Niemelä Nro 4

Niemelän tila Nro 4


Niemelä oli Lapinsalossa oleva Hautalan, Juusolan ja Heikinmäen

alue, johon kuului myös joenvarsi palsta Heinäperältä, nykyinen

Niemelän alue. Lapinsalon palstan pinta-ala noin 690 ha.

Heinäperän palsta noin 330 ha.


Ensimmäisenä Niemelän maille asettui Johan Hendelä ja Cristina

Kanain, he ovat tulleet noin vuonna 1800. Paikan nimenä on silloin

ollut Talasniemi, ja se oli Juho Pöksyläisen mukaan nykyisen

Juusolan paikalla. Talot ovat kuitenkin olleet aluksi Juusolan autiossa,

noin kilometrin nykyisestä Juusolasta Kiuruvedelle päin.

Johan Hendelä ja Cristina Kanain olivat täällä 13 vuotta, ja muuttivat

Remeskylään 1813.


Heidän tilalleen tuli Iisalmesta Olof Lappalain ja Walborg Wäisäin

vuonna 1813. He asuttivat paikkaa 4 vuotta, ja muuttivat sitten

Kiuruvedelle 1817. Samana vuonna 1817 Samuel Nirainen ja

Elin Knutinen Aho on merkitty heidän jälkeen tilan omistajiksi ja tilan

nimeksi tuli Niemelä. Jo vuonna 1805 he olivat tulleet Talasniemeen

ilmeisesti rengiksi Haapalasta. Haapalaan he tulivat rengiksi

Piippolan Lamunkylän Tavastkengältä Haapalaisten mukana, ja

menivät naimisiin Kiuruvedellä 26.12.1791. Elin Knutinen Aho on

syntynut Ahokylän Knuutilassa.


Samuel Niirasen ja Elin Ahon perhe


Samuel Niiranen          1765                 29.12.1843

Elin Aho                         4.5.1771           14.3.1850

            vihitty                 26.12.1791


Lapset:

Johan                              1802                                                  naimisiin Anna Lisa Pardanen

Jöran                               14.3.1809                                         naimisiin 28.12.1831 Johanna Lämsä Päätalosta, Abram Lämsän ja Helena Remeksen tyttö

Katarina Kristina           2.5.1813

Absalon                          1.4.1917 



Myös vuonna 1817 Niemelään tuli toinen tilallinen, Lars Kukkoin ja Carin Sivukangas, ja he omistivat ¼ osan Niemelän tilasta. Paikan nimeksi on merkitty Tala, ja se on ollut Heikinmäen autiossa, noin kilometrin nykyisestä Heikinmäestä Kiuruvedelle päin. Tämän tilan vaiheista myöhemmin.


Samuel Nirainen ja Elin Knutinen Aho viljelivät Niemelää 21 vuotta aina vuoteen 1838 asti. Silloin paikan osti Lars Hukkanen ja Maria Piippo, jotka asuttivat tätä ennen Yrjölän tilaa. Niiraset muuttivat viljelemään Jokelan tilaa Vartiaisten jälkeen, ja siellä isännyyden otti heidän poika Johan Niiranen ja Anna Lisa Pardanen.


Niemelän tila jakaantui kolmeen osaan, Heikinmäen alueet, ¼ osa Niemelän maista omisti jo  vuonna 1917 Lars Kukkoin, Heinäperän palstalle, nykyiselle Niemelän alueelle Heinäperälle, tuli Jonas Glad ja Anna Lämsä vuonna 1841. Heidän omistukseen tuli 3/8 osaa Niemelästä, eli Heinäperän palsta.  Juusolaan jäi 3/8 osaa. Juusola lienee saanut nimensä Niemelään 1850 muuttaneelta Josef Pekkalalta, jota kutsuttiin Juusoksi.



Juusolan alueet 3/8 osa Niemelän tilasta


Niirasten jälkeen Lars Hukkanen ja Maria Piippo tulivat siis Yrjölän tilalta 1838 ja omistivat Niemelän tilasta Juusolan ja Hautalan alueet. He pitivät tilaa vuoteen 1850 asti, eli 12 vuotta. Heiltä tilan ostivat Josef Kossi eller Pekkala ja Fredrika Luttinen, he ovat tulleet Lapinsaloon 25.11.1850.


Josef ja Fredrika ovat tulleet Piippolasta Lamun kylän Lapintaival nimiseltä tilalta Kiuruvedelle Lapinsalon Niemelään (Juusolan autio). Piippolassa he asuivat noin vuoden. Josef on syntynyt Pyhäjärvellä Leskelän tilalla, mistä perhe muutti Pyhäjärven Mäkikylän Kossi-tilalle Pekkala nimiseen taloon. Tästä jäi sukunimi Pekkala. Fredrika on syntynyt Piippolan Lamunkylällä Luttisen tilalla. He menivät naimisiin  Pyhäjärvellä 7.4.1847. Pekkaloiden aikaisemmista vaiheista on kerrottu enemmän sivulla Suvut/Pekkalat.


