Haapala Nro 2



Haapalan tila Nro 2


Lapinsalon palstan pinta-ala noin 1120 ha. Heinäperän Kukkopuron

palsta 470 ha.


Lapinsalossa nykyinen Haapala. Haapalaan kuului myös Heinäperältä

maa-alue Kukkopuron alueelta, kaikille tiloille oli jaettu isojaossa

lisäksi joenvarsiniitty palsta. Pajula, Ahola, Rinne ja Uusi-Kotila on

lohkottu Haapalasta. Haapalan maat ulottuivat Heinäperälle asti,

joten Purola on entinen Haapalan torppa.


On hyvin todennäköistä, että Haapala on ollut ensimmäinen

Lapinsalossa asuttu paikka, ja Haapalassa asuttiin jo 1780-luvulla.

Vuoden 1791 rippikirjassa mainitaan Haapalassa asuneet

Claes Haapalainen s. 1733 ja hänen vaimonsa Carin Nirainen s. 1736

sekä heidän poika Henrik Haapalainen s. 1753 ja hänen vaimo

Maria Wartiainen s. 1756. Maria Wartiainen on Vartialaan tulleiden

Staphan ja Petter Wartiaisen sisko. Haapalaiset ovat tulleet 1780-

luvun lopulla Piippolan Lamunkylän, nykyisin Pyhännän Tavastkengän

Juutisenahosta Turusen tilalta.


Henrikin ja Marian lapsista muuttivat mukana Maria, Claes, Pehr

ja Henrik. Pehr on kuitenkin kuollut pienenä. Haapalassa heille syntyi

vielä Johannes, Catharina ja Mathias.


Vuonna 1791 Haapalan talossa oli jo kaksi renkiä vaimoineen,

Eskill Pellicka ja Walborg Piippo sekä Samuel Nirainen ja

Elin Jöransdr Aho. Samuel Nirainen ja Elin Aho muuttivat Talasniemeen 1805 ja heistä tuli 1817 Niemelän tilan omistajat.

Lisäksi Haapalassa oli kaksi piikaa, Anna Hataja sekä Maria Kalmar.


Claes Haapalainen ja Carin Niiranen viljelivät ja rakensivat Haapalan tilaa poikansa Henrikin ja Maria Vartiaisen kanssa. Äiti Carin kuoli 68-vuotiaana 1804 ja isä Claes kuoli 75-vuotiaana vuonna 1808.


Henrik jäi leskeksi, kun vaimo Maria Vartiainen kuoli 52-vuotiaana vuonna 1809, ja Henrikin tyttö Catharina kuoli 18-vuotiaana 1810. Ja pian tämän jälkeen isännyyden Haapalassa ottivat hänen pojista Claes Haapalainen ja vaimonsa Anna Pellikka sekä Henrik Haapalainen ja hänen vaimo Katariina Pellikka. Pojista Johannes muutti Niemisjärvelle 1811, ja Mathias (Matts) meni naimisiin Elsa Huckaisen kanssa vuonna 1819. Mattsin perhe asui kolmantena perheenä Haapalassa.  Elsa oli parivuotta aiemmin muuttanut Piippolasta Lapinsaloon Mäkelän tilalle isänsä Lars Huckasen mukana.


Claes Haapalaiselle ja Anna Pellikalle syntyi kahdeksan lasta: Maria, Henric, Johannes, Claes, Josua, Petter, Mathias ja Abel. Maria meni naimisiin Niemisjärvelle 1820.


Henrik Haapalaiselle ja Katariina Pellikalle syntyi seitsemän lasta: Henric, Maria Catharina, Samuel, Anna Lisa, Sophia, Abraham ja Brita Maria.


Vanha isäntä Henrik kuoli 73-vuotiaana vuonna 1826.


Claes Haapalainen kuoli 1836 ja hänen tilalleen tuli hänen poika Matts Haapalainen. Matts muutti kuitenkin pian pois. Henrikin kuoltua 1848 isännyyden ottivat pojat Samuel Haapalainen ja Loviisa Lämsä sekä Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen.


