Niemelän tila Nro 4    (Juusola, Heikinmäki ja Niemelä Heinäperältä)

1/8 osaa manttaalia


Niemelä oli Lapinsalossa oleva Hautalan, Juusolan ja Heikinmäen

alue, johon kuului myös joenvarsi palsta Heinäperältä, nykyinen

Niemelän alue. Lapinsalon palstan pinta-ala noin 690 ha.

Heinäperän palsta noin 330 ha.


Ensimmäisenä Niemelän maille asettui asumaan Johan Hendelä ja

Cristina Kanain, he ovat tulleet noin vuonna 1800. Paikan nimenä on

silloin ollut Talasniemi, ja se oli Juho Pöksyläisen mukaan nykyisen

Juusolan paikalla. Talot ovat kuitenkin olleet aluksi Juusolan autiossa,

noin kilometrin nykyisestä Juusolasta Kiuruvedelle päin. Talasniemi

nimi on tullut paikan länsi puolella olleesta suo-alueesta, minkä

nimi oli jo 1700-luvun kartassa Talassuo, nykyisin Talasräme.

 

Johan Hendelä ja Cristina Kanain olivat täällä 13 vuotta, ja muuttivat

Remeskylään 1813. Heille syntyi täällä neljä lasta: Margareta,

Christina, Johan ja Anna Lisa.


Heidän tilalleen tuli Iisalmesta Olof Lappalain ja Walborg Wäisäin

vuonna 1813. He asuttivat paikkaa 4 vuotta, ja muuttivat sitten

Kiuruvedelle 1817. Samana vuonna 1817 Samuel Nirainen ja

Elin Knutinen Aho on merkitty heidän jälkeen tilan haltijoiksi ja tilan

nimeksi tuli Niemelä. Jo vuonna 1805 he olivat tulleet Talasniemeen

ilmeisesti rengiksi Haapalasta. Haapalaan he tulivat rengiksi

Piippolan Lamunkylän Tavastkengältä Haapalaisten mukana, ja menivät naimisiin Kiuruvedellä 26.12.1791. Elin Knutinen Aho on

syntynut Ahokylän Knuutilassa. Samuelin isä on Nicolaus Niirain, syntynyt Luupue kylällä 21.4.1738 ja hän oli osakkaana Näländö Tihilänaho tilalla. Eli ilmeisesti myös Samuel on syntynyt Kiuruvedellä.


Samuel Niirasen ja Elin Ahon perhe


Samuel Niiranen          1765                 29.12.1843

Elin Aho                         4.5.1771           14.3.1850

            vihitty                 26.12.1791


Lapset:

Petrus                            13.2.1792

Elsa Brita                       1794

Maria                              1796

Samuel                           1798

Johan                              1802                                                  naimisiin Anna Lisa Pardanen

Jöran                               14.3.1809                                         naimisiin 28.12.1831 Johanna Lämsä Päätalosta, Abram Lämsän ja Helena Remeksen tyttö

Katarina Kristina           2.5.1813

Absalon                          1.4.1917 


Myös vuonna 1817 Niemelään tuli toinen tilallinen, Lars Kukkoin ja Carin Sivukangas, ja he asuttivat ¼ osan Niemelän tilasta. Paikan nimeksi on merkitty Tala, ja se paikka on ollut Heikinmäen autiossa, noin kilometrin nykyisestä Heikinmäestä Kiuruvedelle päin. Tämän tilan vaiheista myöhemmin.


Samuel Nirainen ja Elin Knutinen Aho asuttivat ja viljelivät Niemelää 21 vuotta aina vuoteen 1838 asti. Silloin tilalle muutti Lars Hukkanen ja Maria Piippo, jotka asuttivat tätä ennen Yrjölän tilaa. Niiraset muuttivat viljelemään Jokelan tilaa Vartiaisten jälkeen, ja siellä isännyyden otti heidän poika Johan Niiranen ja Anna Lisa Pardanen.


Niemelän tila jakaantui kolmeen osaan, Heikinmäen alueet, ¼ osa Niemelän maista hallitsi jo  vuonna 1917 Lars Kukkoin, Heinäperän palstalle, nykyiselle Niemelän alueelle Heinäperälle, tuli Jonas Glad ja Anna Lämsä vuonna 1841. Heidän hallintaansa tuli 3/8 osaa Niemelästä, eli Heinäperän palsta.  Juusolaan jäi 3/8 osaa. Juusola lienee saanut nimensä Niemelään 1850 muuttaneelta Josef Pekkalalta, jota kutsuttiin Juusoksi.



Juusolan alueet 3/8 osa Niemelän tilasta (Talasniemi, Juusola)


Niirasten jälkeen Lars Hukkanen ja Maria Piippo tulivat siis Yrjölän tilalta 1838 ja hallitsivat Niemelän tilasta Juusolan ja Hautalan alueet. He pitivät tilaa vuoteen 1850 asti, eli 12 vuotta. Heiltä tilan ostivat Josef Kossi eller Pekkala ja Fredrika Luttinen, he ovat tulleet Lapinsaloon 25.11.1850.


Josef ja Fredrika ovat tulleet Piippolasta Lamun kylän Lapintaival nimiseltä tilalta Kiuruvedelle Lapinsalon Niemelään (Juusolan autio). Piippolassa he asuivat noin vuoden Josefin veljen Johan Pekkalan ja Caisa Piipon perheen luona.  Josef on syntynyt Pyhäjärvellä Leskelän tilalla, mistä perhe muutti Pyhäjärven Mäkikylän Kossi-tilalle Pekkala nimiseen taloon. Tästä jäi sukunimi Pekkala. Fredrika on syntynyt Piippolan Lamunkylällä Luttisen tilalla. He menivät naimisiin  Pyhäjärvellä 7.4.1847. Pekkaloiden aikaisemmista vaiheista on kerrottu enemmän sivulla Suvut/Pekkalat.


Perimätietojen mukaan Josef ei halunnut asua Piippolassa, koska se oli liian hallanarka paikka. Niimpä perhe tuli Lapinsaloon, ja heti Josef halusi muuttaa Niemelän talot nykyiseltä paikalta kilometrin verran pohjoiseen päin mäen päälle, missä silloin oli tilan torppa. Siellä ei halla käynyt koskaan. Toinen tavoite oli saada tilalle peltoa yhtä paljon kuin silloin oli kylän suurimmalla tilalla Vartialassa. Silloin aloitettiin peltojen raivaus ja uuden talon rakentaminen. Nuorin poika Josef on syntynyt vielä vanhalle paikalle, eli 1860-luvulla uudet tilan rakennukset oli tehty. Ja uuden pellon raivaaminen jatkui. Uuden pellon merkitystä kuvaa hyvin myös se, kun silloin Lapinsalon tietä kunnostettiin kesäkäyttöön, Juusolan kohdalla raivattu pelto piti kiertää, ja niinpä siinä muuten suoralla tiellä on vielä nykyisinkin Juusolan mutkat.