Perimätietojen mukaan Josef ei halunnut asua Piippolassa, koska se oli liian hallanarka paikka. Niimpä perhe tuli Lapinsaloon, ja heti Josef halusi muuttaa Niemelän talot nykyiseltä paikalta kilometrin verran pohjoiseen päin mäen päälle, missä silloin oli tilan torppa. Siellä ei halla käynyt koskaan. Toinen tavoite oli saada tilalle peltoa yhtä paljon kuin silloin oli kylän suurimmalla tilalla Vartialassa. Silloin aloitettiin peltojen raivaus ja uuden talon rakentaminen. Nuorin poika Josef on syntynyt vielä vanhalle paikalle, eli 1860-luvulla uudet tilan rakennukset oli tehty. Ja kun Josef isäntää kutsuttiin Juusoksi, uuden paikan nimeksi tuli Juusola. Ja uuden pellon raivaaminen jatkui. Uuden pellon merkitystä kuvaa hyvin myös se, kun silloin Lapinsalon tietä kunnostettiin kesäkäyttöön, Juusolan kohdalla raivattu pelto piti kiertää, ja niinpä siinä muuten suoralla tiellä on vielä nykyisinkin Juusolan mutkat.


Josefille ja Fredrikalle syntyi seitsemän lasta. Caisa Maria syntyi Pyhäjärvellä, Fredrika Piippolassa, ja sitten Lapinsalossa Elias, Klara, Vilhelmiina, Abram ja Josef. Fredrika, Klara ja Vilhelmina kuolivat noin vuoden ikäisinä,ja Abram kuuden vuoden ikäisenä.


Tytöistä Caisa Maria meni naimisiin 10.4.1871 Alexander Korolaisen kanssa Salahmille. Lapsista taloon jäivät Elias ja Josef.


Josef Abrahamin pojan ja Fredrika Luttisen perhe:


Josef Abrahamin poika Pekkala    5.7.1820       kuollut 21.7.1876

vaimo Fredrika Luttinen                 8.4.1819       kuollut 21.7.1868

vihitty 7.4.1847


Caisa Maria                                       6.2.1948       Pyhäjärvi

Fredrika                                           11.5.1850       Piippola        kuollut 14.12.1851

Elias                                                    5.4.1852       Kiuruvesi

Klara                                                  5.4.1854        Kiuruvesi      kuollut 23.1.1855

Vilhelmiina                                   20.11.1856        Kiuruvesi      kuollut 18.4.1857

Abram                                             17.3.1858        Kiuruvesi      kuollut 18.7.1764

Josef                                                   2.1.1861        Kiuruvesi



Talon emäntä Fredrika Luttinen kuoli 49-vuotiaana 21.7.1868 ja Josef Pekkala meni pian uusiin naimisiin Juliana Piipon kanssa 7.2.1869. Ja näyttää sille, että Juliana oli jo ennestään tuttu.


Juliana Piippo on syntynyt Iisalmen mlsk Salahmin Pirttimäessä n:ro 7, paikka on nykyisin Vieremän Nissilän kylän Pirttimäki. Hänen isä oli Johan Piippo ja äiti Caisa Luttinen. Perhe muutti Pirttimäestä Piippolan Lamun kylään Luttinen nro 8 Konola tilalle 18.4.1853, ja tämä oli lähellä Caisan kotitilaa. Pirttimäkeen jäi isännäksi Johan Piipon veli Vilhelm Piippo, jonka tyttö Liisa Piippo meni naimisiin Vartialaan Anders Vartiaisen kanssa. Konola tilalta perhe muutti Kärsämäelle Saviselän kylälle Mämmi nimiselle tilalle 12.6.1866, mistä Juliana Piippo tuli Juusolaan emännäksi.


Julianan äiti, Caisa Luttinen on syntynyt samalla tilalla kuin Fredrika Luttinen, Piippolan Lamunkylä nro 13 Luttinen. He olivat veljesten lapsia, ja kun Caisa oli 1-vuotias, hänen isä Johan Luttinen kuoli. Caisan äiti meni uusiin naimisiin ja muutti uuden miehen luo Ahokylään, mutta Caisa jäi veljensä Erikin kanssa synnyintaloon, ja elivät heidän isän veljen Eric Luttisen perheessä lapsuutensa ja nuoruutensa. Ja Fredrika oli tämän Eric Luttisen tyttö. Caisa oli 9-vuotta vanhempi kuin Fredrika, eli he olivat siis kuin sisaruksia.


Caisan vanhin tyttö, Sidonia Piippo, siis Julianan sisko, meni naimisiin Johan Tiikkaisen kanssa Salahmin Tiikkaalaan, ja heidän tyttö oli Anna Josefina, joka tuli myöhemmin Juusolaan miniäksi ja emännäksi. Saman suvun naiset siis emännöivät Juusolaa siihen aikaan.


Josef Pekkala hankki omistukseensa puolet Pölönmäen tilasta 26.4.1875 Lassi Korolaiselta Vieremän Salahminkylältä. Kauppasumma oli 600 ruplaa. Lassi Korolainen omisti Pölönmäen vain kaksi vuotta ja eikä asunut siellä. Hänen poika on Alexander Korolainen, jonka kanssa Josefin tyttö, Caisa Maria, meni naimisiin. Hankittu alue oli nykyisin Pölönmäkenä tunnettu alue, lähes 1000 ha.  Toisen puolen, Rikkasuon ja Heinäperällä olevat alueet Pölönmäestä omisti Petter Vartiainen Vartialasta.