Samuel Haapalaisella ja Loviisa Lämsällä oli kaksi lasta, Johan ja Henrika. Loviisa oli kotoisin Päätalosta ja oli Henrik Lämsän ja Anna Lisa Nissisen tyttö. Samuel kuoli kuitenkin 9.6.1856 ja sen jälkeen henkikirjoissa on merkitty Samuel Haapalaisen tila ja lampuotina eli vuokraviljelijänä Gustaf Tabell ja Brita Ruuska. Eli on hyvin todennäköistä, että Haapalassa oli jo silloin kaksi talouskeskusta, ja tämä paikka oli nykyisen Aholan paikalla. Loviisa Lämsä meni uusiin naimisiin Påhl Oinaksen kanssa ja muutti Näländö nro 5 tilalle vuonna 1859. Lapset menivät sinne myös. Tabelit muuttivat pois 1863 ja heidän tilalleen tuli Adam Haapalainen ja Maria Lisa Haapasaari, hekin olivat vuokraviljelijöitä.  Adam Haapalaisen isä Klaas Haapalainen oli syntynyt Haapalassa ja oli silloin torpparina Haapalan mailla.


Sitten tämä Samuel Haapalaisen paikka myytiin, 2/3 osaa tästä paikasta (2/6 osaa Haapalan tilasta) osti Jafet Kaarakainen ja hänen vaimo Anna Greta. He tulivat Piippolasta vuonna 1865. Ja loput, 1/3 osan, osti Henrik Haapalainen ja Kaisa Beatha Piippo. Henrik oli silloin renkinä Vartialassa.


Jafet Kaarakainen piti tätä paikkaa 5 vuotta, ja möi 15.12.1873 osuutensa Abel From ja Elisabeth Kärkkäiselle, he tulivat Mikkola nro 12 (Ruomi) tilalta. Kaarakaiset muuttivat Iisalmeen. Abel From asui siellä 3 vuotta ja myi taas paikan Vartialan pojalle Sylvester Vartiaiselle vuonna 1876. Tästä siis syntyi Ahola ja se on 1/3 osa Haapalan alkuperäisestä tilasta. Perimätiedon mukaan Sylvesteriä pidetään Aholan ensimmäisenä omistajana. Kuka sitten oikeasti Aholan paikan ensimmäisenä rakensi, joko se oli Samuel Haapalaisen aikaan, vai rakensiko sen Jafet Kaarakainen vaiko Sylvester Vartiainen, sitä on vaikea päätellä. Ja Henrik Haapalainen omisti siis 1/6 osan alkuperäisestä Haapalan tilasta.


Sylvester Vartiainen ja Anna Sofia Nykänen pitivät Aholaa 11 vuotta ja muuttivat Kalliojärvelle. Seuraavat omistajat olivat Matti Hyvärinen ja Saara Nykänen, jotka tulivat vuonna 1890. Viiden vuoden päästä heiltä Aholan osti Jaakko Kesti, joka tuli Aholaan 23.5.1895, ja meni naimisiin Vartialan tytön Elsa Agusta Vartiaisen kanssa 19.10.1895. Elsa Agusta on Anders Vartiaisen ja Lisa Piipon tyttö. Kestien suvusta on kerrottu kohdassa Suvut/Kestit. Aholan vaiheista kerron myöhemmin lisää.


Toisen puoliskon Haapalan tilasta, Haapalan paikan, omisti Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen. Tälle tilalle tuli vuonna 1854 aluksi tilanhoitajaksi ja myöhemmin Haapalan osakkaaksi Pål Luttinen ja Anna-Liisa Luttinen Piippolasta. Ja tälle Haapalan tilalle kolmanneksi osakkaaksi tuli 1857 Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen Kiuruveden Hautakylästä. Abram Kärkkäinen on Heikinmäen alueilla isäntänä olleen Lars Kärkkäisen veli. 


