Lapinsalon historia
Lapinsalon Maa- ja Kotitalousseura
Esko Nuutinen
Haapalan tila Nro 2 (Haapala, Ahola ja Pajula)
1/4 osaa manttaalia
Tila perustettu 16 marraskuuta 1786, verovapaus päättynyt 1806.
Perintökirjat annettu 16 lokakuuta 1804 Henrik Haapalaiselle, hän sai
tilan omaksi ilman korvausta hyvin tehdystä työstä ja Haapalan
rakentamisesta.
Ennen Haapalan luovuttamista ilman korvausta, suoritettiin
vuonna 1803 katselmus tilalla, ja Haapalassa oli tehty
180 riikintaalerin arvoiseksi arvioidun asuinrakennuksen lisäksi;
raivattu 17 – 18 vuodessa 12 tynnyri-alaa ja 8 kapanalaa peltoa,
sekä niittyjä 45 kuorma-alaa ja perustettu kotitalouden tarpeisiin
jauhomyllyn.
Katselmuskirjoissa maininta, että Haapala oli ensimmäinen asuttu
paikka Lapinsalossa.
Tämän mukaan Haapalassa asuttiin siis jo vuodesta 1875 tai 1876
lähtien. Metsävero määrätty alkamaan 16 elokuuta 1822.
Lapinsalon palstan pinta-ala noin 1120 ha. Heinäperän Kukkopuron
palsta 470 ha.
Lapinsalossa nykyinen Haapala. Haapalaan kuului myös Heinäperältä
maa-alue Kukkopuron alueelta, kaikille tiloille oli jaettu isojaossa
lisäksi joenvarsiniitty palsta. Pajula, Ahola, Rinne ja Uusi-Kotila on
lohkottu Haapalasta. Haapalan maat ulottuivat Heinäperälle asti,
joten Purola on entinen Haapalan torppa.
Eli Haapala on ollut ensimmäinen Lapinsalossa asuttu paikka,
ja Haapalassa asuttiin noin 1786 vuodesta lähtien.
Vuoden 1791 rippikirjassa mainitaan Haapalassa asuneet
Claes Haapalainen s. 1733 ja hänen vaimonsa Carin Nirainen s. 1736 sekä heidän poika Henrik Haapalainen s. 1753 ja hänen vaimo Maria Wartiainen s. 1756. Maria Wartiainen on Vartialaan tulleiden Staphan ja Petter Wartiaisen sisko. Haapalaiset ovat tulleet 1780-luvun puolivälissä Piippolan Lamunkylän, nykyisin Pyhännän Tavastkengän Juutisenahosta Turusen tilalta.
Henrikin ja Marian lapsista muuttivat mukana Maria, Claes, Pehr ja Henrik. Pehr on kuitenkin kuollut pienenä. Haapalassa heille syntyi
vielä Johannes, Catharina ja Mathias.
Vuonna 1791 Haapalan talossa oli jo kaksi renkiä vaimoineen, Eskill Pellicka ja Walborg Piippo sekä Samuel Nirainen ja Elin Jöransdr Aho. Samuel Nirainen ja Elin Aho muuttivat Talasniemeen 1805 ja heistä tuli 1817 Niemelän tilan omistajat.
Lisäksi Haapalassa oli kaksi piikaa, Anna Hataja sekä Maria Kalmar.
Claes Haapalainen ja Carin Niiranen viljelivät ja rakensivat Haapalan tilaa poikansa Henrikin ja Maria Vartiaisen kanssa. Äiti Carin kuoli 68-vuotiaana 1804 ja isä Claes kuoli 75-vuotiaana vuonna 1808.
Henrik jäi leskeksi, kun vaimo Maria Vartiainen kuoli 52-vuotiaana vuonna 1809, ja Henrikin tyttö Catharina kuoli 18-vuotiaana 1810. Claes Haapalainen meni naimisiin Anna Pellikan kanssa sekä Henrik Haapalainen Katariina Pellikan kanssa. Pojista Johannes muutti Niemisjärvelle vuonna 1811, ja Mathias (Matts) meni naimisiin Elsa Huckaisen kanssa vuonna 1819. Mattsin perhe asui kolmantena perheenä Haapalassa. Elsa oli parivuotta aiemmin muuttanut Piippolasta Lapinsaloon Mäkelän tilalle isänsä Lars Huckasen mukana.
15.huhtikuuta 1829 Haapala siirtyi Henrik, Klaes ja Matts Haapalaisen omistukseen.
Claes Haapalaiselle ja Anna Pellikalle syntyi kahdeksan lasta: Maria, Henric, Johannes, Claes, Josua, Petter, Mathias ja Abel. Maria meni naimisiin Niemisjärvelle 1820.
Henrik Haapalaiselle ja Katariina Pellikalle syntyi seitsemän lasta: Henric, Catharina Maria, Samuel, Anna Lisa, Sophia, Abraham ja Brita Lena.