Josefille ja Julianalle syntyi neljä lasta, Liisa, Ida, Wilhelm ja Anna Juliana. Wilhelm on kuollut parin vuoden ikäisenä. Ja ennen nuorimman lapsen, Anna Julianan syntymää, isä ja Juusolan isäntä Josef Abrahamin poika kuoli 56-vuotiaana 21.7.1876.


Josef Abrahamin pojan ja Juliana Piipon perhe:


Josef Abrahamin poika Pekkala    5.7.1820       kuollut 21.7.1876

vaimo Juliana Piippo                        16.2.1837

vihitty 7.2.1869


Lisa                                                  2.12.1869          Kiuruvesi     muutti Rautalammille 28.1.1894, naimisiin Aapeli Piippo

Ida                                                      5.1.1872          Kiuruvesi     naimisiin Matti Juho Huttunen 31.3.1897, muutti Iisalmeen 15.9.1897

Wilhelm                                           17.7.1874          Kiuruvesi     kuollut 3.1.1876

Anna Juliana                                   18.1.1877          Kiuruvesi     naimisiin Juho Alfred Leskinen 7.3.1898, asuivat Rajalassa



Juusolaan jäi hieman hajanainen perhe, 39-vuotias leski kolmen pienen tytön kanssa ja 24-vuotias Elias ja 15-vuotias Josef edellisestä avioliitosta. Ja tilanne muuttui vielä, kun Elias meni naimisiin Anna Josefina Tiikkaisen kanssa 23.6.1878 Salahmin Tiikkaalasta. Ja vaikka Anna Josefina oli Juliana Piipon siskon tyttö, Juliana asui omassa taloudessa tyttöjen kanssa ilmeisesti vanhalla paikalla Juusolan autiossa.


Juliana menikin uudelleen naimisiin Henrik Gladin kanssa 4.heinäkuuta 1882. Henrik Glad on syntynyt Lapinsalon Heinämäessä ja oli nuorena renkinä Nälännön kylällä, sitten muutaman vuoden isäntänä Heinämäessä veljensä kuoleman jälkeen, lähti sitten rengiksi Pikkaraiseen ja siirtyi 1880 torppariksi Vartialan maille Hiekkalaan. Juliana muutti tyttöjen kanssa Henrikin luo ja he asuivat Hiekkalan torpassa. Oman osuutensa Juusolan ja Pölönmäen tilasta Juliana myi Antti Arbeliukselle. Julianan osuus oli 300 ruplaa ja lasten yhteensä 1100 ruplaa. Tämä kauppa on sitten kuitenkin purettu, ja nämä osuudet ostivat Elias ja Josef Pekkala samoilla hinnoilla. Kauppa maksettiin isolla hakkuilla Pölönmäen metsistä.


Henrik Glad ja Juliana Piippo olivat torppareina aina vuoteen 1898 asti, kunnes nuorin tytöistä, Anna Juliana, meni naimisiin Vartialan rengin Juho Alfred Leskisen kanssa 7.3.1898. Juho Leskinen on syntynyt Heinäperällä Harjulassa, ja hänestä ja Leskisistä on kerrottu enemmän sivulla Suvut/Leskiset. Juho Leskisestä ja Anna Juliana Pekkalasta tuli Hiekkalan torppareita, ja Henrik ja Juliana asuivat heidän luona samassa taloudessa. Heti 1900-luvun alkuvuosina Juho ja Anna Juliana ostivat Ojalan mailla olleen Rajalan torpan itselleen Haapalassa asuneelta Johan Knuutiselta, ja muuttivat sinne asumaan. Myös Henrik Glad ja Juliana Piippo muuttivat mukana, ja elivät loppuelämänsä Rajalassa. Leskisten suku asuu Rajalassa edelleen. Tytöistä Liisa meni naimisiin Lapinlahdella syntyneen Aapeli Piipon kanssa. Ida meni naimisiin Matti Juho Huttusen kanssa 31.3.1897 Iisalmesta.


Juusolassa asui Elias ja Anna Josefina sekä nuorempi veli Josef. Eliakselle ja Anna Josefinalle syntyi neljä lasta, Wilhelm, Antti, Vilhelmina ja Josef. Ja sitten Elias kuoli keuhkotautiin 33-vuoden ikäisenä 2.4.1886. Juusolassa oli jälleen leski kahden lapsen ja miehen veljen kanssa. Reilun vuoden yhteiselon jälkeen nuorempi veli Josef ja Anna Josefina menivätkin sitten naimisiin 9.heinäkuuta 1887. Tästä alkoi seesteisempi aika Juusolassa.