Josef Pekkala eli Kossi lunasti 3/8 osaa Niemelästä itselleen ja sai Senaatilta perintökirjat 3 Maaliskuuta 1860, siihen asti nämä alueet olivat Kruunun omaisuutta.









Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 4 3/8 osaa Niemelä B. Josef Pekkala eli Kossi Maaliskuu 3 1860, lunastushinta 87 markkaa


Josefille ja Fredrikalle syntyi seitsemän lasta. Caisa Maria syntyi Pyhäjärvellä, Fredrika Piippolassa, ja sitten Lapinsalossa Elias, Klara, Vilhelmiina, Abram ja Josef. Fredrika, Klara ja Vilhelmina kuolivat noin vuoden ikäisinä,ja Abram kuuden vuoden ikäisenä.


Tytöistä Caisa Maria meni naimisiin 10.4.1871 Alexander Korolaisen kanssa Salahmille. Lapsista taloon jäivät Elias ja Josef.


Josef Abrahamin pojan ja Fredrika Luttisen perhe:


Josef Abrahamin poika Pekkala    7.5.1820       kuollut 30.11.1876

vaimo Fredrika Luttinen                 8.4.1819       kuollut 21.7.1868

vihitty 7.4.1847


Caisa Maria                                       6.2.1948       Pyhäjärvi

Fredrika                                           11.5.1850       Piippola        kuollut 14.12.1851

Elias                                                    5.4.1852       Kiuruvesi

Klara                                                  5.4.1854        Kiuruvesi      kuollut 23.1.1855

Vilhelmiina                                   20.11.1856        Kiuruvesi      kuollut 18.4.1857

Abram                                             17.3.1858        Kiuruvesi      kuollut 18.7.1764

Josef                                                   2.1.1861        Kiuruvesi



Talon emäntä Fredrika Luttinen kuoli 49-vuotiaana 21.7.1868. Perunkirjasta selviää, että silloin tilalla oli 1 ruuna, 1 ori ja 1 tamma, 12 lypsävää lehmää, 2 hiehoa ja 1 sonni sekä 20 lammasta.


Fredrikan kuoleman jälkeen Josef Pekkala meni jo seuraavana vuonna uusiin naimisiin Juliana Piipon kanssa 7.2.1869. Ja näyttää sille, että Juliana oli jo ennestään tuttu.


Juliana Piippo on syntynyt Iisalmen mlsk Salahmin Pirttimäessä n:ro 7, paikka on nykyisin Vieremän Nissilän kylän Pirttimäki. Hänen isä oli Johan Piippo ja äiti Caisa Luttinen. Perhe muutti Pirttimäestä Piippolan Lamun kylään Luttinen nro 8 Konola tilalle 18.4.1853, ja tämä oli lähellä Caisan kotitilaa. Pirttimäkeen jäi isännäksi Johan Piipon veli Vilhelm Piippo, jonka tyttö Liisa Piippo meni naimisiin Vartialaan Anders Vartiaisen kanssa. Konola tilalta perhe muutti Kärsämäelle Saviselän kylälle Mämmi nimiselle tilalle 12.6.1866, mistä Juliana Piippo tuli Juusolaan emännäksi.


Julianan äiti, Caisa Luttinen on syntynyt samalla tilalla kuin Fredrika Luttinen, Piippolan Lamunkylä nro 13 Luttinen. He olivat veljesten lapsia, ja kun Caisa oli 1-vuotias, hänen isä Johan Luttinen kuoli. Caisan äiti meni uusiin naimisiin ja muutti uuden miehen luo Ahokylään, mutta Caisa jäi veljensä Erikin kanssa synnyintaloon, ja elivät heidän isän veljen Eric Luttisen perheessä lapsuutensa ja nuoruutensa. Ja Fredrika oli tämän Eric Luttisen tyttö. Caisa oli 9-vuotta vanhempi kuin Fredrika, eli he olivat siis kuin sisaruksia.


Caisan vanhin tyttö, Sidonia Piippo, siis Julianan sisko, meni naimisiin Johan Tiikkaisen kanssa Salahmin Tiikkaalaan, ja heidän tyttö oli Anna Josefina, joka tuli myöhemmin Juusolaan miniäksi ja emännäksi. Saman suvun naiset siis emännöivät Juusolaa siihen aikaan.


Josef Pekkala hankki omistukseensa puolet Pölönmäen tilasta 26.4.1875 Lassi Korolaiselta Vieremän Salahminkylältä. Kauppasumma oli 600 ruplaa. Lassi Korolainen omisti Pölönmäen vain kaksi vuotta ja eikä asunut siellä. Lassi Korolainen oli lunastanut perintötilaksi Pölönmäen

1 syyskuuta 1874. Hänen poika on Alexander Korolainen, jonka kanssa Josefin tyttö, Caisa Maria, meni naimisiin. Hankittu alue oli nykyisin Pölönmäkenä tunnettu alue, lähes 1000 ha.  Toisen puolen, Rikkasuon ja Heinäperällä olevat alueet Pölönmäestä omisti Petter Vartiainen Vartialasta.


Josefille ja Julianalle syntyi neljä lasta, Liisa, Ida, Wilhelm ja Anna Juliana. Wilhelm on kuollut parin vuoden ikäisenä. Ja ennen nuorimman lapsen, Anna Julianan syntymää, isä ja Juusolan isäntä Josef Abrahamin poika kuoli 56-vuotiaana 21.7.1876.


Josef Abrahamin pojan ja Juliana Piipon perhe:


Josef Abrahamin poika Pekkala    7.5.1820       kuollut 30.11.1876

vaimo Juliana Piippo                     16.2.1837

vihitty 7.2.1869


Lisa                                                  2.12.1869          Kiuruvesi     muutti Rautalammille 28.1.1894, naimisiin Aapeli Piippo

Ida                                                      5.1.1872          Kiuruvesi     naimisiin Matti Juho Huttunen 31.3.1897, muutti Iisalmeen 15.9.1897

Wilhelm                                           17.7.1874          Kiuruvesi     kuollut 3.1.1876

Anna Juliana                                   18.1.1877          Kiuruvesi     naimisiin Juho Alfred Leskinen 7.3.1898, asuivat Rajalassa



Juusolaan jäi hieman hajanainen perhe, 39-vuotias leski kolmen

pienen tytön kanssa ja 24-vuotias Elias ja 15-vuotias Josef

edellisestä avioliitosta. Ja tilanne muuttui vielä, kun Elias meni

naimisiin Anna Josefina Tiikkaisen kanssa 23.6.1878 Salahmin

Tiikkaalasta. Ja vaikka Anna Josefina oli Juliana Piipon siskon tyttö,

Juliana asui omassa taloudessa tyttöjen kanssa ilmeisesti vanhalla

paikalla Juusolan autiossa. Anna Josefinan sisko Johanna

Wilhelmiina tuli emännäksi Pihlajamäelle Päätaloon, avioitui

Imma Kumpulaisen kanssa.