Catharina Maria naimisiin 15.10.1835 Johan Glad, Heinämäki N:1
Sophia naimisiin 20.7.1851 Henrik Svärd, Yrjölän tila N:13
Brita Lena naimisiin 19.12.1851 Jafet Pasanen, Rytky N:7
Vanha isäntä Henrik Haapalainen kuoli 73-vuotiaana vuonna 1826.
Matts Haapalainen ja Elsa Hukkanen myivät 1/3 osan Haapalasta Henrik ja Samuel Henrikinpoika Haapalaiselle 25 lokakuuta 1835. Matts ja Elsa muuttivat Remekselään.
Claes Haapalainen kuoli 1836 ja hänen osuus 1/3 osa Haapalasta on myyty 6 toukokuuta 1837 Vartialan isännälle Petter Vartiaiselle ja Vartialan vävy Henrik Svärdille. He ovat kuitenkin myyneet osuuden 9 lokakuuta 1844 Henrik, Samuel ja Abram Haapalaiselle 342 ruplalla ja 85 kopekalla.
Henrikin kuoltua 1848 isännyyden ottivat pojat Samuel Haapalainen ja Loviisa Lämsä sekä Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen. Liisa Magdaleena Luttinen tullut Haapalaan 10.4.1945.
Samuel Haapalaisella ja Loviisa Lämsällä oli kuusi lasta: Anna Kaisa, Johanna Albina, Henrik, Anders, Johan ja Henrika. Loviisa oli kotoisin Päätalosta ja oli Henrik Lämsän ja Anna Lisa Nissisen tyttö. Samuel kuoli kuitenkin 9.6.1856 ja sen jälkeen henkikirjoissa on merkitty Samuel Haapalaisen tila ja lampuotina eli vuokraviljelijänä Gustaf Tabell ja Brita Ruuska. Eli on hyvin todennäköistä, että Haapalassa oli jo silloin kaksi talouskeskusta, ja tämä paikka oli nykyisen Aholan paikalla. Loviisa Lämsä meni uusiin naimisiin Påhl Oinaksen kanssa ja muutti Näländö nro 5 tilalle vuonna 1859. Lapsista Johan ja Henrika menivät sinne myös. Tabelit muuttivat pois 1863 ja heidän tilalleen tuli Adam Haapalainen ja Maria Lisa Haapasaari, hekin olivat vuokraviljelijöitä. Adam Haapalaisen isä Klaas Haapalainen oli syntynyt Haapalassa ja oli silloin torpparina Haapalan mailla.
Sitten tämä Samuel Haapalaisen paikka myytiin, 2/3 osaa tästä paikasta (2/6 osaa Haapalan tilasta) osti Jafet Kaarakainen ja hänen vaimo Anna Greta. He tulivat Piippolasta vuonna 1865. Ja loput, 1/3 osan, osti tai sai perintönä Henrik Haapalainen ja Kaisa Beatha Piippo. Henrik oli silloin renkinä Vartialassa, ja oli tämän Samuel Haapalaisen ja Lovisa Lämsän poika.
Jafet Kaarakainen piti tätä paikkaa 5 vuotta, ja möi 15.12.1873 osuutensa Abel From ja Elisabeth Kärkkäiselle, he tulivat Mikkola nro 12 (Ruomi) tilalta. Kaarakaiset muuttivat Iisalmeen. Abel From asui siellä 3 vuotta ja myi taas paikan Vartialan pojalle Sylvester Vartiaiselle vuonna 1876. Tästä siis syntyi Ahola ja se on 1/3 osa Haapalan alkuperäisestä tilasta. Perimätiedon mukaan Sylvesteriä pidetään Aholan ensimmäisenä omistajana. Kuka sitten oikeasti Aholan paikan ensimmäisenä rakensi, joko se oli Samuel Haapalaisen aikaan, vai rakensiko sen Jafet Kaarakainen vaiko Sylvester Vartiainen, sitä on vaikea päätellä. Ja Henrik Haapalainen omisti siis 1/6 osan alkuperäisestä Haapalan tilasta.
Sylvester Vartiainen ja Anna Sofia Nykänen pitivät Aholaa 11 vuotta ja muuttivat Kalliojärvelle. Seuraavat omistajat olivat Matti Hyvärinen ja Saara Nykänen, jotka tulivat vuonna 1890. Viiden vuoden päästä heiltä Aholan osti Jaakko Kesti 14.1.1895, ja tuli Aholaan 23.5.1895, ja meni naimisiin Vartialan tytön Elsa Agusta Vartiaisen kanssa 19.10.1895. Elsa Agusta on Anders Vartiaisen ja Lisa Piipon tyttö. Jaakko Kesti on saanut kiinnekirjat Aholaan 28.2.1900. Kestien suvusta on kerrottu kohdassa Suvut/Kestit. Aholan vaiheista kerron myöhemmin lisää.