Elias Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen perhe:


Elias Pekkala                                     5.4.1852               kuollut   2.4.1886

Anna Josefina Tiikkainen                6.3.1859

vihitty 23.6.1878


Wilhelm                                            2.4.1879                 kuollut 20.7.1880

Antti                                              26.11.1880

Vilhelmina (Miina)                           9.3.1883

Josef                                                  8.5.1885                 kuollut 23.10.1885


Antti asui jonkin aikaa Juusolassa, ja meni sitten Amerikkaan ja oli siellä 10 vuotta. Tuli sieltä Suomeen takaisin vuonna 1908 ja osti Kopola nimisen tilan Haapavedeltä.


Miina meni naimisiin Feelis Kumpulaisen kanssa 29.10.1905 ja he asuivat Pihlajamäellä Peltolassa, mikä perustettiin ja rakennettiin , kun Kumpulaisen veljekset jakoivat Päätälon. Miehensä Feeliksen kuoltua jatkoi maanviljelystä.  Avioitui myöhemmin Antti Konosen kanssa Vieremän Nissilään, ja eli loppuajan Isonmäen Alatalossa.  Miina toimi myös kylällä kätilönä ja avusti yli 150 synnytyksessä lähialueella.



Josef Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen perhe


Josef Pekkala                                    2.1.1861

Anna Josefina Tiikkainen                6.3.1859

                  vihitty                              9.7.1887


Lapset:

August (Aku)                                     1.1.1888                vaimot Johanna Knuutinen Haapalasta ja Anna Vilhelmina Pesonen

Ville                                                    29.1.1890

Johannes                                           6.3.1892

Hilma                                                 28.4.1894

Josef Aleksanteri (Santeri)              19.4.1896              vihitty Saima Elisabet Lappalainen

Herman                                             3.12.1898              vihitty 23.10.1925 Stina Pöksyläinen, asuivat Heikinmäellä

Josefina                                              17.2.1901              vihitty Erkki Tuovinen


” Alkoi uusi jakso Juusolan talon historiassa, sitä voisi sanoa nousun ajaksi, jota kesti vuoteen 1923 asti, jona vuonna isämme Josef Pekkala kuoli 17 heinäkuuta. Siinä päättyi suuren raivaajan ja väsymättömän työntekijän elämänkaari, vähään tyytyväinen, aina toivoen, myönteisen elämänkatsomuksen omaavan miehen työntäyteinen elämä.”           Herman Pekkalan muistelmat


Vuonna 1915 Juusolasta myytiin Pölönmäki metsäyhtiö Stocfors A.B.:lle 110 000 markan hinnasta. Näillä rahoilla ostettiin Haapavedeltä noin 400 hehtaarin tila kirkonkylän vastaiselta rannalta 34 000 markan hintaan. Tälle tilalle muutti pojista Ville. Toinen tila Haapajärveltä, puolta pienempi ja rappiotila ostettiin muutamia vuosia myöhemmin 75 000 markan hintaan. Niin pian tilojen hinnat nousivat siihen aikaan. Tälle tilalle muutti pojista Johannes. Hän myi osuutensa Villelle ja muutti Kanadaan ja oli siellä kuusi vuotta. Hän ostisitten Uuraisten pitäjästä Tervala-nimisen talon, myi sen sitten ja osti Ähtäristä talon Vanhajaakkola.


Tytöistä Josefina meni naimisiin metsäteknikko Erkki Tuovisen kanssa. Hilma eli elämänsä palvelijana pappilassa Pieksänmäellä.


Juusolaan ostettiin usealla kaupalla naapurista Heikinmäen tila vuosina 1912-1920, kun sen isäntä Heikki Marin oli kuollut. Nyt koko Niemelän tilan Lapinsalon palsta oli Juusolan omistuksessa. Veljekset Aku, Santeri ja Hermanni jakoivat sen vuonna 1926 kolmeen osaan,

ja Aku jäi Juusolaan, Santeri meni Hautalaan ja Hermanni sai Heikinmäen paikan.


Santeri meni naimisiin Saima Elisabet Lappalaisen kanssa. Saima Elisabetin äiti oli Lisa From, syntynyt Ruomissa ja oli Henrik Fromin ja Kristiina Svärdin tyttö. Saima Elisabet kuoli 19.2.1936. Heille syntyi poika Urho Erkki, joka kuoli kuitenkin alle vuoden ikäisenä.

Santeri kuoli 14.1.1960.


Hermannista on kerrottu enemmän alempana kohdassa Heikinmäen alueet.


Juusolassa isäntänä jatkoi Aku. Hän meni naimisiin  Johanna Knuutisen kanssa, joka on syntynyt Haapalassa 31.1.1882. Hän oli Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen tyttö. Heille syntyi tyttö, Aino Anna Agatta, 18.6.1924. Johanna kuoli kuitenkin 23.2.1929, ja Aku meni uusiin naimisiin 22.2.1933 Anna Vilhelmiina Pesosen kanssa. Heille syntyi lapsia Lea, Erkki ja Pirkko.



Juusolan tarina on vielä keskeneräinen.