Josef Pekkalan perunkirjoituksesta käy selville sen aikainen

perimisjärjestys, että koska 3/8 osaa Niemelän tilasta (Juusolan

alueet) oli hankittu ennen Juliana Piipon tuloa, hän ei omistanut

tästä tilasta mitään. Pölönmäen tilasta 1/2 osaa hankittiin Josefin

ja Julianan avioliiton aikana, ja siksi Juliana omisti puolet tästä

Pölönmäen tilan osuudesta.


Juliana menikin uudelleen naimisiin Henrik Gladin kanssa

4.heinäkuuta 1882. Henrik Glad on syntynyt Lapinsalon

Heinämäessä ja oli nuorena renkinä Nälännön kylällä, sitten

muutaman vuoden isäntänä Heinämäessä veljensä kuoleman

jälkeen, lähti sitten rengiksi Pikkaraiseen ja siirtyi 1880 torppariksi

Vartialan maille Hiekkalaan. Juliana muutti tyttöjen kanssa

Henrikin luo ja he asuivat Hiekkalan torpassa. Oman osuutensa

Juusolan ja Pölönmäen tilasta Juliana myi Antti Arbeliukselle.

Julianan osuus oli 300 ruplaa ja lasten yhteensä 1100 ruplaa.

Tämä kauppa on sitten kuitenkin purettu, ja nämä osuudet ostivat        Iida ja Jussi Huttusen perhe

Elias ja Josef Pekkala samoilla hinnoilla. Kauppa maksettiin isolla

hakkuilla Pölönmäen metsistä.


Henrik Glad ja Juliana Piippo olivat torppareina aina vuoteen 1898 asti, kunnes nuorin tytöistä, Anna Juliana, meni naimisiin Vartialan rengin Juho Alfred Leskisen kanssa 7.3.1898. Juho Leskinen on syntynyt Heinäperällä Harjulassa, ja hänestä ja Leskisistä on kerrottu enemmän sivulla Suvut/Leskiset. Juho Leskisestä ja Anna Juliana Pekkalasta tuli Hiekkalan torppareita, ja Henrik ja Juliana asuivat heidän luona samassa taloudessa. Heti 1900-luvun alkuvuosina Juho ja Anna Juliana ostivat Ojalan mailla olleen Rajalan torpan itselleen Haapalassa asuneelta Johan Knuutiselta, ja muuttivat sinne asumaan. Myös Henrik Glad ja Juliana Piippo muuttivat mukana, ja elivät loppuelämänsä Rajalassa. Leskisten suku asuu Rajalassa edelleen. Voit lukea enemmän Talot/Hiekkala ja Talot/Rajala.

Tytöistä Liisa meni naimisiin Lapinlahdella syntyneen Aapeli Piipon kanssa. Ida meni naimisiin Matti Juho Huttusen kanssa 31.3.1897 Iisalmesta. Juliaana Piippo on kuollut 11 marraskuuta 1920.


Juusolassa asui Elias ja Anna Josefina sekä nuorempi veli Josef. Eliakselle ja Anna Josefinalle syntyi neljä lasta, Wilhelm, Antti, Vilhelmina ja Josef. Ja sitten Elias kuoli keuhkotautiin 33-vuoden ikäisenä 22.4.1886. Juusolassa oli jälleen leski kahden lapsen ja miehen veljen kanssa. Reilun vuoden yhteiselon jälkeen nuorempi veli Josef ja Anna Josefina menivätkin sitten naimisiin 9.heinäkuuta 1887.  Tätä Josef isäntää kutsuttiin Juusoksi, ja siitä vakiintui talolle nimi Juusola. Tästä sitten alkoi seesteisempi aika Juusolassa.


Elias Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen perhe:


Elias Pekkala                                     5.4.1852               kuollut  22.4.1886

Anna Josefina Tiikkainen                6.3.1859

vihitty 23.6.1878


Wilhelm                                            2.4.1879                 kuollut 20.7.1880

Antti                                              26.11.1880                 naimisiin Maria Liisa Asikainen 21.12.1915, asuivat Haapavedellä

Vilhelmina (Miina)                           9.2.1883                 naimisiin Feelis Kumpulainen29.10.1905, toinen mies Antti Kononen, kuulutettu 26.11.1931

Josef                                                  8.5.1885                 kuollut 23.10.1885


Antti asui jonkin aikaa Juusolassa, ja meni sitten Amerikkaan ja oli siellä 10 vuotta.

Tuli sieltä Suomeen takaisin vuonna 1908 ja meni naimisiin Maria Liisa Asikaisen

kanssa 21.12 1915. Maria Liisa on syntynyt 27 tammikuuta 1888 Orinmäessä,

ja oli Jaakko Asikaisen ja Eeva Kaisa Mäyrän tyttö (Orinmäki).

He ostivat Kopola nimisen tilan Haapavedeltä. Antti kuoli Haapavedellä 6.4.1938

ja Maria Liisa kuoli 22.4.1968. Heillä oli kaksi lasta Aimo Kalevi ja Siiri Kaarina.



Miina meni naimisiin Feelis Kumpulaisen kanssa 29.10.1905 ja he asuivat

Pihlajamäellä Peltolassa, mikä perustettiin ja rakennettiin , kun Kumpulaisen

veljekset jakoivat Päätälon. Miehensä Feeliksen kuoltua jatkoi maanviljelystä. 

Avioitui myöhemmin Antti Konosen kanssa Vieremän Nissilään, ja eli loppuajan

Isonmäen Alatalossa.  Miinan ja Feliksin lapsista jäi eloon Bertta ja Aura.

Bertta asui Peltolassa Arttu Kestin kanssa ja Aura viljeli Alatalossa

Uuno Komulaisen kanssa.

Miina toimi myös kylällä kätilönä ja avusti yli 150 synnytyksessä lähialueella.

Miinasta ja Alatalosta voit lukea kirjoituksen tästä.

