Toisen puoliskon Haapalan tilasta, Haapalan paikan, omisti Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen. Tälle tilalle tuli 31.7.1853 tilanhoitajaksi ja Haapalan osakkaaksi Pål Luttinen ja Anna-Liisa Luttinen Piippolasta. Kauppakirja on tehty 14 toukokuuta 1853. Ja tälle Haapalan tilalle kolmanneksi osakkaaksi tuli 1857 Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen Kiuruveden Hautakylästä. Abram Kärkkäinen on Heikinmäen alueilla isäntänä olleen Lars Kärkkäisen veli.
Liisa Magdalena Luttinen ja Anna Greta Luttinen ovat sisaruksia, ja löytyvät Piippolan rippikirjasta 1836 Lamu by nro 8 Luttinen Konola. Konolan tila oli nykyisin Pyhännän kunnan Sydänmaan kylällä. Heidän isä oli Pehr Luttinen ja äiti Anna-Liisa Olofsdotter. Ja tämä Pål Luttinen on tullut rengiksi tai tilanhoitajaksi tähän perheeseen. Hänet on kirjattu samaan rippikirjaan nimellä Påhl Adolphsson Väänänen.
Påhl Väänänen on syntynyt Iisalmen maaseurakunnan Walkeis kylällä 27.11.1812. Kun Konolan tilalla Pehr Luttinen kuoli 1.10.1840, meni Påhl Adolphsson Väänänen naimisiin Anna-Liisan, eli tyttöjen äidin kanssa 23.1.1842. Tässä yhteydessä Påhl otti sukunimekseen Luttinen.
Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen olivat Haapalassa 8 vuotta, ja möivät osuutensa, sekä muuttivat 23.4.1866 Piippolaan Ahokylän Knuutilaan. Pian tämän jälkeen Abraham Haapalainen kuoli 14.6.1866 ja kahden vuoden kuluttua Påhl Luttinen kuoli 11.2.1868.
Haapalan tilan osuuden oli ottanut haltuunsa Påhl Luttiselta elatuskauppakirjalla hänen poika Johan Luttinen vaimonsa Anna Liisa Piipon kanssa. Kauppakirja oli tehty 11 helmikuuta 1867. Naimisiin Johan ja Anna Lisa olivat menneet 18.2.1865. Anna Liisa Piippo on syntynyt Nälännön kylän nro 11 Anttilan tilalla. Hänen vanhemmat olivat Samuel Piippo ja Hedvig Arbelius. He olivat tulleet Anttilan tilalle 6.9.1862 Piippolasta. Påhl Luttisen vaimo Anna-Liisa Luttinen on kuollut 18 lokakuuta 1880 Lapinsalossa.
Myöhemmin Johan ja Anna Liisa möivät pienen osuuden Eric Arbeliukselle ja hänen vaimolle Gretalle. Näyttäisi kumminkin sille, että Haapalaa viljeli ainoastaan Johan Luttinen ja Anna Liisa Piippo. Varmaankin Luttisensalo on saanut näiltä ajoilta nimensä. Luttisensalossa ei minun tietääkseni ole kuitenkaan koskaan asuttu.
Johan Luttisen ja Anna Liisa Piipon perhe:
Johan Luttinen 11.5.1844
Anna Liisa Piippo 22.7.1846
vihitty 18.2.1865
Lapset:
Hedvig 24.12 1865 13.12.1865
Sara Johanna 6.12.1867
Elsa 30.8.1870
Johan Petter 6.11.1875
Vuoden 1875 henkikirjassa Haapalan omistajat olivat: 1/3 osaa Sylvi Vartiainen (Ahola), 1/6 osaa Henrik Haapalainen, 1/3 osaa Johan Luttinen, 1/6 osaa Erik Arbelius
Vuoden 1875 jälkeen Vilhelm Kumpulainen Päätalosta (Kumpulainen) osti 2/3 osaa alkuperäisestä Haapalan tilasta, Johan Luttisen, Eric Arbeliuksen ja Henrik Haapalaisen osuudet, eli koko Haapalan tilan Aholan (1/3 osaa Haapalasta) alueita lukuun ottamatta. Perimätiedon mukaan Johan Luttinen putosi rakennustellingeiltä ja loukkaantui työkyvyttömäksi. Siksi he joutuivat myymään tilan ja perhe muutti 1876 aluksi Henrik Haapalaisen omistamalle Heinämäen tilalle ja sieltä Aittojärvelle. Anna Liisa Piippo kuoli 16 kesäkuuta 1888. Johan Luttinen on kuollut loisena 20 helmikuuta 1892.
Henrik Haapalainen lähti Haapalasta 1878, ja omisti siis Heinämäen tilan Haapalan kaupan jälkeen. Henrik Haapalaisen perhe muutti sieltä 27 joulukuuta 1880 Viipuriin.
