Mikkola Nro 10

Mikkolan Tila Nro 10 (Pikkarainen)


Pihlajanmäellä, nykyisin Pikkarainen. Rantonen ja Kuusela ovat Pikkaraisen mailla. Myös Ykshonka on kuulunut alun perin Pikkaraiseen. Mikkolan tila on kuulunut ennen isojakoa Salahmin kylään numero 3 ja perustettu 1797 Vieremän isojaossa, ja liitetty sitten Lapinsaloon.


Tilan nimi on ollut ensimmäisissä asiakirjoissa Mikkois ja sitten Mikkola aina 1900-luvulle asti.


Mikkolan ensimmäiset asukkaat ovat olleet Pikkaraiset, jotka ovat tulleet Paltamon Käkilahdesta 1800-luvun alkuvuosina. Henric Pickarain ja Juljana Heikin asuivat Paltamossa 1700-luvun lopulla, missä Henric Pickarain oli sotilaana. Henricin on syntynyt 3.12.1733 ja syntymäpaikka on Paltamo Salmis. Juliana Heikkinen on syntynyt 12.7.1735 Suomussalmi Vuokki nimisessä paikassa. Paltamosta perhe muutti Wuolijoen Käkilahteen ennen Mikkolan tilalle tuloa. Mukana muuttivat heidän pojat Eric ja hänen vaimo Carin Hataja sekä Johan ja hänen vaimo Elin Kämäräin. Käkilahdessa oli myös Mikkolan naapuriin, Päätaloon, muuttaneen Abraham Lämsän synnyinkoti, joten olivatko Lämsät ja Pikkaraiset sieltä kautta tuttuja.

Ensimmäinen merkintä Kiuruveden kirkonkirjoissa on Kiuruvesi syntyneet: ”Nyb. Eric Pickarain ja Catharina Haataja 30.5.1802 Juljana”. Rippikirjojen mukaan Pikkaraiset olisivat tulleet vuonna 1803.


Henrik Pikkarainen ja Juliana Heikkinen on ensimmäisen kerran merkitty 1799 rippikirjaan ja kirjattu tilallisiksi, joten olisiko Mikkolan tilalla ollut jo heidän tullessaan talo valmiina. Mikkolan tila on verolle pantu 20.6.1795, eli tila perustettu, ja verovapaus päättyi 1808. Henrik ja Juliana ovat ainakin 1800-luvun alusta asuneet tilalla. Henrik kuoli 81-vuotiaana 26.12.1820 ja Juliana 82-vuotiaana 5.11.1822.


Poikien Erik ja Johan perheet asuivat myös Mikkolassa. He olivat menneet naimisiin ennen Lapinsaloon tuloa. Erikille ja Carin Haatajalle syntyi seitsemän lasta. Esikoinen Henrik ehti syntyä ennen Lapinsaloon tuloa, seuraava Juljana ainakin kastettiin Kiuruvedellä.


Erik Pikkaraisen ja Carin Haatajan perhe:


Erik Pikkarainen       5.12.1775      16.5.1837

Carin Haataja           13.1.1774      12.3.1845


Lapset:

Henrik                       1799                                              naimisiin 3.7.1825 Christina Ruotsalainen Iisalmi Wiando

Juljana                       30.5.1802                                     naimisiin 24.6.1828 Petter Kaikkoin Kiuruvedeltä

Katriina                     1804               10.10.1866           naimisiin 8.7.1827 Simon Lämsä, Päätalo nro 9

Christina                   18.2.1807                                     muuttanut 1834

Eric                            12.5.1809       23.7.1809

Anna Greta              24.7.1811       29.4.1812

Simon Johan            1813                8.11.1866             naimisiin 5.4.1837 Liisa Kristina Glad, Heinämäki nro 1,


Lapsista Anna Greta ja Eric kuolivat pienenä. Katriina meni naimisiin naapuriin Päätalon pojan Simon Lämsän kanssa 8.7.1827. Heidän perhe muutti Päätalosta Niemisjärvelle Laajalahti tilalle 1856. Juljana on mennyt naimisiin Petter Kaikkosen kanssa Kiuruvedelle 24.6.1828. Christiina on muuttanut pois vuonna 1834.