                                                                             



Vilhelmiina Pekkala                                                                                  Pekkaloiden hauta Kiuruveden hautausmaalla

Miina Kononen, Alatalon Miina         

 


Josef Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen perhe


Josef Pekkala                                    2.1.1861                  18.7.1923

Anna Josefina Tiikkainen                6.3.1859

                  vihitty                              9.7.1887


Lapset:

August (Aku)                                     1.1.1888                vaimot Johanna Knuutinen Haapalasta ja Anna Vilhelmina Pesonen

Ville                                                    29.1.1890               vihitty Iida Kauppinen

Johannes                                           6.3.1892

Hilma                                                 28.4.1894

Josef Aleksanteri (Santeri)              19.4.1896              vihitty 29.3.1920 Saima Elisabet Lappalainen

Herman                                             3.12.1898              vihitty 23.10.1925 Stina Pöksyläinen, asuivat Heikinmäellä

Josefina                                              17.2.1901              vihitty Erkki Tuovinen


” Alkoi uusi jakso Juusolan talon historiassa, sitä voisi sanoa nousun ajaksi, jota kesti vuoteen 1923 asti,

jona vuonna isämme Josef Pekkala kuoli 17 heinäkuuta. Siinä päättyi suuren raivaajan ja väsymättömän

työntekijän elämänkaari, vähään tyytyväinen, aina toivoen, myönteisen elämänkatsomuksen omaavan

miehen työntäyteinen elämä.”          

Herman Pekkalan muistelmat


Vuonna 1915 Juusolasta myytiin Pölönmäki metsäyhtiö Stocfors A.B.:lle 110 000 markan hinnasta. Näillä

rahoilla ostettiin Haapavedeltä noin 400 hehtaarin tila kirkonkylän vastaiselta rannalta 34 000 markan hintaan.

Tälle tilalle muutti pojista Ville 29.5.1916 (Haapaveden kirkonkirjoisa 6.6.1916). Ville meni naimisiin Iida Kauppisen kanssa.

Ville kuoli Haapavedellä 12.11.1969.


Myös Johannes muutti samaan aikaan Haapavedelle. Toinen tila

Haapavedeltä, puolta pienempi ja rappiotila ostettiin muutamia vuosia

myöhemmin 75 000 markan hintaan. Niin pian tilojen hinnat nousivat

siihen aikaan. Tälle tilalle muutti pojista Johannes. Hän kuitenkin myi 

osuutensa Villelle ja muutti Kanadaan ja oli siellä kuusi vuotta.


" Saanut passin 10.06.1910 viideksi vuodeksi kohdemaana Amerikka.

Lähtenyt Hangosta 15.6.1910 päämääränä Houghton Michiganin

osavaltiossa. Polaris laivalla Englantiin. Englannista jatkanut Allan Line

valtamerilinjan Virginian laivalla 24.6.1910.

Matkan hinta ollut 339 Suomen markkaa."


Palattuaan Johannes osti sitten Uuraisten pitäjästä Tervala-nimisen talon,

myi sen sitten ja osti Ähtäristä talon Vanhajaakkola.



                                                                                                                                      Kuva Johannes Ameriikassa


Hilma muutti 9 tammikuuta 1919 Haapavedelle Villen luo.

Hilma oli sitten pitkään palvelijana pappilassa Pieksänmäellä.


Tytöistä Josefina meni naimisiin metsäteknikko Erkki Tuovisen kanssa.







Juusolaan ostettiin usealla kaupalla naapurista Heikinmäen tila

vuosina 1912-1920, kun sen isäntä Heikki Marin oli kuollut.

Nyt koko Niemelän tilan Lapinsalon palsta oli Juusolan omistuksessa.

Veljekset Aku, Santeri ja Hermanni jakoivat sen vuonna 1926 kolmeen

osaan, ja Aku jäi Juusolaan, Santeri meni Hautalaan ja Hermanni sai

Heikinmäen paikan.


Santeri meni naimisiin 29.3.1920 Saima Elisabet Lappalaisen kanssa.

Saima Elisabetin äiti oli Lisa From, syntynyt Ruomissa ja oli Henrik Fromin

ja Kristiina Svärdin tyttö. Saima Elisabet kuoli 19.2.1936 tuberkuloosiin.

Heille syntyi poika Urho Erkki, joka kuoli kuitenkin alle vuoden ikäisenä

22 syyskuuta 1921.


Santerilla oli auto ,millä hän ajoi kyytiäkyläläisille ja muillekin.

Santeri Pekkalan viimeisen kirjeen kummitytölle Maijalle voit lukea tästä.

Santeri kuoli tammikuun 14 päivänä 1960.





                                                                                                                                                    JosefinaTuovinen, Anna-Liisa Nuutinen ja Hilma Pekkala Pajulan rappusilla


Hermannista on kerrottu enemmän alempana kohdassa Heikinmäen alueet.


Juusolassa isäntänä jatkoi Aku. Hän meni naimisiin 27 kesäkuuta 1923  Johanna Nuutisen kanssa, joka on syntynyt Haapalassa 31.1.1882 (Tilat/Haapala). Hän oli Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen tyttö. Heille syntyi tyttö, Aino Anna Agatta, 18.6.1924.

Johanna kuoli kuitenkin 47-vuotiaana  23.2.1929 .

Aino meni naimisiin autonkuljettaja Antti Mikkosen kanssa, he asuivat Rapakkojoella.


Aku meni uusiin naimisiin 22.2.1933 Anna Vilhelmiina Pesosen kanssa. Heille syntyi lapsia Lea, Erkki ja Pirkko.


Lea meni naimisiin Viljo Rantosen kanssa ja he asuivat Pihlajamäellä Rantosessa.

Erkki meni naimisiin Sirkka Nykäsen kanssa ja he viljelivät Juusolan tilaa.

Pirkko asui Pieksänmäellä. 


Juusolan väkeä

Takana vasemmalta: Aukusti (Aku), Ville, Anna Asikainen, olisiko Saima Pekkala os. Lappalainen,

Anni Pesonen (myöhemmin Pekkala), Santeri, Hilma ja Hermanni


Edessä vasemmalta: Johanna o.s Nuutinen, sylissä Aino, Villen vaimo Iida o.s. Kauppinen, hänen sylissä Viljo, Josefina (Tuovinen) sylissä Mirjam, äiti Anna Josefina o.s. Tiikkainen


Kuva vuodelta 1925 (kuva väritetty)



















6.3.1934 Iisalmen Sanomat





Tämä Juusolan asuinrakennus paloi vuonna 1944.

Takana näkyvä navetta ja muut rakennukset 

saatiin pelastettua.