Tämän Vilhelm Kumpulaisen tyttö, Agatta, meni naimisiin Ojalan-tilalla asuneen Vilhelm Knuutisen kanssa 30.6.1877. Sukutarinan mukaan Vilhelm Kumpulainen halusi nostaa tyttönsä perheen korkeammalle kuivalle eli mäelle, vähemmän hallanaralle paikalle. Niinpä Haapala ja Ojala vaihdettiin päikseen. Vaihtokirjat on tehty 9 syyskuuta 1878. Todellisuudessa Ojalan tilasta siirtyi puolet Vilhelm Kumpulaisen omistukseen. Emmanuel Lämsä omisti silloin Ojalasta neljäsosan, ja yhdestä neljäsosasta, nykyisestä Rajalasta, tuli Haapalan torppa. Tämä torppa myytiin sitten Juho Alfred Leskiselle ja Anna Juliana Pekkalalle noin vuonna1905.
Vilhelm Knuutinen ja Agatta Kumpulainen muuttivat isänsä Johan Knuutisen ja Karoliina Longin kanssa
Haapalaan alkuvuodesta 1879. Kiinnekirjat Haapalaan on saatu 24.2.1884. Näin Nuutisten suku tuli Haapalaan.
Haapala oli aluksi Johan Knuutisen nimissä ja ilmeisesti vasta Johanin kuoleman jälkeen Haapala siirtyi perintönä
Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen omistukseen. Karoliina kuoli 86-vuotiaana 20.9.1906 ja
Johan 84-vuotiaana 30.10.1908. Vilhelm ja Agatta ovat saaneet Haapalaan kiinnekirjat 15.10.1910.
Vuonna 1920 sukunimi vaihtui Nuutiseksi.
Vilhelmin ja Agattan jälkeen tilanpitoa jatkoivat heidän pojat Pekka Nuutinen ja Vilhelmiina Kärkkäinen sekä
Aukusti Nuutinen ja Vilhelmiina Lappalainen. Kaupat tehtiin 14. Lokakuuta 1925, ja kauppasumma oli
150 000 Suomen markkaa. Kauppasummasta 120 000 markkaa oli sisarosuuksia ja loput elinikäistä
eläkesopimusta eli syytinkiä. Agatta kuoli 69-vuotiaana 29.4.1929 ja Vilhelm kuoli 79-vuotaana 7.1.1931.
Vilhelm Nuutisen muistokirjoituksia voit lukea täältä.
Haapala 1900-luvun alussa. Vasemman puoleinen asuinrakennus siirrettiin Pajulaan. Haapalan väkeä.
Oikean puoleinen uusi puoli otettiin käyttöön noin vuonna 1923 Keskellä istumassa Vilhelm ja Agatta Nuutinen.
Takaa vasemmalta Pekka, Aku Pekkala, Lassi Hyvönen, Ville Vartiainen, Vilhelm ja Agatta Nuutinen
Albinus, Jussi, Riitta sylissä ?? , hänen edessä Kerttu (Pekka), Johanna,
Miina (Pekan vaimo), Esteri Vartiainen (Karoliina), Aukusti,
Vilhelmiina (Aukustin vaimo), sylissä Irja, heidän edessä Aino Piippo (Kristiina), Karoliina
edessä vasemmalta Samppa (Pekka), Vilho (Pekka), Veikko Vartiainen (Karoliina),
Veikko Hyvönen (Riitta), Olavi Piippo (Kristiina), ??, Eeva Vartiainen (Karoliina),
Taimi Vartiainen (Karoliina), Kirsti (Aukusti), Agatta sylissä Aili (Aukusti),
Vilhelm, sylissä Kalle (Pekka)
(kuva väritetty)
Vilhelm ja Agatta Nuutinen (keskellä) Vilhelm Nuutinen vuonna 1924, takana Vilho ja Kerttu, sylissä Kalle ja
oikealla Samppa (Pekan lapsia),
vaalea essiset Aili ja Kirsti (Aukustin lapset)
Vasemmalta Vilhelm Nuutinen ja Agaatta Nuutinen Haapalasta, Anna Josefina Pekkala Juusolasta, Brita Stina Marin Heikinmäeltä, Reeta Haapalainen Hautalasta ja
Viia Lappi Viialasta
Vilhelm ja Agaatta Haapalan kartanolla 1924
kuva väritetty
Vilhemin ja Agatan häät olivat tanssihäät, mutta herännäisyys, joka oli voimakasta Lapinsalossa 1800-luvun lopulla, kosketti myös tätä perhettä. Körttiläisyydestä tuli elämän sisältö ja suunta kaikelle tekemiselle. Seurakunta, seurat ja Jumalaan luottaminen sekä muiden ihmisten auttaminen olivat tärkeintä ja läsnä jokaisena päivänä.
