Lapinsalon historia


Lapinsalon Maa- ja Kotitalousseura


Esko Nuutinen

Halla-aho Nro:11 (Rajakylä)

1/8 osaa manttaalia


Halla-aho nro 11 on Lapinsalon pohjoisin tila Heinäperällä, Heinämäen rajalta kohti Ahokylää. Aivan tarkkaa vuotta, milloin tila on perustettu, ei ole nyt tiedossa. Myöskään sitä, mistä tila on alun perin lohkaistu ja minkä kylän isojaossa tila on muodostettu, en ole saanut selville. Ehkä tilan maat ovat kuuluneet ennen Ahokyläläisille ja silloin tila olisi perustettu Lamunkylän isojaossa. Toisaalta Halla-ahon vieressä etelään on  Harjulan tila, joka muodostettiin myöhemmin Lapinsalon isojaossa jääneestä liikamaasta, joten voi myös olla, että näistä liikamaista perustettiin ensin Halla-aho ja sitten Harjula.


Halla-ahon mailla on nykyisin Kiikkula, Nurkkala, Onnela, Riihelä ja Väliaho.


Tämän tilan ensimmäiset asukkaat ovat hieman epävarmat. Mielestäni tälle tilalle tuli ensimmäisenä Jöran Kettuin eller Aho ja Anna Larsdotter. Tämä Jöran on sitten Kiuruvedellä kirjattu nimellä Georg Knutinen, ja hän on syntynyt Ahokylän Knuutilassa. Georg meni naimisiin Anna Kettusen kanssa ja muutti tämän kotitilalle Kärsämäelle Saviselän Kettuseen, ja siksi sukunimenä oli Kettuin. Aho sukunimi oli Knuutisen ohella käytössä Ahokylässä ollessa. Georg ja Anna lähtivät Kärsämäeltä 1887, ja seuraava merkintä on Kiuruvedellä Lapinsalon rippikirjassa 1791. He voisivat olla jopa Lapinsalon ensimmäiset asukkaat, ja olen päätellyt, että he rakensivat talon tälle tilalle. Aluksi tilalla ei ollut kovin suurta viljelystä, koska heidän kohdalla on kirjaus muut ruokakunnat.

Georg Knuutisen ja Anna Kettusen perhe:


Georg Knuutinen   4.5.1755    14.1.1823     kuoli Lamun kylällä

Anna Kettunen       7.6.1761

vihitty         9.3.1777


Lapset:

Lars                    28.11.1777                            syntynyt Kärsämäellä

Georg                  11.5.1780                             syntynyt Kärsämäellä

Elin                         5.2.1783                            syntynyt Kärsämäellä

Johannes               8.7.1785                            syntynyt Kärsämäellä

Margaretha        25.6.1788    14.9.1788       syntynyt Kiuruvedellä

Henric                  20.3.1790                            syntynyt Kiuruvedellä

Anna                      2.4.1793    10.4.1794       syntynyt Kiuruvedellä

Petrus                    1.6.1795    13.6.1795       syntynyt Kiuruvedellä

Joseph               28.12.1799    26.7.1799       syntynyt Kiuruvedellä

Benjamin             15.7.1801                            syntynyt Kiuruvedellä


Lapsista Margaretha, Anna, Petrus ja Joseph kuolivat pienenä. Georg ja Anna asuivat Lapinsalossa 15 vuotta, ja muuttivat Piippolaan Lamun kylälle noin vuonna 1805, ja ovat siellä merkitty loiseksi, eli ammatinharjoittajaksi. Oliko isä Georg sittenkin vaikka talonrakentaja ja oli täällä vain rakentamassa Haapalaa ja Vartialaa, ja muutti pois kun talot saatiin valmiiksi. Georg Knuutisen siskoja muutti samaan aikaan Lapinsaloon, Elin Haapalaan ja myöhemmin Niemelän tilalle, sekä Karin Vartialaan ja sieltä Jokelan tilalle.


Asuivatko Georg Knuutinen ja Anna Kettunen Halla-ahossa vai jossakin muualla Lapinsalossa, sitä ei pysty varmuudella sanomaan. Joka tapauksessa vuoden 1810 rippikirjassa Halla-ahossa asuivat Georgin ja Annan pojat Georg ja Johannes (Johan) sekä Henric Knuutinen. Aluksi tämän tilan nimi oli Rajakylä ja nimi muuttui myöhemmin Halla-ahoksi.