Henrik meni naimisiin Christiina Ruotsalaisen kanssa 3.7.1825. Christiina on kotoisin Iisalmi Wiando nimisestä paikasta. Nuorin veljeksistä Simon Johan meni naimisiin Lisa Kristiina Gladin kanssa. Lisa Kristiina on kotoisin Heinämäestä ja on Johan Gladin ja Helena Knuutisen tyttö.


Toisen veljeksen Johanin perhe asui myös Mikkolassa. Heille syntyi kolme lasta. Elin kuoli kuitenkin nuorena 32-vuotiaana 1812 ja Johan 45-vuotiaana 1821.


Johan Pikkaraisen ja Elin Kämäräisen perhe


Johan Pikkarainen    2.6.1777         31.12.1821

Elin Kämäräinen       13.11.1780    1.8.1812


Lapset:

Henrik                        26.11.1804                                 muutti Niemisjärvelle 1835, vihitty 25.3.1841 Anna Sara Räisäin, Hilappa tila

Johannes                   1806                25.3.1836

Erik                             16.4.1809                                    muutti 1845 Niemisjärvi Hilappa



Lapsista Johannes kuoli 30-vuotiaana. Henrik muutti 1835 Niemisjärvelle ilmeisesti rengiksi ja meni naimisiin siellä 25.3.1841 Anna Sara Räisäsen kanssa, ja muutti Anna Saran kotiin Niemisjärven Hilappa tilalle. Erik muutti 1845 myös Hilappa tilalle, joten Johanin ja Elinin perheen omistus Mikkolan tilasta päättyi.


Vuonna 1835 Mikkolassa pidettiin niinsanottu ”suuri kirkolliskokous”, johon osallistui Paavo Ruotsalainen ja Niilo Kustaa Malmberg Pohjanmaalta. Nuo 1835 seurat pidettiin mikkelinpäivän seutuun 27.syyskuuta. Useissa kirjoituksissa kerrotaan, että ne olivat surujuhlat eli hautajaisseurat. Markkinaseurat ja hautajaiskokoontumiset olivat silloin ainoita tilaisuuksia, joita ns. Konventikkeliplakaatti ei kyennyt estämää/kieltämään. Tässä kokoontumisessa pohdittiin ainakin suhdetta polvirukoukseen. Tästä ajankohdasta puuttuu vain vainaja, joten olisiko seurat olleet muistoseurat tai sitten vain kokoonnuttiin surujuhlan nimissä.


Paavo Ruotsalainen kävi kymmeniä kertoja Mikkolassa, ilmeisesti paikka oli sopivasti Oulun markkinaseurojen matkan varrella, missä Paavo ahkerasti kävi.


Uusi herätys aalto alkoi Anna Pauliina Roivaisen kokemuksesta Mikkolan pellolla. Hän oli piikana Mikkolassa 1880- luvulla. Tästä herätys aallosta kirjoittaa piispa Olavi Kares, että se vaikutti Lapinsalossa niin, että vain muutama talo jäi koskemattomaksi.



Toisen veljeksen Erikin ja Carinin pojat, Henrik ja Simon Johan jatkoivat perheineen tilanpitoa Mikkolassa.