Vilhelm oli hyvin seurallinen, ja nautti siitä, kun vieraita tuli kylään. Niinpä Haapalassa yöpyikin usein pappeja ja viranhoitajia. Haapala oli silloin hyvin menestyvä tila ja Vilhelm osallistui moneen kunnalliseen ja seurakunnalliseen toimintaan ja ympäristönsä hengelliseen ja valistukselliseen vaalintaan. Lapset haluttiin kouluttaa, niinpä pojat pääsivät Kiuruveden kansakouluun ja sitten kaikki nuorimmat lapset jo Lapinsalon kansakouluun. Nuorina myös tytötkin kävivät kansanopiston. Kolme lapsista Vilhelm, Kristiina ja Albinus kävivät seminaarin ja heistä tuli opettajia.
Vilhemille ja Agatalle syntyi kaikkiaan 12 lasta.
Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen perhe:
Vilhelm Knuutinen 5.1.1853 7.1.1931
Agatta Kumpulainen 16.1.1860 29.4.1929
vihitty 30.6.1877
Lapset:
Johan Felix 28.8.1878 9.4.1879 syntynyt Ojalassa nro 4
Anna 11.2.1880 8.1.1887
Johanna 31.1.1882
Pietari 28.5.1884
Agatha Karoliina 1.7.1886
Brita Kaisa 5.10.1888
Vilhelm 11.1.1891 22.2.1818 kaatui vapaussodassa Varkaudessa
Johannes 21.9.1892
Kristiina 10.2.1895
Samuel 21.4.1897 28.4.1818 kaatui vapaussodassa Viipurissa
August 16.4.1899
Albinus 15.8.1902
Lapsista Johan Felix ehti syntyä Ojalaan, hän kuoli kuitenkin heti Haapalaan muuton jälkeen puolen vuoden ikäisenä. Anna syntyi jo Haapalaan, mutta hänkin kuoli 7-vuotiaana.
Johanna meni naimisiin Juusolaan Augusti Pekkalan kanssa. He viljelivät Juusolan tilaa. Heille syntyi tyttö Aino Anna Agatta 18.6.1924. Johanna kuoli 47-vuotiaana 23.2.1929. Heidän tyttö Aino meni naimisiin autonkuljettaja Antti Mikkosen kanssa, ja he asuivat Rapakkojoella.
Pietari (Pekka) kävi kansakoulun Kiuruveden kirkonkylällä, toimi Lapinsalon Osuuskassan hallituksen puheenjohtajana ja myöhemmin Kiuruveden Osuuskassan hallintoneuvostossa, vuosikymmenet Kiuruveden kirkkovaltuuston- ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän oli huoltolautakunnan jäsenenä, sota-aikaan huoltotoimikunnan jäsen, viljelyspäällikkö sekä siirtolaisten sijoitus- ja huoltotoimikunnan jäsen. Hän oli myös aktiivinen seuratupa yhdistyksen jäsen ja Lapinsalon seuratuvan perustaja jäsen.
Pekka meni naimisiin Vilhelmiina (Miina) Kärkkäisen kanssa 5.10.1915. Miina oli kotoisin Heinäperän Kiikkulasta. Heille syntyi kuusi lasta Vilho, Kerttu, Samuel, Kalle, Rauni ja Aino. Pekan perhe jatkoi viljelyä Haapalassa aluksi Augusti-veljen perheen kanssa ja Haapalan jakamisen jälkeen Pekan ja Miinan perhe jäi Haapalaan.
Pekan ja Miinan perheen elämästä Haapalassa on heidän lapsista Kerttu kirjoittanut muistelun Haapalan tilan vaiheita ja voit lukea kirjoituksen tästä. (Haapalan vaiheita)
Pekka kuoli 85-vuotiaana 27.1.1969 ja Miina kuoli 92-vuotiaana 9.10.1992.
Agatha Karoliina (Karoliina) meni naimisiin naapuriin Vartialaan Ville Vartiaisen kanssa 10 lokakuuta 1912. Hän kävi kansanopiston lisäksi käsityö koulun ja toimi Vartialan emännyyden ohella Lapinsalon kansakoulussa tyttöjen käsityön opettajana aina siihen saakka, kun koulusta tuli kaksiopettajainen. Lapsia heille syntyi viisi Esteri Kyllikki, Ensio, Veikko, Taimi ja Eeva. Perheestä kerrotaan enemmän kohdassa Lapinsalo/tilat/Vartiala. Karoliina kuoli 84-vuotiaana 3.3.1970.