Juusola vuonna 1932


Kylä                  Lapinsalo

Tilan nimi        Juusola

Tilannevuosi  1932

Omistaja         August Pekkala , Santeri Pekkala , Saima o.s. Lappalainen


Juusola, 30 km Kiuruveden asemalta ja 81 km Iisalmesta. Omistajat v:sta 1923 August ja Santeri Pekkala sekä jälkimmäisen puoliso Saima (o. s. Lappalainen). Ollut isäntien suvulla 70 v. ja kuulunut aikaisemmin Hukkasen suvulle.


Pinta-ala 444,63 ha, josta peltoa 25,36, luonnoniittyä 19,07, laidunta 130,2, metsämaata 100 ja joutomaata 170 ha. Pellot itään viettäviä hiekka-, suo- ja multamaita. Ne ovat melkein kaikki nyk. omistajain isän, Jooseppi Pekkalan, raivaamia.


Viljelyskiertoja 2: A. kesanto, ruis, juurikasvit ja ohra, 4 heinää, kaura; B. 2 kauraa, 4 heinää. V. 1930 oli 1,43 ha ruista, 2,5 kauraa, 1,5 ohraa, 0,5 perunaa, 0,03 pellavaa, 0,15 juurikasveja, 18,05 heinää ja 1,2 ha kesantoa.


Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella. Kaikki rakennukset puusta. 2-kerroksinen päärakennus (7 huon.) v:lta 1919. 24 lehmän navetta rakennettu 1915 ja talli 1917. Karjasuojissa vesijohto ja navetassa automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 4 kanaa. Karja ISK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin ja lihaa.


Sekametsästä myyty saha- ja paperipuita. Metsämaat ovat olleet veden vaivaamia. V. 1931 saatiin loppuunsuoritetuksi niiden ojittaminen (Tapion laatima suunnitelma), ja on metsämaata nyt ojitettu 200 ha, kaivattua ojaa 13 km. Käyttövoimana höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha ja pärehöylä. Omistaja Lapinsalonkylän osuuskassan jäsen.

 

LähdeSuomen maatilat, IV osa




Heikinmäen alueet ¼ osa Niemelän tilasta (Niemelä Tala)


Vuonna 1817 tuli Iisalmesta Lars Kukkoin ja Carin Sivukangas, ja heidät on kirjattu paikkaan Niemelä Tala. Vuosilukujen perusteella tämä paikka on todennäköisesti Heikinmäen autio, kilometrin nykyiseltä Heikinmäeltä Kiuruvedelle päin, Likakorvella,missä Heikinmäen talot aluksi olivat. He pitivät tilaa 24 vuotta ja muuttivat sitten Niemisjärvelle 1841. He voisivat olla vuosilukujen perusteella myös Heinäperän Niemelän asujia, mutta paikan nimi Tala viittaa Talasniemeen, eli lähelle Juusolan aluetta.


Henrik Asikainen ja Elin Ilkko ovat tulleet Iisalmesta 1841 ja omistivat seuraavina Niemelä Tala alueet. He asuttivat tilaa 17 vuotta. Täältä he muuttivat Haapalan maalle, Purolaan torppareiksi. Heille syntyi lapsia Henric, Anna Brita, Abel, Daniel, Matts, Abraham, Wilhelminä, Jacob, Lovisa ja Johanna.


Heiltä Niemelä Tala paikan ostivat Iisalmesta tulleet Lars Olofsson Kärkkäinen ja Aqviliina Jundunen vuonna 1858. Heikinmäellä oleva aitta voisi olla  hänen tekemä, koska sen seinähirteen on veistetty L.K.1866. He kyllä lähtivät jo ennen tuota vuotta Lapinsalosta. Lars Kärkkäinen oli ollut aiemmin naimisissa Wilhelmina  Jundusen kanssa, ja heidän poika oli Lars Olof  syntynyt 10.8.1851 perheen ollessa Hautajärvellä

nro 7. Sieltä he muuttivat Iisalmeen ja sitten tänne Lapinsaloon. Tämä poika Lars Olof oli myöhemmin osakkaana Iisalmessa Kärkkäinen Pulkola kauppaliikkeessä, ja hänestä tuli kauppaneuvos. Kärkkäinen Pulkola kauppaliike omisti Jokelan tilan ennen kuin se jaettiin sodan jälkeen asutustiloiksi. Mutta hän ei syntynyt Lapinsalossa, vaan oli 7-vuotias kun perhe tuli tänne, ja tuo Heikinmäen aitta ei ehkä ole tämän kauppaneuvoksen hakkaama koska oli vuonna 1866 vasta 15-vuotias. Kauppaneuvos Lauri  Kärkkäinen kuoli Iisalmessa 25.12.1922.


Aqviliina Jundunen oli isä Larsin toinen vaimo. Heille syntyi Lapinsalossa kaksoset  Abram ja Johanna s. 2.5.1859 ja Anna Maria s. 23.3.1861. Johanna kuitenkin kuoli 9.8.1861 ja Anna Maria kuoli 10.3.1862. Lars Olofsson Kärkkäinen ja Aqviliina Jundunen pitivät tilaa vain 5 vuotta, ja muuttivat vuonna 1863 veljensä Abraham Kärkkäisen luokse Haapalan tilalle ja sitten Lapinsalosta pois Iisalmeen vuonna 1864.