Henrik Erikin poika Pikkaraisen ja Christiina Ruotsalaisen perhe:


Henrik Pikkarainen           1799

Christiina Ruotsalainen   2.1.1800             30.11.1848


Lapset:

Erik                                     14.5.1826            31.1.1852

Pehr                                   20.12.1827                                          naimisiin 8.10.1854 Elsa Greta Nissinen, Marttisenjärvi

Catharina                          20.1.1830            3.2.1855

Johan                                 2.6.1832                                               naimisiin 15.4.1855 Sara Tikkanen Niemisjärvi,muutti pois

Henrik                               2.2.1837

Anders                              25.4.1839                                             naimisiin 2.10.1859 Sofia Makkonen Salahmi, muuttanut 30.71859


Henrik oli Mikkolassa isäntänä ja veli Simon toisena osakkaana. Henrikin vaimo Christiina kuoli 48-vuotiaana 30.11.1848. Lapsista Erik ja Catharina kuolivat nuorina, hieman yli kaksikymppisinä. Pojista Johan muutti pois ja meni naimisiin Sara Tikkasen kanssa Niemisjärveltä. Myös Anders meni naimisiin Sofia Makkosen kanssa Salahmilta ja lähti pois Mikkolasta 30.7.1859. Pehr meni naimisiin Elsa Greta Nissisen kanssa ja he asuivat aluksi Mikkolassa. Elsa Greta oli kotoisin Marttisenjärveltä.


Vuoden 1862 lopulla Mikkola jakaantui kahtia, kun Henrik myi oman osuutensa, eli puolet tilasta, David Makkoselle ja Hedvig Laakolle, ja tämä perhe tuli Mikkolaan 22.11.1862 Iisalmesta, todennäköisesti Salahmilta. Isä Henrik Pikkarainen, poika Pehrin perhe sekä toinen poika Henrik muuttivat Frantsilaan maaliskuussa 1863.


David ja Hedvig olivat Mikkolassa 7 vuotta, ja möivät sitten osuutensa naapuriin Päätalon Vilhelm Kumpulaiselle, sekä muuttivat takaisin Iisalmeen vuoden 1869 lopulla. Missä David Makkosen perheen asuinpaikka oli Mikkolassa ollessa, siitä minulla ei ole tietoa. Heille syntyi täällä ollessa lapsia Anders, Vilhelm, Olga ja Jenny.


Toista puoliskoa Mikkolasta hallitsi Simon Pikkarainen ja Lisa Kristina Glad. Heille syntyi seitsemän lasta.


Simon Pikkaraisen ja Lisa Kristinan Gladin perhe:


Simon Pikkarainen        1813                        8.11.1866

Lisa Kristina Glad           1811                        17.3.1887


Lapset:

Catharina                        17.4.1838                13.3.1851

Johan                               10.1.1840                14.12.1866                kuoli 26-vuotiaana

Kristina                            1.7.1842                                                     naimisiin 18.6.1865 Petter Kumpulainen Iisalmi Valkiamäki 26

Johanna                           11.3.1844                23.3.1878                 naimisiin 6.6.1862 Johan Svärd Yrjölä nro 13

Elisabeth                         26.1.1846                                                   naimisiin 10.11.1867 Emmanuel Svärd Yrjölä nro 13

Vilhelmina                       30.5.1848                8.3.1868

Simon                              14.1.1851                6.11.1855

Kaisa Maria                    10.6.1853                 23.10.1855



Lapsista Catharina kuoli 12-vuotiaana ja Simon ja Kaisa Maria kuolivat ihan pieninä. Tytöistä Johanna meni naimisiin Johan Svärdin kanssa 6.6.1862 ja muutti Yrjölän tilalle emännäksi. Kristiina meni naimisiin Valkeismäelle Petter Kumpulaisen kanssa 18.6.1865.


Sitten kuoli 53-vuotiaana talon isäntä Simon Pikkarainen 8. marraskuuta 1866 ja seuraavalla kuulla ainoa elossa oleva poika Johan 14.12.1866. Taloon jäi äiti Lisa Kristina Glad ja kaksi tyttöä Elisabeth ja Vilhelmina.