Brita Kaisa (Riitta) meni naimisiin Lars Vilhelm Hyvösen kanssa 12.9.1917. Lassi Hyvönen on syntynyt Luupuveden Rätylässä 15.4.1891, mistä muutti perheen mukana 1915 Kalliojärvi nro12 Aittomäkeen. Aittomäestä perhe muutti 19 Helmikuuta 1916 Haapajärvelle Oksavaan. Riitta ja Lassi olivat Haapajärven Kontiola tilalla, jossa Riitta oli niniänä vuoteen 1924 asti. Sieltä he muuttivat rakentamaansa taloon 1/10 osaan Kontiolan tilasta lohkaistulle Kivikko nimiselle tilalle. Vuonna 1933 he ostivat lisämaaksi Pakola nimisen tilan, jolloin Kivikolla oli peltoa 23 hehtaaria ja metsämaata 38 hehtaaria. Lapsia heille syntyi kuusi, Lauri Samuel, Veikko Robert, Rauha Anna-Liisa, Hilja Agatta, Vilho Johannes ja Riitta Esteri. Riitta kuoli 87-vuotiaana 4.10.1975.
Vilhelm (Ville) aloitti kansakoulun Kiuruveden kirkonkylässä, sai ensimmäisenä päästötodistuksen 1904 perustetusta Lapinsalon kansakoulusta. Valmistui kansakoulun opettajaksi 1914 Kajaanin seminaarista. Opettajana Ruokolahden Kemppilän ja Suomussalmen Kiannanniemen kouluissa molemmissa vuoden ja valittiin 1917 Lapinsalon kansakoulun opettajaksi. Vapaussodan alettua lähti vapaaehtoisena valkoisten rintamalle. Lähtiessään kotoaan rintamalle hän on sanonut: ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Isänmaan kutsu oli kuitenkin voimakas.
Haavoittui vaikeasti Varkaudessa ja kuoli sairaalassa 22.2.1918. Viimeiset sanansa kotiväelle olivat olleet: ”menen edeltä odottamaan”. Häneltä jäi kihlattu morsian Liisa Kämäräinen. Haudattiin ensimmäisenä vapaussoturien yhteishautaan.
Johannes (Jussi) kokeili monenlaisia tehtäviä, muunmuassa osti ensimmäisen traktorin Kiuruvedellä. Tarkoituksena oli ajaa puutavaraa ja rahtia kylän kauppiaille. Yritys epäonnistui huonojen tieolosuhteiden vuoksi. Harjoitti maataloutta Luupuvedellä Vesala tilalla ja sitten yksityiskauppiaana. Joutui kaupasta luopumaan ja oli sitten metsätyönjohtajana kuolemaansa asti. Jussi oli kihloissa Juusolan tytön Hilma Pekkalan kanssa ja sitten kihloissa Anna Piipon kanssa. Anna Piippo oli Lamun kylältä Kristiina siskon miehen Janne Piipon sisko. Kihlaukset kuitenkinn purkautuivat ja Jussi meni naimisiin Edith Forssin kanssa 1937. Johannes kuoli 59-vuotiaana 30.4.1951.
Kristiina (Kirsti) kävi kansakoulun juuri perustetussa Lapinsalon kansakoulussa. Valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1917. Oli opettajana samana vuonna 1917 perustetussa Piippolan Lamun kylän kansakoulussa kaikkiaan 39 vuotta. Kristiina meni naimisiin Juho Heikki (Janne) Piipon kanssa 17.8.1919. Janne viljeli Piippolan Lamunkylän Piippo nimistä tilaa, missä perhe asui. Heille syntyi neljä lasta, Olavi Johannes, Aino Anna Agatta, Ville Kalevi ja Heikki Päiviö. Kristiina kuoli 78-vuotiaana 21.1.1973.
Samuel (Samppa) kävi Lapinsalon kansakoulun. Suunnitteli Johannes-veljen kanssa muuttoa Piippolan Leskelään Tiiton taloon, mutta veljekset peruivat kaupan koska siellä oli niin kylmä. Lähti vapaussotaan todennäköisesti veljensä Villen innoittamana. Vapaussodassa Samppa oli rintamalla helmikuusta sodan loppuun, kaatui Viipurin valloituksessa 28.4.1918 Viipurin Kolikkomäellä. Hänet on haudattu Ville veljen rinnalle vapaussoturien hautaan.
August (Aukusti) oli lähdössä myös Vapaussotaan, mutta veli Samppa oli sanonut, että sinä jäät kotiin ja minä menen.
Aukusti meni naimisiin Vilhelmiina Lappalaisen kanssa 17.8.1919. Häät olivat kaksoishäät Aukustin Kristiina siskon kanssa Haapalassa. Vilhelmiina on syntynyt Turhalan saarisuon reunalla olleessa Paavolan torpassa, ja Lappalaiset tulivat Mäkelän paikalle 1907. Aukusti ja Vilhelmiin jatkoivat tilanpitoa Haapalassa yhdessä Pekan perheen kanssa. Haapala jaettiin 1931 ja Aukusti ja Vilhelmiina muuttivat ja rakensivat Pajulan tilan.