Heidän jälkeen on tilalle tullut Johan Hyvönen ja Henrika Tenhunen Hautakylästä vuonna 1863. Paikkaa alettiin kutsua silloin Hyvölänmäeksi, ja voisi ajatella nimen perusteella, että he olisivat siirtäneet talot nykyiselle paikalle Heikinmäen autiosta, missä ei ole minkäänlaista mäkeä, ja samoihin aikoihin myös Juusolan rakennuksia siirrettiin nykyiselle paikalle.  Heidän ainoan tyttären mieheksi on tullut Juho Nousiainen, mutta hän ei ollut Hyvölänmäessä isäntänä. Vuonna 1893 Juho Nousiainen muutti perheineen Luupuveden Kaislasenmäkeen ja mukana muuttivat myös Johan ja Henrikka.


Hyvöset olivat Hyvölänmäessä 30-vuotta ja möivät tilan vuonna1893 Heikki Marinille. Heikki Marin on asunut aiemmin Lapinsalossa vuonna 1880 Yrjölän tilalla mäkitupalaisena. Hän oli naimisissa Anna Magdalena Arbeliuksen kanssa. Yrjölästä he muuttivat Remeskylään torppariksi vuonna 1888, ja samana vuonna he palasivat takaisin Lapinsaloon  Hyvölänmäelle mäkitupalaisiksi. Anna Magdalena kuoli 19.4.1891 ja sen jälkeen Heikki Marin meni Amerikkaan. Hän palasi sieltä ja osti Hyvölänmäen paikan. Tilan nimeksi muuttui Heikinmäki, kiinnekirjat on haettu 15.2.1895. 


Heikki Marinin ja Anna Arbeliuksen perhe

Heikki Marin          16.12.1853

Anna Arbelius        29.6.1855         19.4.1891


Lapset:

August Wilhelm      23.7.1877

Olli                            14.3.1883                                 muutti nimekseen Olli Launis

Anna Saara              2.9.1887                                   naimisiin Ville Lappalaisen kanssa, Mäkelästä


Heikki meni uusiin naimisiin Briitta Stina Hukkasen kanssa 31.12.1893. Brita Stina oli kotoisin Mäkelästä, ja oli Abram Hukkasen ja Kaisa Maria Svärdin tyttö. Abram Hukkanen oli kuollut vuotta aiemmin ja Kaisa Maria Svärd muutti asumaan Heikinmäelle. Kaisa Maria meni naimisiin Antti Vartiaisen kanssa vuonna 1905 ja muutti Vartialaan.

Perimätiedon mukaan Heikki Marin olisi siirtänyt talot nykyiselle paikalle, mutta ehkä se tapahtui jo Hyvösten aikaan. Paikan nimeksi tuli nyt joka tapauksessa Heikinmäki. Heikki Marinin kuoltua 30.8.1912 perikunta myi tilan usealla kaupalla Juusolan Pekkaloille. 1920 Heikinmäki oli vielä perikunnan nimissä. Marinit olivat Heikinmäellä 19 vuotta.


Heikki Marinin ja Brita Stina Hukkasen perhe

Heikki Marin                16.12.1853

Brita Stina Hukkanen  24.7.1870


Lapset:

Hilma Maria                  17.2.1895                               naimisiin August Lappalaisen kanssa, Mäkelästä. Hilma kuoli Ameriikassa

Selma Johanna              5.9.1896                             

Elviira                             14.10.1898                             naimisiin Arvi Vartiaisen kanssa, Vartialasta

Kaisa Stiina                    8.4.1901

Pekka                              13.9.1909


Juusolan poika Herman Pekkala ja Stina Pöksyläinen menivät naimisiin 23.10.1925. He perustivat naimisiin mentyään talonsa Heikinmäelle, ja omistivat tilan vuodesta 1926 lähtien. Heille syntyi viisi lasta, Anna-Liisa, Maija, Esa, Mikko ja Osmo. Heidän vanhin tyttö Anna-Liisa Pekkala meni naimisiin Pajulaan Alpo Nuutisen kanssa 2.8.1952. Anna-Liisa on minun äiti ja Heikinmäki minun mummula. Voit lukea Esa Pekkalan kirjoituksen lapsuusajasta Heikinmäellä tästä.


Maija meni naimisiin Taavi Sepän kanssa ja he asuvat Haapavedellä. Heille syntyi lapsia Tapio, Leena, Tuomo, Ahti ja Jaana.

Mikko meni naimisiin Auli Jalkasen kanssa ja asuvat Kuopiossa. Heille syntyi lapsia Tiina ja Saija.

Osmo meni naimisiin Leena Tukion kanssa ja asuvat Taipalsaaressa. Heille syntyi lapsia Päivi ja Ilkka.


Hermannin ja Stinan poika Esa Pekkala ja Anna-Liisa Nissinen jatkoivat tilanpitoa. Heille syntyi lapsia

Marja, Timo ja Ari-Pekka. He rakensivat 1970 uuden porsitus sikalan 30 emakolle ja uuden talon 1974.

Vuonna 1976 he myivät Heikinmäen Eero ja Eine Peltolalle, jotka tulivat Oulunsalosta.