Elisabeth menikin naimisiin Emmanuel Svärdin kanssa 10.11.1867, kotoisin Yrjölästä, ja hän oli Johan Svärdin veli, jonka kanssa Elisabetin sisko Johanna meni naimisiin. Emmanuel ja Elisabeth ostivat Mikkolan tilan itselleen hieman ennen häitä 15.7.1867 anopilta ja äidiltä Lisa Kristina Gladilta. Ja kaupassahan oli kyseessä puolet Mikkolan tilasta, eli Simon Pikkaraisen osuus.



KAUPPAKIRJA


Tänä päivänä tapahtuneessa mikkolan perintö tilan kaupassa kauppasummaa vastaan mänemme me alle kirjoitetut näitten

elatus ehtoin maksuun anopilleni ja äitilleni yhteisesti Liisa stina glaatille mikkolan perintö tilalta n: 10 lapinsalon kylässä

Kiuruvein pitäjäässä ja elatus aikaa tästä päivästä, ja kestää kuolemaan asti ja on kuin seuraa


1 seksi

3 kolme tynnyriä jyviä kahtia, ohria ja rukkiita

3 kolme tynnyriä Pottuja

½ lehmää lahattu nahkan kanssa

1 yksi lehmä Hyvästi ruokkia ja lypsää valmiiksi

2 kaksi leiviskää sijan lihaa

2 kaksi leiviskää kaloja

8 kaheksan kappaa suoloja

1 yksi leiviskä kahfia

15 yksi kymmentä viisi naulaa sokeria


2 seksi

2 paitaa, 1 palttinen ja 1 hurstinen

1 Hame ja 1 nuttu villasta tehty

1 sukat 2 huivia, 1 karttuuni ja 1 pumpulinen

1 lämmin kamari asuva puhtaan ja kaiken hoijon kanssa ja yksi ruoka huone lukon kanssa ja omat pito ja makuu vaatteesa

   sängyn ja kaapin saapi pitää itse hallituksessaan


3 seksi

10 kymmenen markkaa rahaa aina vuotessa kymmenenä vuonna. vain nämä muut eillä määrätyt maksut on joka vuosi

     erittäin maksettava aina kuolemaan asti ja kuoltuva kunnialla Hautaan saatto.


             Lapinsalossa ja 15 päivä Heinäkuuta 1867


Maksajat

             Immanuel Sveenti            Liisa Pikkarainen

                    I:             S:                       L:         P:       


                                                                                                                            Kauppakirja kirjoitettu lehtileikkeestä  ELÄKELIITTO     




Kun seuraavana vuonna kuoli talon tytöistä Vilhelmina, Mikkolaan jäi vain Emmanuel Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe sekä äiti Lisa Kristiina.  Nälkävuodet ja sitä seuranneet taudit varmaan koskettivat myös Mikkolan asukkaita. Pikkarainen sukunimenä hävisi Lapinsalosta, mutta tämän paikan nimenä on nykyisin Pikkarainen. Pikkaraisista on jäänyt elämään yksi tarina, missä laukkuryssä, eli rättikauppias, oli kerran tullut Päätaloon Mikkolasta ja sanonut, että pikkaraisiksi heitä kutsutaan, mutta isoja miehiä ollaan.


Seuraavia vuosikymmeniä Mikkolaa hallitsivat Svärdit. 


Emmanuel Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe


Emmanuel Svärd            30.2.1845       14.6.1880

Elisabeth Pikkarainen    26.1.1846


Lapset:

Sylvester                          26.7.1869

Kaisa                                 26.7.1869        15.6.1897

Saara                                30.4.1874        19.1.1900

Robert                              18.10.1876      29.4.1877


Emmanuel Svärd ehti olla isäntänä 13 vuotta ja kuoli 35-vuotiaana 14.6.1880. Heille syntyi neljä lasta, kaksoset Sylvester ja Kaisa, sitten Saara ja Robert. Robert kuoli pienenä ja Kaisa 28-vuotiaana sekä Saara 26-vuotiaana. Aikuiseksi varttui ainoastaan poika Sylvester. Hänestä tuli osakas Mikkolan tilalle.