Juusolan perhe asui riihessä kunnes uusi,

nykyinen asuinrakennus saatiin valmiiksi 

vuonna 1947.



Oikealla olevassa aitassa oli silloin osuusliike Elon

kauppa









Juusola vuonna 1932


Kylä                  Lapinsalo

Tilan nimi        Juusola

Tilannevuosi  1932

Omistaja         August Pekkala , Santeri Pekkala , Saima o.s. Lappalainen               Kuva Juusola (Museoviraston kansantieteen arkisto) kuva väritetty


Juusola, 30 km Kiuruveden asemalta ja 81 km Iisalmesta. Omistajat v:sta 1923 August ja Santeri Pekkala sekä jälkimmäisen puoliso Saima (o. s. Lappalainen). Ollut isäntien suvulla 70 v. ja kuulunut aikaisemmin Hukkasen suvulle.


Pinta-ala 444,63 ha, josta peltoa 25,36, luonnoniittyä 19,07, laidunta 130,2, metsämaata 100 ja joutomaata 170 ha. Pellot itään viettäviä hiekka-, suo- ja multamaita. Ne ovat melkein kaikki nyk. omistajain isän, Jooseppi Pekkalan, raivaamia.


Viljelyskiertoja 2: A. kesanto, ruis, juurikasvit ja ohra, 4 heinää, kaura; B. 2 kauraa, 4 heinää. V. 1930 oli 1,43 ha ruista, 2,5 kauraa, 1,5 ohraa, 0,5 perunaa, 0,03 pellavaa, 0,15 juurikasveja, 18,05 heinää ja 1,2 ha kesantoa.


Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella. Kaikki rakennukset puusta. 2-kerroksinen päärakennus (7 huon.) v:lta 1919. 24 lehmän navetta rakennettu 1915 ja talli 1917. Karjasuojissa vesijohto ja navetassa automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 4 kanaa. Karja ISK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin ja lihaa.


Sekametsästä myyty saha- ja paperipuita. Metsämaat ovat olleet veden vaivaamia. V. 1931 saatiin loppuunsuoritetuksi niiden ojittaminen (Tapion laatima suunnitelma), ja on metsämaata nyt ojitettu 200 ha, kaivattua ojaa 13 km. Käyttövoimana höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha ja pärehöylä. Omistaja Lapinsalonkylän osuuskassan jäsen.

 

LähdeSuomen maatilat, IV osa



   _____________________________________________________________________________________________________________




Heikinmäen alueet ¼ osa Niemelän tilasta (Tala, Hyvölänmäki, Heikinmäki)


Vuonna 1817 tuli Iisalmesta Lars Kukkoin ja Carin Sivukangas, ja heidät on kirjattu paikkaan Niemelä Tala. Vuosilukujen perusteella tämä paikka on todennäköisesti Heikinmäen autio, kilometrin nykyiseltä Heikinmäeltä Kiuruvedelle päin, Likakorvella,missä Heikinmäen talot aluksi olivat. He pitivät tilaa 24 vuotta ja muuttivat sitten Niemisjärvelle 1841. He voisivat olla vuosilukujen perusteella myös Heinäperän Niemelän asujia, mutta paikan nimi Tala viittaa Talasniemeen, eli lähelle Juusolan aluetta.


Henrik Asikainen ja Elin Ilkko ovat tulleet Nissilästä 23 marraskuuta 1841 ja hallitsivat seuraavina Niemelä Tala alueet. He asuttivat tilaa 17 vuotta. Täältä he muuttivat Haapalan maalle, Purolaan torppareiksi. Heille syntyi lapsia Henric, Anna Brita, Abel, Daniel, Matts, Abraham, Wilhelmina, Jacob, Lovisa ja Johanna. Vilhelmiinan poika Ville Asikainen rakensi ja asutti 1910 Uutelan talon missä hänen poika Väinö Asikainen sitten asui. Lisää kohdassa Talot/Uutela.

Jakob taas perheineen asui torpparina 1878 - 1920 Orinmäessä.


Heidän jälkeen Niemelä Tala paikalle tulivat Iisalmesta Lars Olofsson Kärkkäinen ja Aqviliina Jundunen 24 elokuuta 1858. Heikinmäellä oleva aitta voisi olla  hänen tekemä, koska sen seinähirteen on veistetty L.K.1866. He kyllä lähtivät jo vuonna 1864 pois Lapinsalosta.


Lars Kärkkäinen oli ollut aiemmin naimisissa Wilhelmina  Jundusen kanssa, ja heidän poika oli Lars Olof  syntynyt 10.8.1851 perheen ollessa Hautajärvellä nro 7. Sieltä he muuttivat Iisalmeen ja sitten tänne Lapinsaloon. Tämä poika Lars Olof oli myöhemmin osakkaana ja johtajana Iisalmessa Kärkkäinen Putkonen kauppaliikkeessä, ja hänestä tuli kauppaneuvos. Kärkkäinen Putkonen kauppaliike omisti Luupuvedeltä Pirttimäen tilan ja Kauppaneuvos Kärkkäinen osti omiin nimiin Jokelan tilan, mikä jaettiin sodan jälkeen asutustiloiksi.

Mutta hän ei syntynyt Lapinsalossa, vaan oli 7-vuotias kun perhe tuli tänne, ja tuo Heikinmäen aitta ei ehkä ole tämän kauppaneuvoksen hakkaama koska oli vuonna 1866 vasta 15-vuotias. Kauppaneuvos Lauri  Kärkkäinen kuoli Iisalmessa 25.12.1922. Lauri Kärkkäisestä enemmän kohdassa Tilat/Jokela.


Aqviliina Jundunen oli isä Larsin toinen vaimo. Heille syntyi Lapinsalossa kaksoset  Abram ja Johanna s. 2.5.1859 ja Anna Maria s. 23.3.1861. Johanna kuitenkin kuoli 9.8.1861 ja Anna Maria kuoli 10.3.1862. Lars Olofsson Kärkkäinen ja Aqviliina Jundunen pitivät tilaa vain 5 vuotta, ja muuttivat vuonna 1863 veljensä Abraham Kärkkäisen luokse Haapalan tilalle ja sitten Lapinsalosta pois Iisalmeen vuonna 1864.