Albinus on käynyt kansakoulun ja valmistunut kansakoulun opettajaksi Kajaanin seminaarista 1924. Oli opettajana Aittojärven koululla1929 lähtien ja Lapinsalon koululla 1960 lähtien, josta jäi eläkkeelle 1963. Albinus meni naimisiin Aili Lappalaisen kanssa, joka on syntynyt Mäkelässä. Aili oli Ville Lappalaisen ja Saara Marinin tyttö.
He asuivat eläkepäivät Kiuruveden kirkonkylässä ja heillä ei ollut lapsia.
Albinus kuoli 85-vuotiaana 23.5.1987 ja Aili kuoli 2.6.1988.
Vuonna 1931 Vilhemin kuoleman jälkeen veljekset jakoivat tilan, ja Pekka jäi perheineen Haapalaan ja Aukustin perhe muutti ja rakensi Pajulan tilan. Pajulan tilan vaiheista voi lukea enemmän kohdassa Pajula/Historia.
Takaa vasemmalta Ville Vartiainen (Karoliinan mies), Aukusti, Johanna, Briitta Kaisa, Albinus, Kristiina, Pekka ja Jussi
Edessä vasemmalta istuu Karoliina, Vilhelm, Agatta ja Miina (Pekan vaimo)
Kuva vuodelta 1918
opettaja Ville Nuutinen (taulu) Samuel Nuutinen (taulu) Samuel Nuutinen Albinus Nuutinen ja
1891 - 1918 1897 - 1818 Kirsti Piippo os. Nuutinen
Haapala vuonna 1932
Kylä Lapinsalo
Tilan nimi Haapala
Tilannevuosi 1932
Omistaja Pekka Nuutinen , Aug. Nuutinen , Miina o.s. Kärkkäinen , Vilhelmiina o.s. Lappalainen
Haapala, 32 km Kiuruveden asemalta ja 80 km Iisalmesta. Omistajat v:sta 1925 Pekka ja Aug. Nuutinen sekä edellisen puoliso Miina (o. s. Kärkkäinen) ja jälkimmäisen Vilhelmiina (o. s. Lappalainen). Ollut isäntien suvulla 60 v. Erotettu 30 ha:n suuruinen torppa.
Pinta-ala 700 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 25, luonnoniittyä 6, laidunta 50, metsämaata 343,77 ja joutomaata 275,21 ha. Pellot länteen ja itään viettäviä hiekka-, suo- ja multamaita.
Viljelysjärjestys: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kauraa. Juurikasvit ja suomaat vapaassa viljelyksessä.
V. 1930 oli 1 ha ruista, 2,5 kauraa, 2 ohraa, 0,5 perunaa, 0,05 pellavaa, 0,05 juurikasveja, 17,9 heinää ja 1 ha kesantoa.
Talouskeskus viljelysten keskellä. Kaikki rakennukset puusta. Navetassa vesijohto ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 4 kanaa. Karja ISK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin ja lihaa paikkakunnalle.
Sekametsästä myyty saha- ja paperipuita. Omistajat ovat Lapinsalonkylän osuuskassan ja puimakoneyhtymän jäseniä.
LähdeSuomen maatilat, IV osa
Haapalan sukua
Jussi Nuutinen, Albinus Nuutinen, Ville Vartiainen, Janne Piippo, Augusti Nuutinen, Ville Hyvönen, Augusti Pekkala, Pekka Nuutinen
Lauri Hyvönen, Ensio Vartiainen, Vilho Nuutinen, Esteri Vartiainen
Miina Nuutinen, Karoliina Vartiainen, Kristiina Piippo, Vilhelm Nuutinen, Agatta Nuutinen, Riitta Hyvönen, Johanna Pekkala, Vilhelmiina Nuutinen
Kalevi Piippo sylissä Hilja Hyvönen sylissä Irja Nuutinen sylissä
Veikko Samppa Olavi Veikko Kalle Kirsti Eevi Rauha Aino Taimi Kerttu Aili
Vartiainen Nuutinen Piippo Hyvönen Nuutinen Nuutinen Vartiainen Hyvönen Piippo Vartiainen Nuutinen Nuutinen
Haapala Pekka ja Miina Nuutinen
Pekka ja Miina Nuutisen perhettä Rauni, Pekka, Kerttu, Miina ja Aino Haapalan kartanolla
Vilho, Pekka, sylissä Samuel, Miina, sylissä Kalle ja Kerttu
Pekka ja Miina jatkoivat tilanpitoa Haapalassa.