Emmanuelin aikaan tuli Mikkolan tilalle rengiksi Emmanuelin velipuoli Julius Svärd Yrjölästä. Julius ja leski Elisabeth Pikkarainen menivätkin sitten naimisiin 2.10.1881, ja Juliuksesta tuli Mikkolan isäntä. Julius Svärd hankki omistukseensa myös Vilhelm Kumpulaisella olleen osuuden Mikkolasta, joten he omistivat nyt koko tilan. Kiinnekirjat tästä puolikkaasta on haettu 11.9.1882. 



Julius Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe


Julius Svärd                     5.9.1855

Elisabeth Pikkarainen   26.1.1846


Lapset:

Vilhelm                            6.4.1882

Vilhelmina                      28.2.1884


Vilhelmina meni naimisiin Ville Kumpulaisen kanssa Iisalmen Valkiamäestä. He olivat talollisia

Iisalmessa. Ville Kumpulaisen isä oli Petter Kumpulainen ja äiti Kristiina Pikkarainen, syntynyt

täällä Mikkolan tilalla, Simon Pikkaraisen ja Liisa Kristiina Gladin tyttö.


Vilhelm meni naimisiin 6.7.1909 Reeta Liisa Huttusen kanssa. Reeta on syntynyt 22.10.1881

Iisalmessa. Vilhelm oli Mikkolan tilalla toinen osakas Sylvesterin kanssa. Hänestä kerrotaan

myöhemmin enemmän.  


Vanha emäntä Lisa Kristina Glad kuoli 76-vuotiaana 17.3.1887.




                                                                                                                                        Julius Svärd



Vuonna 1873 tuli Lapinsaloon Paltamon Säresniemestä Johan Koukkari. Hän meni naimisiin Petter Kamusen lesken Vilhelmina Lappalaisen kanssa 2.2.1874. He perustivat torpan Mikkolan maalle, ilmeisesti Yks-hongan alueelle. Heille syntyi kuusi lasta Jahvet, Petter Johannes, Vilhelm, Saara Ottiliina, Vilhelmina, Kaisa ja Antti. Perheessä oli myös edellisestä avioliitosta lapset Sylvester ja Liisa Kamunen.


Vilhelm Malmivaara oli kertonut tarinoita tästä keskellä korpea olevasta perheestä kirjailija Pietari Päivärinnalle, joka sitten kirjoitti perheen elämästä romaanin ”Oukkari” vuonna 1889. Perhe on asunut täällä vielä vuonna 1900, ja Ville Koukkari ja Tiina mäkitupalaisena ainakin vuoteen 1915 asti.




Kuva Arvi ja Kaisa Svärd kotialbumi

Sylvester Emmanuelin poika oli ensimmäisiä, jotka Lapinsalolaisista kävivät kansakoulun. Sylvester ja naapurista Päätalosta Imma Kumpulainen aloittivat Kiuruveden ensimmäisessä kansakoulussa Niemiskylän Alatalossa vuonna 1880. Siellä pojat olivat kaksi vuotta ja toiset kaksi vuotta kirkolla, johon siihen mennessä saatiin koulu.


Sylvester oli voimakas sorron- ja itsenäistymisen ajan aktivisti, jolle isänmaan asiat olivat tärkeitä. Niinpä hän usein joutui pakoilemaan mm. santarmeja, ja pelastui välillä täpärästi. Kerran, kun hän oli höyläämässä Mikkolan pirtin lattiaa, santarmit ratsastivat kartanolle. Sylvester pakeni ikkunan kautta ja piiloutui viljapeltoon. Kerran taas, kun hän oli aktivistien kokouksessa Iisalmen Mansikkaniemellä, ja kokous oli tullut ilmi, päätti Sylvester ajaa hevosella päin santarmeja. Hän kohtasikin santarmit Huokaisten sillalla, ja siinä hänet tunnistanut oli kunnioittanut Sylvesteriä niin paljon, ettei antanut häntä ilmi. Sylvester joutui välillä asumaan pitkiäkin aikoja piilopirtissä Harveikolla. Ruokaa sinne tuotiin jättämällä se sovittuun paikkaan metsään, että hän kykeni varmistamaan, ettei ruuan tuojaa oltu seurattu.