Liisa Magdalena Luttinen ja Anna Greta Luttinen ovat sisaruksia, ja löytyvät Piippolan rippikirjasta 1836 Lamu by nro 8 Luttinen Konola. Konolan tila oli nykyisin Pyhännän kunnan Sydänmaan kylällä. Heidän isä oli Pehr Luttinen ja äiti Anna-Liisa Olofsdotter. Pål Luttinen on tullut rengiksi tai tilanhoitajaksi tähän perheeseen. Hänet on kirjattu samaan rippikirjaan nimellä Påhl Adolphsson Väänänen. Tämä Påhl Väänänen on syntynyt Iisalmen maaseurakunnan Walkeis kylällä 27.11.1812. Kun Pehr Luttinen kuoli 1.10.1840, ja Påhl Adolphsson Väänänen meni naimisiin Anna-Liisan, eli tyttöjen äidin kanssa 23.1.1842, silloin Påhl otti Luttinen nimen sukunimeksi.


Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen olivat Haapalassa 8 vuotta, ja möivät osuutensa, sekä muuttivat 23.4.1866 Piippolaan Ahokylän Knuutilaan. Sitten Abraham Haapalainen kuoli 14.6.1866 ja Påhl Luttinen kuoli 11.2.1868. Tilan otti haltuunsa Påhl Luttisen poika Johan Luttinen vaimonsa Anna Liisa Piipon kanssa. Myöhemmin he möivät pienen osuuden Eric Arbeliukselle ja hänen vaimolle Gretalle. Näyttäisi kumminkin sille, että Haapalaa viljeli ainoastaan Johan ja Anna Liisa Luttinen. Varmaankin Luttisensalo on saanut näiltä ajoilta nimensä. Luttisensalossa ei minun tietääkseni ole kuitenkaan koskaan asuttu.


Vuoden 1875 jälkeen Vilhelm Kumpulainen Päätalosta (Kumpulainen) osti 2/3 osaa alkuperäisestä Haapalan tilasta, Johan Luttisen, Eric Arbeliuksen ja Henrik Haapalaisen osuudet, eli koko Haapalan tilan Aholan (1/3 osaa Haapalasta) alueita lukuun ottamatta. Perimätiedon mukaan Johan Luttinen putosi rakennustellingeiltä ja loukkaantui työkyvyttömäksi. Siksi he joutuivat myymään tilan ja perhe muutti 1876 aluksi Henrik Haapalaisen omistamalle Heinämäen tilalle ja sieltä Aittojärvelle. Henrik Haapalainen lähti Haapalasta 1878, ja osti siis Heinämäen tilan Haapalan kaupan jälkeen.


Tämän Vilhelm Kumpulaisen tyttö, Agatta, meni naimisiin Ojalan-tilalla asuneen Vilhelm Knuutisen kanssa 30.6.1877. Sukutarinan mukaan Vilhelm Kumpulainen halusi nostaa tyttönsä perheen korkeammalle kuivalle eli mäelle, vähemmän hallanaralle paikalle. Niinpä Haapala ja Ojala vaihdettiin päikseen. Todellisuudessa Ojalan tilasta siirtyi puolet Vilhelm Kumpulaisen omistukseen. Emmanuel Lämsä omisti silloin Ojalasta neljäsosan, ja yhdestä neljäsosasta, nykyisestä Rajalasta, tuli Haapalan torppa. Tämä torppa myytiin sitten Juho Alfred Leskiselle ja Anna Juliana Pekkalalle noin vuonna1905.


Vilhelm Knuutinen ja Agatta Kumpulainen muuttivat isänsä Johan Knuutisen ja Karoliina Longin kanssa Haapalaan

alkuvuodesta 1879. Näin Nuutisten suku tuli Haapalaan.


Haapala oli aluksi Johan Knuutisen nimissä ja ilmeisesti vasta Johanin kuoleman jälkeen Haapala siirtyi perintönä

Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen omistukseen. Karoliina kuoli 86-vuotiaana 20.9.1906 ja Johan 84-vuotiaana

30.10.1908. Vuonna 1920 sukunimi vaihtui Nuutiseksi.


Vilhelmin ja Agattan jälkeen tilanpitoa jatkoivat heidän pojat Pekka Nuutinen ja Vilhelmiina Kärkkäinen sekä

Aukusti Nuutinen ja Vilhelmiina Lappalainen. Kaupat tehtiin 14. Lokakuuta 1925, ja kauppasumma oli

150 000 Suomen markkaa. Kauppasummasta 120 000 markkaa oli sisarosuuksia ja loput elinikäistä eläkesopimusta

eli syytinkiä. Agatta kuoli 69-vuotiaana 29.4.1929 ja Vilhelm kuoli 79-vuotaana 7.1.1931.






