Esa ja Anna-Liisa muuttivat Kiuruveden Ryönänjoelle Ryönään, missä heidän poika Timo Pekkala jatkaa

edelleen tilanpitoa. Esa Pekkalan kirjoituksen Pekkaloiden ajasta Heikinmäellä voi lukea tästä.


Eero ja Eine Peltolan poika Pekka Peltola ja hänen vaimo Eija Lappalainen jatkoivat tilanpitoa ja pitivät

lisäksi viimeisinä kyläkauppaa Lapinsalossa. Eija Lappalainen on Mäkelässä syntyneen Esa Lappalaisen

tyttö. He rakensivat Pekan vanhemmille talon 1994, jonka nimeksi tuli Fiskari, Oulunsalossa olleen talon

nimen mukaisesti. He hankkivat omistukseensa myös Hautalan maat taloa lukuun ottamatta.


Vuonna 2005 he muuttivat Oulunsaloon suvun vanhalle paikalle ja myivät 2008 Heikinmäen pellot, metsät

ja rakennukset Esko Nuutiselle ja Johanna Korjalle Pajulaan lisämaaksi. Peltolat omistivat Heikinmäen

32 vuotta.


Silloin asuinrakennus remontoitiin sisältä ja ulkoa, ja siihen muutti asumaan ensin Eskon ja Johannan

poika Valtteri Nuutinen ja hänen vaimo Pauliina Virkamäki.


Kun Pajulassa tehtiin sukupolvenvaihto 2012 Valtteri ja Pauliina muuttivat Pajulaan ja Heikinmäelle tulivat

Esko ja Johanna viettämään eläkepäiviä vuokralaisina. Nyt lasten lapset tulevat samaan mummulaan kuin minäkin.


Pajulan tila omistaa myös Fiskarin, ja siellä asuivat vuokralaisena Eero ja Eine Peltola aina vuoteen 2011 asti ja muuttivat sitten Oulunsaloon. Sen jälkeen Fiskaria on vuokrattu useille vuokralaisille.





















Heikinmäki 1964                                                                                                                      Heikinmäki 1980



Heinäperän alueet 3/8 osa Niemelän tilasta


Heinäperän alueet Niemelän maista hankki omistukseensa Jonas Glad ja Anna Lämsä vuonna 1841. Tämä palsta sijaitsi aivan Heinämäen naapurissa. Tätä ennen tällä paikalla ovat olleet vuokraviljelijöinä Erik Piippo ja Walborg Väisänen. He ovat tulleet Pölönmäen tilalta noin vuonna 1840.


Jonas Glad on Heinämäkeen ensimmäisenä tulleen Johan Gladin nuorempi veli, ja asui Henämäessä.  Jonas meni naimisiin Anna Caisa Lämsän kanssa, joka on Wilhelm Lämsän sisko, jotka tulivat Harjulan tilalle Luupuvedeltä kruunun torppariksi. Joonas ja Anna Caisa muuttivat Piippolaan vuonna 1832 ja asuivat siellä Pääkkö nro 10 tilaa. He palasivat takaisin ja ostivat Niemelän tilasta Heinäperän palstan vuonna 1841, eli 3/4 osaa Niemelän tilasta. Tämän tilan nimeksi jäi Niemelä.  Jonas ja Anna Caisa olivat Niemelässä isäntinä 8 vuotta.

He muuttivat takaisin Piippolaan vuonna 1849.


Jonas Gladin ja Anna Caisa Lämsän perhe


Jonas Glad                               1806

Anna Caisa Lämsä                  9.10.1819


Lapset:

Margreth Lisa                         6.4.1842

Anders                                     12.11.1843

Matts                                        24.2.1846

Anna                                        12.12.1847



Seuraavaksi Niemelän omisti Anders Pääkkö ja Kaisa Andersdotter, he ovat tulleet vuonna 1849 Piippolasta. Lieneekö tilat vaihdettu keskenään. He pitivät tilaa 13 vuotta, aina vuoteen 1862 asti ja muuttivat Heinämäkeen missä asuivat muutaman vuoden.


Anders Pääkön ja Kaisan perhe


Anders Pääkkö                       

Kaisa Andersin tyttö


Lapset:

Greta Kaisa                               3.7.1845

Maria                                         14.12.1849

Anna                                           5.7.1851

Helena                                       15.7.1854

Johan                                          1.3.1856

Henrik                                         5.3.1858

Brita Gustava                            19.9.1859

Elisabeth                                    19.3.1861



Heidän jälkeen Johan Wartiainen s. 1830 ja Johanna Jundunen s. 1833 ostivat tilan vuonna 1862. Johan Wartiainen on Vartialasta lähtöisin, ja on Staphan Vartiaisen ja Johanna Turusen poika. He ovat asuneet Niemelässä aina vuoteen 1890 asti, eli kaikkiaan 28 vuotta. Vuoden 1880 rippikirjassa paikka on merkitty Niemeläksi. He ovat sitten vaihtaneet Niemelän Tihilänkankaan Korpelaan, joten Tihilän Vartiaiset ovat näitä Vartialan Vartiaisia.