Heidän jälkeen on tilalle tullut Johan Hyvönen ja Henrika Tenhunen Hautakylästä vuonna 1863. Tämä paikka alettiin kirjata silloin Hyvölänmäeksi, ja voisi ajatella nimen perusteella, että he olisivat siirtäneet talot nykyiselle paikalle Heikinmäen autiosta, missä ei ole minkäänlaista mäkeä, ja samoihin aikoihin myös Juusolan rakennuksia siirrettiin nykyiselle paikalle.  Heidän ainoan tyttären mieheksi on tullut Juho Nousiainen, mutta hän ei ollut Hyvölänmäessä isäntänä. Vuonna 1893 Juho Nousiainen muutti perheineen Luupuveden Kaislasenmäkeen ja mukana muuttivat myös Johan ja Henrikka.


Johan Hyvönen lunasti paikan omaksi ja sai Senaatilta perintökirjat 20 tammikuuta 1882. Sitä ennen tämä paikka oli Kruunun tila.









Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 4 1/4 osaa Niemelä Johan Hyvönen Kesäkuu 20 1882, lunastus 26,2 markkaa



Hyvöset olivat Hyvölänmäessä 30-vuotta ja möivät tilan 7 marraskuuta 1893 Heikki Marinille. Heikki Marin on asunut aiemmin Lapinsalossa vuonna 1880 Yrjölän tilalla mäkitupalaisena. Hän oli naimisissa Anna Magdalena Arbeliuksen kanssa. Yrjölästä he muuttivat Remeskylään torppariksi vuonna 1888, ja samana vuonna he palasivat takaisin Lapinsaloon  Hyvölänmäelle mäkitupalaisiksi. Anna Magdalena kuoli 19.4.1891 ja sen jälkeen Heikki Marin meni Amerikkaan. Hän palasi sieltä ja osti Hyvölänmäen paikan. Tilan nimeksi muuttui Heikinmäki, kiinnekirjat on haettu 15.2.1895. 


Heikki Marinin ja Anna Arbeliuksen perhe

Heikki Marin          16.12.1853       30.8.1912

Anna Arbelius        29.6.1855         19.4.1891


Lapset:

August Wilhelm      23.7.1877                                 naimisiin 26.3.1904 Helena Piippo, muuttivat 16.1.1917 Haapavedelle

Olli                            14.3.1883                                 muutti nimekseen Olli Launis

Anna Saara              2.9.1887                                   naimisiin Ville Lappalaisen kanssa, Mäkelästä


Heikki meni uusiin naimisiin Briitta Stina Hukkasen kanssa 31.12.1893. Brita Stina oli kotoisin Mäkelästä, ja oli Abram Hukkasen ja Kaisa Maria Svärdin tyttö. Abram Hukkanen oli kuollut vuotta aiemmin ja Kaisa Maria Svärd muutti asumaan Heikinmäelle.

Kaisa Maria meni naimisiin Antti Vartiaisen kanssa vuonna 1905 ja muutti Vartialaan.


Perimätiedon mukaan Heikki Marin olisi siirtänyt talot nykyiselle paikalle, mutta ehkä se tapahtui jo Hyvösten aikaan. Paikan nimeksi muuttui 1900-luvun puolella Heikinmäki.

Heikki Marinin kuoltua 30.8.1912 perikunta myi tilan usealla kaupalla Juusolan Pekkaloille. Henkikirjan mukaan vuonna 1920 Heikinmäki oli vielä perikunnan nimissä. Marinit olivat Heikinmäellä 19 vuotta.


Anna Saara meni naimisiin 28.10.1908 Ville Lappalaisen kanssa Mäkelästä. Ville meni Amerikkaan 22.11.1915 ja oli kaivoksella 3 vuotta kun perhe oli Suomessa. Amerikan rahoilla Ville osti Rasiasaaren talon Pyhäjärven Väätistä.

Heillä oli lapsia: Aili Ristiina, Elna Anna, Aarne Aukusti, Lyyli Emelia, Anja Meeri ja Iines Eliina.

































                                                                                                                                                                                   Brita Stina Marin os. Hukkanen


Heikki Marinin ja Brita Stina Hukkasen perhe

Heikki Marin                16.12.1853    30.8.1912

Brita Stina Hukkanen  24.7.1870


Lapset:

Hilma Maria                  17.2.1895                             naimisiin August Lappalaisen kanssa, Mäkelästä. Hilma kuoli Ameriikassa

Selma Johanna              5.9.1896                              kuoli 10.11.1914                     

Elmiina                           14.10.1898                          naimisiin Arvi Vartiaisen kanssa 16.12.1917 Vartialasta

Kaisa Stiina                    8.4.1901                              kuoli 13.5.1915

Pekka                              13.9.1909

Iida Augusta                   30.3.1912



                                                                                                                                                                   

Hilma muutti 27. toukokuuta 1914  Kiuruvedeltä Tampereelle. Sieltä muutto Oscar ll laivalla 11. toukokuuta 1916  Amerikkaan,

Ellis Island, New York City, New York, United States. Meni naimisiin August Lappalaisen kanssa (Amerikassa Laine) 30 Joulukuuta 1916,

Kuollut 18. kesäkuuta 1929 Newberry, Luce, Michigan United States. Lapsia poika Taisto Eugene syntynyt 20.12.1917.


Elmiina meni naimisiin Arvi Vartiaisen kanssa Vartialasta 16 joulukuuta 1917. He asuivat aluksi Vartialassa ja muuttivat sitten Heikinmäkeen. Arvi rakensi armeijan jälkeen Vesala nimisen talon Vartialan maalle mihin perhe muutti asumaan.

Kun Arvi möi oman osuutensa Vartialasta vuonna 1928, he muuttivat Luupuvesi 11 Väisälän paikalle. Elmiina Marin on kuollut 8 kesäkuuta 1932. Sen jälkeen Arvi joutui pula-aikana luopumaan pientilasta ja perhe päätyi asumaan Kesävierteelle Emil ja Olga Kaikkosen tupaan. Arvi kävi talvisin metsätöissä ja kesäisin maatöissä. Lapsista huolehti Elmiinan äiti Riitta Stina Marin, joka asui perheen mukana jo Vesalassa. Arvi joutui nostomiehenä talvisotaan ja kaatui rintamalla 11.3.1940 Impilahti. Ruumis jäänyt rintamalle. Orvoksi jäi 7 lasta.




Marinin perheen väkeä:

Aikuiset vasemmalta Brita Stina Marin os. Hukkanen,

Anna Saara Lappalainen os. Marin, Elmiina Vartiainen os.Marin, Ville Lappalainen, takana seisomassa Villen ja Saaran tyttö Aili Lappalainen




Juusolan poika Herman Pekkala ja Stina Pöksyläinen menivät naimisiin 23.10.1925. He perustivat naimisiin mentyään talonsa Heikinmäelle, ja omistivat tilan vuodesta 1926 lähtien. Stiina on kotoisin Hautajärven Kankaalta, ja oli Antti ja Anna Pöksyläisen vanhin tyttö. Voit lukea tästä Stiinan elämäntarinan.