Haapala 1900-luvun alussa. Vasemman puoleinen asuinrakennus siirrettiin Pajulaan.        Haapalan väkeä.

                                                                                                                                                               Keskellä istumassa Vilhelm ja Agatta Nuutinen.























Haapala 1964, taustalla Pajula ja sen riihikenttä                                                                         Vilhelm ja Agatta Nuutinen



Vilhelm ja Agatta Nuutinen (keskellä)                                                              Vilhelm Nuutinen vuonna 1924, takana Vilho ja Kerttu, sylissä Kalle ja

                                                                                                                                oikealla Samppa (Pekan lapsia),

                                                                                                                                vaalea essiset Aili ja Kirsti (Aukustin lapset)

Vilhemin ja Agatan häät olivat tanssihäät, mutta herännäisyys, joka oli voimakasta Lapinsalossa 1800-luvun lopulla, kosketti myös tätä perhettä. Körttiläisyydestä tuli elämän sisältö ja suunta kaikelle tekemiselle. Seurakunta, seurat ja Jumalaan luottaminen sekä muiden ihmisten auttaminen olivat tärkeintä ja läsnä jokaisena päivänä.


Vilhelm oli hyvin seurallinen, ja nautti siitä, kun vieraita tuli kylään. Niinpä Haapalassa yöpyikin usein pappeja ja viranhoitajia. Haapala oli silloin hyvin menestyvä tila ja Vilhelm osallistui moneen kunnalliseen ja seurakunnalliseen toimintaan ja ympäristönsä hengelliseen ja valistukselliseen vaalintaan. Lapset haluttiin kouluttaa, niinpä pojat pääsivät Kiuruveden kansakouluun ja sitten kaikki nuorimmat lapset jo Lapinsalon kansakouluun. Nuorina myös tytötkin kävivät kansanopiston. Kolme lapsista Vilhelm, Kristiina ja Albinus kävivät seminaarin ja heistä tuli opettajia.


Vilhemille ja Agatalle syntyi kaikkiaan 12 lasta.


     Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen perhe:


     Vilhelm Knuutinen              5.1.1853           7.1.1931
     Agatta Kumpulainen          16.1.1860         29.4.1929

                        vihitty                 30.6.1877


     Lapset:
     Johan Felix                           28.8.1878         9.4.1879       syntynyt Ojalassa nro 4
     Anna                                     11.2.1880         8.1.1887
     Johanna                                31.1.1882
     Pietari                                   28.5.1884
     Agatha Karoliina                 1.7.1886
     Brita Kaisa                            5.10.1888
     Vilhelm                                  11.1.1891         22.2.1818     kaatui vapaussodassa Varkaudessa
     Johannes                               21.9.1892
     Kristiina                                 10.2.1895
     Samuel                                  21.4.1897         28.4.1818     kaatui vapaussodassa Viipurissa
     August                                   16.4.1899
     Albinus                                  15.8.1902


Lapsista Johan Felix ehti syntyä Ojalaan, hän kuoli kuitenkin heti Haapalaan muuton jälkeen puolen vuoden ikäisenä. Anna syntyi jo Haapalaan, mutta hänkin kuoli 7-vuotiaana.

Johanna meni naimisiin Juusolaan Augusti Pekkalan kanssa. He viljelivät Juusolan tilaa. Heille syntyi tyttö Aino Anna Agatta 18.6.1924. Johanna kuoli 47-vuotiaana 23.2.1929. Heidän tyttö Aino meni naimisiin autonkuljettaja Antti Mikkosen kanssa, ja he asuivat Rapakkojoella.