Sylvesterillä oli muitakin vaaratilanteita kuten ryöväysyritys Limingassa (Lehtileikkeet ennen 1900) ja hän oli mukana karhunkaadossa Ykshongassa.


Oli sotaväessä 1891-1892 (kaksi vuotta) Iisalmen kasarmilla, jossa saman aikaisesti palveli vääpelinä hänen serkkunsa Heikki.


Sylvester edusti ahkerasti Lapinsaloa niin kunnallisissa kuin osuuskunnallisissakin asioissa.  Hän oli perustamassa voimakkaasti Lapinsalon puimakone yhtiötä, Lapinsalon osuusmeijeriä ja Lapinsalon osuuskassaa. Harrastuksena hänellä oli lehtiin kirjoittaminen, ja hän käytti nimimerkkiä Sydänmaan Sylvi.


Sylvester meni naimisiin Hilma Kumpulaisen kanssa 5.7.1893. Hilma Kumpulainen oli Päätalosta (Kumpulainen) Vilhelm Kumpulaisen tyttö. He asuivat ja elivät Mikkolassa aina vuoteen 1916 asti. Perhe muutti silloin Luupuveden Ala-Rätylän Hakalaan eli Alapihaan. Ilmeisesti tässä yhteydessä myytiin metsäyhtiölle ns. Yks-hongan palsta. Vielä henkikirjassa 1920 Mikkola on kokonaan Sylvi ja Ville Svärdin nimissä.


Sylvester muutti Alapihasta poikansa Augustin luo Koskenjoen Suoharjun tilalle missä kuoli 14.4.1934.


















Salmetar 16.12.1911




                                                                                                               Savon Sanomat 26.7.1916

Takana Arvi Svärd, sylissä Hilma, heidän edessä Onni, Kaisa os. Lappalainen, sylissä Erkki, Marjatta (tuleva Eskelinen), Rauha (tuleva Suhonen, August, Aili os. Tikkanen, Hannes Korolainen, Aarne, Liisa Korolainen.

Edessä Kirsti Mirjami, Alvar, Hilma os.Kumpulainen, sylissä Aune, Liisa, Sylvester, sylissä Anja, Väinö, Hugo, Maila,

Maria, sylissä Anna

Sylvester Svärdin ja Hilma Kumpulaisen perhe


Sylvester Svärd           26.7.1869               14.4.1934

Hilma Kumpulainen   22.2.1871               29.3.1932


Lapset:

Arvid Emmanuel          16.3.1894               2.6.1965            vihitty 9.4.1915 Kaisa Lappalainen, Mäkelä Otto ja Kristiina Lappalaisen tyttö

August Vilhelm             29.5.1895               31.10.1967        vihitty 23.3.1920 Aili Helena Tikkanen

Väinö Julius                   1.4.1897                 24.12.1959        vihitty 16.4.1918 Aino Maria Niskanen

Liisa Stina                      22.1.1899               5.1.1965            vihitty 31.3.1920 Arvi Hannes Korolainen

Kaisa                              22.6.1901               2.5.1917

Martta Vilhelmiina       7.2.1903                 7.2.1908

Uuno Albinus               12.12.1904             3.2.1908

Heikki                             9.2.1907                14.8.1914

Rauha Maria                 15.5.1909                                            vihitty Yrjö Henrik Suhonen

Martta Marjatta            8.7.1911                19.4.2000            vihitty 19.4.1929 Väinö Henrik Eskelinen

Onni Sylvester              10.12,1913                                          vihitty  Tyyne Maria Ryyti