Heille syntyi viisi lasta, Anna-Liisa, Maija, Esa, Mikko ja Osmo.


Heidän vanhin tyttö Anna-Liisa Pekkala meni naimisiin Pajulaan Alpo Nuutisen kanssa 2.8.1952. Anna-Liisa on minun äiti ja Heikinmäki minun mummula. Voit lukea Esa Pekkalan kirjoituksen lapsuusajasta Heikinmäellä tästä.


Maija meni naimisiin Taavi Sepän kanssa ja he asuvat Haapavedellä. Heille syntyi lapsia Tapio, Leena, Tuomo, Ahti ja Jaana.

Mikko meni naimisiin Auli Jalkasen kanssa ja asuvat Kuopiossa. Heille syntyi lapsia Tiina ja Saija.

Osmo meni naimisiin Leena Tukion kanssa ja asuvat Taipalsaaressa. Heille syntyi lapsia Päivi ja Ilkka.



    Hermanni Heikinmäen pihalla                                                                                Vasemmalta Esa, Anna-Liisa, Osmo, Maija, Mikko, tuntematon

Hermannin ja Stinan poika Esa Pekkala ja Anna-Liisa Nissinen jatkoivat tilanpitoa. Heille syntyi lapsia Marja, Timo ja Ari-Pekka.

He rakensivat 1970 uuden porsitus sikalan 30 emakolle ja sekä uuden talon 1974.


Vuonna 1976 he myivät Heikinmäen Eero ja Eine Peltolalle, jotka tulivat Oulunsalosta. Esa ja Anna-Liisa muuttivat Kiuruveden Ryönänjoelle Ryönään, missä heidän poika Timo Pekkala jatkaa edelleen tilanpitoa.

Esa Pekkalan kirjoituksen Pekkaloiden ajasta Heikinmäellä voi lukea tästä.


Eero ja Eine Peltolan poika Pekka Peltola ja hänen vaimo Eija Lappalainen jatkoivat tilanpitoa ja pitivät lisäksi viimeisinä kyläkauppaa Lapinsalossa. Eija Lappalainen on Mäkelässä syntyneen Esa Lappalaisen tyttö. He rakensivat Pekan vanhemmille talon 1994, jonka nimeksi tuli Fiskari, Oulunsalossa olleen talon nimen mukaisesti. He hankkivat omistukseensa myös Hautalan maat taloa lukuun ottamatta.


Vuonna 2005 he muuttivat Oulunsaloon suvun vanhalle paikalle ja myivät 2008 Heikinmäen pellot, metsät ja rakennukset Esko Nuutiselle ja Johanna Korjalle Pajulaan lisämaaksi. Peltolat omistivat Heikinmäen 32 vuotta.


Silloin asuinrakennus remontoitiin sisältä ja ulkoa, ja siihen muutti asumaan ensin Eskon ja Johannan poika Valtteri Nuutinen ja hänen vaimo Pauliina Virkamäki.


Kun Pajulassa tehtiin sukupolvenvaihto 2012 Valtteri ja Pauliina muuttivat Pajulaan ja Heikinmäelle tulivat Esko ja Johanna viettämään eläkepäiviä vuokralaisina. Nyt lasten lapset tulevat samaan mummulaan kuin minäkin.


Vuonna 2019 Valtteri ja Pauliina möivät Heikinmäen talon ja piharakennukset tontteineen Sami Knuutiselle ja Kaisu Laukkaselle. Esko ja Johanna muuttivat asumaan Pajulan pihapiiriin PikkuPajulaan.


Pajulan tila omistaa myös Fiskarin, ja siellä asuivat vuokralaisena Eero ja Eine Peltola aina vuoteen 2011 asti ja muuttivat sitten Oulunsaloon. Sen jälkeen Fiskaria on vuokrattu useille vuokralaisille.


Heikinmäki 1964                                                                                                                          Heikinmäki 1980

Heikinmäki 1960-luvulla

         ________________________________________________________________________________________________________________________________


Heinäperän alueet 3/8 osa Niemelän tilasta, (Niemelä)


Heinäperän alueet, 3/8 osaa Niemelän maista, otti hallintaansa Jonas Glad ja Anna Lämsä vuonna 1841. Tämä palsta sijaitsi aivan Heinämäen naapurissa. Tätä ennen tällä paikalla ovat olleet vuokraviljelijöinä Erik Piippo ja Walborg Väisänen. He ovat tulleet Pölönmäen tilalta noin vuonna 1840.


Jonas Glad on Heinämäkeen ensimmäisenä tulleen Johan Gladin nuorempi veli, ja asui Henämäessä.  Jonas meni naimisiin Anna Caisa Lämsän kanssa, joka on Wilhelm Lämsän sisko, jotka tulivat Harjulan tilalle Luupuvedeltä kruunun torppariksi. Joonas ja Anna Caisa muuttivat Piippolaan vuonna 1832 ja asuivat siellä Pääkkö nro 10 tilaa. He palasivat takaisin ja asettuivat asumaan Niemelän tilalle Heinäperän palstalle vuonna 1841. Tämän tilan nimeksi jäi Niemelä.  Jonas ja Anna Caisa olivat Niemelässä isäntinä 8 vuotta.

He muuttivat takaisin Piippolaan vuonna 1849. Joonas kuoli 8.11.1867 Piippolassa.


Jonas Gladin ja Anna Caisa Lämsän perhe


Jonas Glad                               1806

Anna Caisa Lämsä                  9.10.1819


Lapset:

Margreth Lisa                         6.4.1842

Anders                                     12.11.1843

Matts                                        24.2.1846

Anna                                        12.12.1847

Robert Gustav                        8.3.1850               Piippola

Caisa Sophia                           14.4.1851             Piippola

Simo                                         17.6.1853            Piippola

Elsa Brita                                  1.2.1856              Piippola

Britha Walborg                       5.2.1859              Piippola



Seuraavaksi Niemelään muutti Anders Pääkkö ja Kaisa Andersdotter, he ovat tulleet vuonna 1849 Piippolasta. Lieneekö tilat vaihdettu keskenään. He pitivät tilaa 13 vuotta, aina vuoteen 1862 asti ja muuttivat Heinämäkeen missä asuivat muutaman vuoden. Anders Pääkkö lunasti tämän Niemelän palstan omaksi ja sai perintökirjat Senaatilta 4 kesäkuuta 1859.