Pietari (Pekka) kävi kansakoulun Kiuruveden kirkonkylällä, toimi Lapinsalon Osuuskassan hallituksen puheenjohtajana ja myöhemmin Kiuruveden Osuuskassan hallintoneuvostossa, vuosikymmenet Kiuruveden kirkkovaltuuston- ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän oli huoltolautakunnan jäsenenä, sota-aikaan huoltotoimikunnan jäsen, viljelyspäällikkö sekä siirtolaisten sijoitus- ja huoltotoimikunnan jäsen. Hän oli myös aktiivinen seuratupa yhdistyksen jäsen ja Lapinsalon seuratuvan perustaja jäsen.
Pekka meni naimisiin Vilhelmiina (Miina) Kärkkäisen kanssa 5.10.1915. Miina oli kotoisin Heinäperän Kiikkulasta. Heille syntyi kuusi lasta Vilho, Kerttu, Samuel, Kalle, Rauni ja Aino. Pekan perhe jatkoi viljelyä Haapalassa aluksi Augusti-veljen perheen kanssa ja Haapalan jakamisen jälkeen Pekan ja Miinan perhe jäi Haapalaan.

Pekan ja Miinan perheen elämästä Haapalassa on heidän lapsista Kerttu kirjoittanut muistelun Haapalan tilan vaiheita ja voit lukea sen tästä. Pekka kuoli 85-vuotiaana 27.1.1969 ja Miina kuoli 92-vuotiaana 9.10.1992.

Agatha Karoliina (Karoliina) meni naimisiin naapuriin Vartialaan Ville Vartiaisen kanssa 1912. Hän kävi kansanopiston lisäksi käsityö koulun ja toimi Vartialan emännyyden ohella Lapinsalon kansakoulussa tyttöjen käsityön opettajana aina siihen saakka, kun koulusta tuli kaksiopettajainen. Lapsia heille syntyi viisi Esteri Kyllikki, Ensio, Veikko, Taimi ja Eeva. Perheestä kerrotaan enemmän kohdassa Lapinsalo/tilat/Vartiala. Karoliina kuoli 84-vuotiaana 3.3.1970.

Brita Kaisa (Riitta) meni naimisiin Lars Vilhelm Hyvösen kanssa 12.9.1917. Lassi Hyvönen on syntynyt Aittojärvellä 5.4.1891. He menivät Haapajärven Kantiola tilalle, jossa Riitta oli niniänä vuoteen 1924 asti. Sieltä he muuttivat rakentamaansa taloon 1/10 osaan Kantolan tilasta lohkaistulle Kivikko nimiselle tilalle. Vuonna 1933 he ostivat lisämaaksi Pakola nimisen tilan, jolloin Kivikolla oli peltoa 23 hehtaaria ja metsämaata 38 hehtaaria. Lapsia heille syntyi kuusi, Lauri Samuel, Veikko Robert, Rauha Anna-Liisa, Hilja Agatta, Vilho Johannes ja Riitta Esteri. Riitta kuoli 87-vuotiaana 4.10.1975.

Vilhelm (Ville) aloitti kansakoulun Kiuruveden kirkonkylässä, sai ensimmäisenä päästötodistuksen 1904 perustetusta Lapinsalon kansakoulusta. Valmistui kansakoulun opettajaksi 1914 Kajaanin seminaarista. Opettajana Ruokolahden Kemppilän ja Suomussalmen Kiannanniemen kouluissa molemmissa vuoden ja valittiin 1917 Lapinsalon kansakoulun opettajaksi. Vapaussodan alettua lähti vapaaehtoisena valkoisten rintamalle. Haavoittui vaikeasti Varkaudessa ja kuoli sairaalassa 22.2.1918. Haudattiin ensimmäisenä vapaussoturien yhteishautaan.

Johannes (Jussi) meni naimisiin Edith Forssin kanssa 1937. Luovuttuaan maanviljelystyöstä oli jonkin aikaa kauppiaana Luupuvedellä, ja sitten metsätyönjohtajana kuolemaansa asti. Johannes kuoli 59-vuotiaana 30.4.1951.

Kristiina (Tiina) kävi kansakoulun juuri perustetussa Lapinsalon kansakoulussa. Valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1917. Oli opettajana samana vuonna 1917 perustetussa Piippolan Lamun kylän kansakoulussa kaikkiaan 39 vuotta. Kristiina meni naimisiin Juho Heikki (Janne) Piipon kanssa 17.8.1919. Janne viljeli Piippolan Lamunkylän Piippo nimistä tilaa, missä perhe asui. Heille syntyi neljä lasta, Olavi Johannes, Aino Anna Agatta, Ville Kalevi ja Heikki Päiviö. Kristiina kuoli 78-vuotiaana 21.1.1973.