Pekka ja Miina Nuutisen perhe:
Pekka Nuutinen 28.5.1884
Miina os.Kärkkäinen 9.10.1882
vihitty 5.10.1915
Lapset:
Vilho Antero 13.7.1916
Kerttu Agatta 13.7.1918
Samuel Henrik 17.6.1920 13.8.1941 Kaatui jatkosodassa, Helylä
Kalle Pekka 17.7.1922 22.6.1944 Kaatui jatkosodassa, Karhumäki
Rauni Maria 24.4.1928
Aino Kristiina 27.4.1930
Vilho Antero käynyt Portaanpään kansanopiston. Maanviljelijänä kotitilallaan Haapalassa. Sesonkitöinä huoneiden sisustus-, maalaus- ja rakennustöissä. Harrastuksina metsästys, soitto ja kuorolaulu. Puoliso Aune Hellin os. Martikainen (1941). Lapsia Lauri Samuel, Kalle Pentti Petteri ja Vilho Juhani.
Kerttu Agatta käynyt Portaanpään kansanopiston. Valmistunut sairaanhoitajaksi Oulun Diakonissalaitokselta, terveyssisar. Toimipaikat Oulussa, Kiuruvedellä, Valkeakoskella ja Hämeenlinnassa. Oulun keskussairaalan ylihoitaja vuodesta 1964.
Samuel Henrik käynyt Portaanpään kansanopiston. Maanviljelijänä kotiperheen kanssa Haapalassa. Jatkosodassa Samppa Nuutisen joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 2, 2. komppania, ryhmänjohtajana. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti. Taistelupaikkoja olivat Nuijamaa, Kuurnanpohja, Arilanjoki, Taivollantti, Urkjärvi ja Hiitola, missä hän kaatui.
Kaatui rintamalla Helylässä 17.8.1941. Haudattu Kiuruveden sankarihautaan.
Samuelilla oli hyvin vakaa aikomus pyrkiä sodan jälkeen opettajaseminaariin setänsä ja tätinsä esimerkin mukaan. Samppa oli seurallinen ja avoin. Hänellä oli hyvä lauluääni. Tarvittaessa hän myös piti järjestystä nuoremmalle Kalle-veljelleen, joka oli leikeissään joskus muita sisaruksia vilkkaampi.
Kalle Pekka käynyt Portaanpään kansanopiston. Jatkosodassa Kalle Nuutinen palveli Jalkaväkirykmentti 33:ssa panssarintorjuntamiehenä ja kiväärimiehenä Jalkaväkirykmentti 33:ssa. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Taistelupaikkoja olivat Krivi, Perälahti, Äänisniemi, Salmijoki, Poventsa, Karhumäki.
Kaatui rintamalla Karhumäen taistelussa 23.5.1944. Haudattu Kiuruveden sankarihautaan.
Kalle oli luonteeltaan vilkas ja leikkisä. Kallella oli hyvä lauluääni. Vanhemman veljensä tavoin ilmoitti vakaaksi aikomuksekseen hakeutua opettajaseminaariin. Tämä kuvaa sitä, että sotilailla oli vakaa usko, että isänmaa saadaan pidetyksi itsenäisenä ja elämä jatkuu sitten joskus sodan jälkeen.
Rauni Maria käynyt Portaanpään kansanopiston ja käsityökursseja. Harrastus seinävaatteiden ja mattojen kudonta. Puoliso Antti Veikko Korhola (1948). Asuivat Lappeenrannassa. Lapsia Pekka Antero, Leena Marjatta ja Päivi Sisko.
Aino Kristiina käynyt Portaanpään kansanopiston ja kursseja Järvenpään Seurakuntaopistossa. Valmistunut kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista ja toimi opettajana Lappeenrannassa.
Haapalan serkkuja Kiuruveden kirkon rappusilla 1977
Vasemmalta Veikko Hyvönen, Aili Knuutinen os.Nuutinen, Aino Mikkonen os.Pekkala, Ensio Vartiainen, hänen takana Aino Nuutinen, Alpo Nuutinen, Kirsti Nuutinen, Hilja Pajari os. Hyvönen, hänen takana Veikko Vartiainen, Olavi Piippo, Taimi Hämäläinen os.Vartiainen, Kerttu Nuutinen, takana Kalevi Piippo, hänen edessä Vilho Nuutinen, Aino Laaksonen os.Piippo
Edessä Albinus Nuutinen, Aili Nuutinen os.Lappalainen, Aukusti Nuutinen
Haapalan serkkuja Pajulan kartanolla 1995
Edessä vasemmalta Aino Laaksonen os.Piippo, Rauni Korhola os.Nuutinen, Aili Knuutinen os.Nuutinen, Aune Nuutinen os.Martikainen, Bertta Vartiainen os.Remes, Kirsti Nuutinen, Irja Piippo os.Hirvasaho
takana vasemmalta Veikko Korhola, Aino Nuutinen, Jussi Hyvönen, hänen takana Aarne Knuutinen, Pentti Rönkä, Kalevi Piippo, Kerttu Nuutinen, Ensio Vartiainen, Alpo Nuutinen, Hilja Pajari os.Hyvönen, Anna-Liisa Nuutinen os.Pekkala, Kaisa Rönkä os. Nuutinen