Arvid Emmanuel (Arvi) meni naimisiin Kaisa Johanna Lappalaisen kanssa. Kaisa on syntynyt Luupuvesi nro 14 Suontaus, ja muutti pienenä lapsena perheen mukana Mäkelään. Hän on Otto Lappalaisen ja Kristiina Svärdin tyttö (Suvut/Lappalaiset). Asuivat aluksi Mikkolan tilalla ja sitten maanviljelijänä Luupuveden Alapihassa ja Hakalassa. Oli sota-aikana elintarvikelautakunnan virkailijana ja myöhemmin Kiuruveden kunnantalon vahtimestarina.


August Vilhelm meni naimisiin Aili Helena Tikkasen kanssa, ja he olivat maanviljelijöitä Kiuruveden Koskenjoen Suoharju tilalla. Osallistui talvisotaan 1939-1940.


Väinö Julius meni naimisiin Aino Maria Niskasen kanssa. Väinö muutti nuorukaisena Luupuveden Alapihaan ja sieltä1929 perheineen Aittojärven Pellonpäähän. Maanviljelystyön ohella toimi monissa yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä,mm. kunnanvaltuustossa. Osallistui vapaaehtoisena vapaussotaan, sekä myöhemmin talvi- ja jatkosotaan.


Liisa Stiina meni naimisiin Arvi Hannes Korolaisen kanssa. Olivat maanviljelijöitä Kiuruvedellä.


Kaisa, Martta Vilhelmina, Uuno Albinus ja Heikki kuolivat pieninä.


Rauha Maria meni naimisiin Yrjö Henrik Suhosen kanssa, joka oli syntynyt Joroisissa. Rauha on käynyt nuorena Joroisissa karjakkokoulun ja jäänyt sinne karjakoksi. Avioiduttuaan asunut ensin Leppämäessä ja sitten Joroisten Maaveden Kiekassa, jossa perheen lisäksi hoitanut 21-vuotta valtion puhelinkeskusta.


Onni Sylvester meni naimisiin Tyyne Maria Ryytin kanssa. Onni on käynyt 1932 Peltosalmen maamieskoulun. Tilanhoitajana Iitin Suokannan kartanossa1937, Perniön Hämeenkylän kartanossa 1938-1948, Joroisten Torstilan kartanossa 1948-1954 ja Kuopion Haminalahdessa 1954-1956. Vuodesta 1956 asunut Haapaveden Mieluskylässä pienviljelijänä. Osallistunut talvisotaan tulenjohtajana ja jatkosotaan IT-tykistössä ja Lappeenrannan järjestelykeskuksen vastaanotto upseerina. Sotilasarvo Ylivääpeli.

_ _ _ _



Mikkolan tilan toinen osakas oli Vilhelm Svärd. Hän meni naimisiin 6.heinäkuuta 1909 Reeta Liisa Huttusen kanssa, joka oli syntynyt 22.10.1881 Iisalmessa. Heillä ei ollut lapsia. Vilhelm ja Reeta asuivat Mikkolassa vielä Sylvester Svärdin perheen muuton jälkeen ja muuttivat sukunimensä Mikkolaksi vuonna 1936.


Vanha emäntä Elisabet Pikkarainen kuoli 15.2.1926 ja vanha isäntä Julius Svärd 5.10.1939 Lapinsalon Mikkolassa.

 

Mikkolan tilan Vilhelm ja Reeta myivät Hannes Blomille ja Tyyne Leskiselle, ja tässä vaiheessa tilan nimi muuttui Pikkaraiseksi.

Vilhelm ja Reeta muuttivat asumaan Kiuruveden Kirkonkylään. 


Mikkolan väkeä kahvitauolla


Oikealta piika Reeta Pääkkö, vaimo Reeta Huttunen, Ville Svärd, hänen isä Julius Svärd


neljää vasemmanpuoleista en ole tunnistanut

hieman arvauksia kaikki