Samuel (Samppa) kävi Lapinsalon kansakoulun. Suunnitteli Johannes-veljen kanssa muuttoa Piippolan Leskelään Tiiton taloon, mutta veljekset peruivat kaupan koska siellä oli niin kylmä. Vapaustaistelussa 1917 Samppa oli rintamalla helmikuusta sodan loppuun, kaatui Viipurin valloituksessa 28.4.1918 Viipurin Kolikkomäellä. Hänet on haudattu Ville veljen rinnalle vapaussoturien hautaan.

August (Aukusti) meni naimisiin Vilhelmiina Lappalaisen kanssa 17.8.1919. Häät olivat kaksoishäät Aukustin Kristiina siskon kanssa Haapalassa. Vilhelmiina on syntynyt Turhalan saarisuon reunalla olleessa Paavolan torpassa, ja Lappalaiset tulivat Mäkelän paikalle 1907. Aukusti ja Vilhelmiin jatkoivat tilanpitoa Haapalassa yhdessä Pekan perheen kanssa. Haapala jaettiin 1931 ja Aukusti ja Vilhelmiina muuttivat ja rakensivat Pajulan tilan.

Albinus on käynyt kansakoulun ja valmistunut kansakoulun opettajaksi Kajaanin seminaarista 1924. Oli opettajana Aittojärven koululla1929 lähtien ja Lapinsalon koululla 1960 lähtien, josta jäi eläkkeelle 1963. Albinus meni naimisiin Aili Lappalaisen kanssa, joka on syntynyt Mäkelässä. Asuivat eläkepäivät Kiuruveden kirkonkylässä. Heillä ei ollut lapsia. Albinus kuoli 85-vuotiaana 23.5.1987.


Vuonna 1931 Vilhemin kuoleman jälkeen veljekset jakoivat tilan, ja Pekka jäi perheineen Haapalaan ja Aukustin perhe muutti ja rakensi Pajulan tilan. Pajulan tilan vaiheista voi lukea enemmän kohdassa Pajula/Historia.




Pekka ja Miina Nuutisen perhettä

Vilho, Pekka, sylissä Samuel, Miina, sylissä Kalle ja Kerttu


opettaja Ville Nuutinen (taulu)                      Samuel Nuutinen

1891 - 1918                                                        1897 - 1818



Haapala vuonna 1932


Kylä                   Lapinsalo

Tilan nimi         Haapala

Tilannevuosi    1932

Omistaja           Pekka Nuutinen , Aug. Nuutinen , Miina o.s. Kärkkäinen , Vilhelmiina o.s. Lappalainen


Haapala, 32 km Kiuruveden asemalta ja 80 km Iisalmesta. Omistajat v:sta 1925 Pekka ja Aug. Nuutinen sekä edellisen puoliso Miina (o. s. Kärkkäinen) ja jälkimmäisen Vilhelmiina (o. s. Lappalainen). Ollut isäntien suvulla 60 v. Erotettu 30 ha:n suuruinen torppa.


Pinta-ala 700 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 25, luonnoniittyä 6, laidunta 50, metsämaata 343,77 ja joutomaata 275,21 ha. Pellot länteen ja itään viettäviä hiekka-, suo- ja multamaita.


Viljelysjärjestys: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kauraa. Juurikasvit ja suomaat vapaassa viljelyksessä.

V. 1930 oli 1 ha ruista, 2,5 kauraa, 2 ohraa, 0,5 perunaa, 0,05 pellavaa, 0,05 juurikasveja, 17,9 heinää ja 1 ha kesantoa.


Talouskeskus viljelysten keskellä. Kaikki rakennukset puusta. Navetassa vesijohto ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 4 kanaa. Karja ISK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin ja lihaa paikkakunnalle.


Sekametsästä myyty saha- ja paperipuita. Omistajat ovat Lapinsalonkylän osuuskassan ja puimakoneyhtymän jäseniä.

 

LähdeSuomen maatilat, IV osa