Johan Vartiaisen ja Johanna Jundusen perhe


Johan Vartiainen                       15.6.1830

Johanna Jundunen                   10.5.1833


Lapset:

Lars Johan                                  18.10.1855

Anna Pauliina                             28.6.1857                                      meni naimisiin Petter Aholan kanssa, jotka omistivat myöhemmin 1/4 osaa Vartialasta

Wilhelmina                                 23.7.1859

Severina                                      23.6.1861

Henrik                                          9.6.1863

Anselm                                        3.7.1864                                         vaimo Stina Kärkkäinen

Johanna                                       26.2.1867

Johan Petter                               12.4.1868

Stina Johanna                             24.6.1870

Olof Eliel                                      26.4.1872

Anders                                         13.1.1875

Elsa Alina                                     13.1.1875


Tytöistä Anna Pauliina meni naimisiin 5.10.1877 Petter Aholan kanssa, ja he asuivat aluksi tällä tilalla ja muuttivat sitten Rajalaan torppariksi. 1900- luvun alussa he tulivat torppariksi Vartialaan ja asuivat paikkaa nimeltä Kaijanrinne. Vuonna 1904 he ostivat 1/4 osaa Vartialan tilasta, Heinäperän Rinteelän paikan.



Niemelään muutti Korpelasta Samuel Saaranen Ja Vilhelmiina Piippo, jotka on merkitty paikan viljelijöiksi 1890, kiinnekirjat he hakivat 8.2.1904. He omistivat paikan vielä 1915. Niemelä on edelleen Saarasten omistuksessa, vaikka siellä ei enää asukkaan ketään.


Samuel Saarasen ja Vilhelmina Piipon perhe


Samuel Saaranen                         10.12.1856

Vilhelmina Piippo                          15.7.1858


Lapset:

Johan Erik                                        5.1.1878

Elli Maria                                         4.7.1887                                 naimisiin Immanuel Knuutinen Heikkilästä, muuttivat Lahnasille Akanmäkeen

Samuel Leonard                            24.2.1890

Wilhelm                                           1.1.1893

Hilda Wilhelmina                           15.9.1894

Väinö Petter                                   10.10.1897        31.3.1898


Aluksi nämä kaikki, Juusola, Heikinmäki ja Niemelä on kirjattu Niemelään. Vuoden 1880 rippikirjaan on jo sitten merkitty Juusola, Hyvölänmäki (Heikinmäki) sekä Niemelä.



Sivun alkuun


Etusivulle



Viia Lappi


Lapinsalon Juusolaan tuli piiaksi Kärsämäeltä vuonna 1885 Greeta Sofia Lappi. Hän on syntynyt 7.3.1863 Piippolassa.

Hän oli piikana Juusolassa, ja oli sitten pyytänyt Juusolan isäntäväeltä itselleen talon paikkaa.


Sofia Lappi, kutsumanimeltään Viia Lappi, rakensikin itse

omin käsin ja talkoovoimin talon Viialaan, Mäkelän tien risteykseen. Siihen tuli tupa, kamari ja navetta Mansikille.

Paikka tunnetaan nykyisin Viialana. Mikään työ ei ollut Viialle vierasta, vaan hän teki niin naisten kuin miestenkin työt. Tässä talossa hän asui kuolemaansa asti, Viia kuoli 1933.


Hän oli varsin ystävällinen ihminen, joka aina huomatessaan tutun ohikulkijan huusi, että “tuuhan ryyppäämään ja juttelemaan”, kahville tietysti. Hän oli nuorten ystävä, hän oli vanhojen ystävä, jotka häntä tahtoivat ymmärtää. Ja hän oli niin kiintynyt Lapinsalon kylään, että sanoi niiden jotka olivat täältä pois lähteneet, että ne raukat tulisivat takaisin jos pääsisivät, vaan eivät pääse.


Viia oli kuulemma tehnyt pärevasun jokaiselle vastasyntyneelle lapselle Lapinsalossa.

Nainen, joka pystyy miesten töihin, on Kiuruveden Lapinsalon kylässä.


Hän on kotoisin Piippolasta ja on oleskellut palveluksessa mainitussa kylässä jo useita vuosia. Hän on hyvin voimakas raskaampienkin töiden tekemiseen niin kuin kyntöön, hakkuuseen ym. ja saattaa hän niittotyötäkin tehdä.


Niinpä viime kesänkin ajalla oleskeli hän eräässä talossa vain miehen sijalla ja ansaitsikin saman palkan, ja eipä hän syyttä sitä ansainnutkaan, sen todistaa sekin, kun hän sattui olemaan naapurikylän kanssa rajatusten olevilla niityillä heinän korjuussa ja kun paikkakunnallamme on tapana heinäruvot kantaa takkavitsalla, niin saattoipa mokoma nainen kävellä ropsia heinäruko selässä.


Tuntemattomia hänelle eivät ole käsityötkään, niin miesten kuin naistenkaan.

Kaikilla näillä toimillaan ansaitsee hän sievää tuloa.


Siispä kaunis lahja, ken hänet saa !