Perinnöksiosto lähetysluettelo: Lapinsalo Kruununtila 3/8 osaa Niemelän tila Anders Pääkkö Kesäkuu 4 1859, lunastus 85 markkaa

,


Anders Pääkön ja Kaisan perhe


Anders Pääkkö                       

Kaisa Andersin tyttö


Lapset:

Greta Kaisa                               3.7.1845

Maria                                         14.12.1849

Anna                                           5.7.1851

Helena                                       15.7.1854

Johan                                          1.3.1856

Henrik                                         5.3.1858

Brita Gustava                            19.9.1859

Elisabeth                                    19.3.1861



Heidän jälkeen Johan Wartiainen s. 1830 ja Johanna Jundunen s. 1833 ostivat tilan vuonna 1862. Johan Wartiainen on Vartialasta lähtöisin, ja on Staphan Vartiaisen ja Johanna Turusen poika. He ovat asuneet Niemelässä aina vuoteen 1890 asti, eli kaikkiaan 28 vuotta. Vuoden 1880 rippikirjassa paikka on merkitty Niemeläksi. He ovat sitten vaihtaneet Niemelän Tihilänkankaan Korpelaan, joten Tihilän Vartiaiset ovat näitä Vartialan Vartiaisia.


Johan Vartiaisen ja Johanna Jundusen perhe


Johan Vartiainen                       15.6.1830

Johanna Jundunen                   10.5.1833


Lapset:

Lars Johan                                  18.10.1855

Anna Pauliina                             28.6.1857                                      meni naimisiin Petter Aholan kanssa, jotka omistivat myöhemmin 1/4 osaa Vartialasta

Wilhelmina                                 23.7.1859

Severina                                      23.6.1861

Henrik                                          9.6.1863

Anselm                                        3.7.1864                                         vaimo Stina Kärkkäinen

Johanna                                       26.2.1867

Johan Petter                               12.4.1868

Stina Johanna                             24.6.1870

Olof Eliel                                      26.4.1872

Anders                                         13.1.1875

Elsa Alina                                     13.1.1875


Tytöistä Anna Pauliina meni naimisiin 5.10.1877 Petter Aholan kanssa, ja he asuivat aluksi tällä tilalla ja muuttivat sitten Rajalaan torppariksi. 1900- luvun alussa he tulivat torppariksi Vartialaan ja asuivat paikkaa nimeltä Kaijanrinne. Vuonna 1904 he ostivat 1/4 osaa Vartialan tilasta, Heinäperän Rinteelän paikan.



Niemelään muutti Korpelasta Samuel Saaranen Ja Vilhelmiina Piippo, jotka on merkitty paikan viljelijöiksi 1890, kiinnekirjat he hakivat 8.2.1904. He omistivat paikan vielä 1915. Niemelä on edelleen Saarasten omistuksessa, vaikka siellä ei enää asukkaan ketään.

Samuli Saaranen on kuollut 13 toukokuuta 1927.


Samuel Saarasen ja Vilhelmina Piipon perhe


Samuel Saaranen                         10.12.1856

Vilhelmina Piippo                          15.7.1858


Lapset:

Johan Erik                                        5.1.1878                                naimisiin Iida Maria Piippo 11.4.1919

Elli Maria                                         4.7.1887                                 naimisiin Samuli Saaranen Piippolasta 25.6.1908, muuttivat Lahnasille Akanmäkeen

Samuel Leonard                            24.2.1890                               naimisiin LLiisa Lyydia Huttunen 30.6.1916

Wilhelm                                           1.1.1893            22.8.1926

Hilda Wilhelmina                           15.9.1894

Väinö Petter                                   10.10.1897        31.3.1898

ArvidPetter                                      25.4.1901


Aluksi nämä kaikki, Juusola, Heikinmäki ja Niemelä on kirjattu Niemelään. Vuoden 1880 rippikirjaan on jo sitten merkitty Juusola, Hyvölänmäki (Heikinmäki) sekä Niemelä.



Sivun alkuun


Etusivulle


Viia Lappi


Lapinsalon Juusolaan tuli piiaksi Kärsämäeltä vuonna 1885 Greeta Sofia Lappi. Hän on syntynyt 7.3.1863 Piippolassa.

Hän oli piikana Juusolassa, ja oli sitten pyytänyt Juusolan isäntäväeltä itselleen talon paikkaa.


Sofia Lappi, kutsumanimeltään Viia Lappi, rakensikin itse

omin käsin ja talkoovoimin talon Viialaan, Mäkelän tien risteykseen. Siihen tuli tupa, kamari ja navetta Mansikille.

Paikka tunnetaan nykyisin Viialana. Mikään työ ei ollut Viialle vierasta, vaan hän teki niin naisten kuin miestenkin työt. Tässä talossa hän asui kuolemaansa asti, Viia kuoli 1933.


Hän oli varsin ystävällinen ihminen, joka aina huomatessaan tutun ohikulkijan huusi, että “tuuhan ryyppäämään ja juttelemaan”, kahville tietysti. Hän oli nuorten ystävä, hän oli vanhojen ystävä, jotka häntä tahtoivat ymmärtää. Ja hän oli niin kiintynyt Lapinsalon kylään, että sanoi niiden jotka olivat täältä pois lähteneet, että ne raukat tulisivat takaisin jos pääsisivät, vaan eivät pääse.


Viia oli kuulemma tehnyt pärevasun jokaiselle vastasyntyneelle lapselle Lapinsalossa.

Greeta Sofia Lappi meni naimisiin mäkitupalainen Antti Piipon kanssa 2 heinäkuuta 1911. Talon nimi oli rippikirjoissa Ketola.

Nainen, joka pystyy miesten töihin, on Kiuruveden Lapinsalon kylässä.


Hän on kotoisin Piippolasta ja on oleskellut palveluksessa mainitussa kylässä jo useita vuosia. Hän on hyvin voimakas raskaampienkin töiden tekemiseen niin kuin kyntöön, hakkuuseen ym. ja saattaa hän niittotyötäkin tehdä.


Niinpä viime kesänkin ajalla oleskeli hän eräässä talossa vain miehen sijalla ja ansaitsikin saman palkan, ja eipä hän syyttä sitä ansainnutkaan, sen todistaa sekin, kun hän sattui olemaan naapurikylän kanssa rajatusten olevilla niityillä heinän korjuussa ja kun paikkakunnallamme on tapana heinäruvot kantaa takkavitsalla, niin saattoipa mokoma nainen kävellä ropsia heinäruko selässä.


Tuntemattomia hänelle eivät ole käsityötkään, niin miesten kuin naistenkaan.

Kaikilla näillä toimillaan ansaitsee hän sievää tuloa.


Siispä kaunis lahja, ken hänet saa !