Halla-ahon ensimmäiset asujat voisivat olla myös Johan Jutinaho ja Walborg Tervoin. He ovat asuneet täällä muutamia vuosia 1800-luvun alussa, ja muuttivat sitten Vartialan tilalle.


Pojista Georg Knuutinen (s.1780) näyttäisi olleen isäntänä. Hän meni naimisiin Susanna Karjalaisen kanssa 29.5.1814. Susanna on kotoisin Kuusamosta ja oli ennen naimisiin menoa piikana Heinämäessä. Georg kuoli vuonna 1825 ja Susanna eli perheen kanssa Halla-ahossa. Tyttö Anna Greta meni naimisiin Johan Haatajan kanssa 15.11.1835 ja hän oli kotoisin Piippolasta. Johan Haataja asettui tänne vävyksi.


Johan Knuutinen meni naimisiin Catharina Niirasen kanssa. Catharina on kotoisin Piippolasta. Heidät on välillä kirjattu itselliseksi, mutta he olivat myös myöhemmin tilallisina. Heille syntyi viisi lasta.


Henrik Knuutinen meni naimisiin Anna Greta Piipon kanssa, ja Anna Greta oli myös kotoisin Piippolasta. He olivat Georgin perheen kanssa toisia tilanpitäjiä. Heille syntyi neljä lasta. Anna Greta kuoli 1.3.1839 ja Henrik muutti lasten kanssa Piippolaan vuonna 1843.


Kun vuonna 1823 veljesten isä Georg Knuutinen kuoli Lamun kylällä, muutti leskiäiti Anna Kettunen poikien luo Halla-ahoon. Myös nuorin veli Benjamin tuli mukana, hän muutti kuitenkin 1830-luvulla Luupuvedelle.



Georg Knuutisen ja Susanna Karjalaisen perhe

Georg Knuutinen           11.5.1780

Susanna Karjalainen   20.12.1788

Lapset:

Anna Greta                     25.1.1818

Abel                                    4.3.1822      k.18.3.1838


Johan Knuutisen ja Catharina Niirasen perhe

Johan Knuutinen             8.7.1785

Catharina Niiranen               1790

Lapset:

Eva Stina                          1.1.1818

Anna Lisa                         6.1.1821

Johan Henrik                 27.7.1823

Catharina                       10.8.1825

Elsa                                          1827


Henric Knuutisen ja Anna Greta Piipon perhe

Henrik Knuutinen        20.3.1790

Anna Greta Piippo       25.3.1797

Lapset:

Jöran Henrik                 24.6.1824

Hedwig                        28.11.1825

Petter                             16.6.1835

Erik                                         1832






































Elatuskauppakirja Johan Gnuutinen ja Caisa Niiranen pojalleen Johan Gnuutiselle 1.huhtikuuta 1846


Veljesten lähdön jälkeen tilanpitoa jatkoivat Georg Knuutisen ja Susanna Karjalaisen tyttö Anna Greta miehensä Johan Haatajan kanssa. He muuttivat kuitenkin Nälännön kylälle, ja vuonna 1847 Halla-ahoon tuli tilalliseksi Erik Remes ja Anna Arbelius. He pitivät tilaa aiemmin Heinämäessä, ja hallitsivat nyt Halla-ahosta ¾ osaa. Tänne tuli samaan aikaan myös Annan isä Henrik Arbelius ja äiti Beata Pellikka. He viljelivät tätä ennen Pölönmäen tilaa.


Toisena tilallisena ¼ osaa omisti veljeksistä Johan Knuutinen ja Catharina Niiranen. Catharina kuoli 19.3.1848, ja tilan pitoa jatkoi heidän poika Johan Henrik Knuutinen, joka oli mennyt naimisiin Eva Piipon kanssa 30.6.1848.


Johan Knuutinen ja Eva Piippo muuttivat Niemisjärvelle Kaikkolaan, ja heidän osuutensa 1/3 osti Abraham Pääkkö Ja Kaisa Luttinen, ja he muuttivat tänne asumaan. Vanha isä Johan Knuutinen asui myös tilalla ja kuoli 10.1.1868 ja niin Knuutisten aika Halla-ahossa päättyi.


Erik Remeksen ja Anna Arbeliuksen jälkeen ¾ osalle Halla-ahosta tulivat Pohl Arbelius ja Fredrika Vartiainen. He tulivat tänne 1856, ja asuivat tilalla 8 vuotta.


Halla-ahon tilan 3/4 osalle tuli Henrik Pappila eli Ryyth ja vaimo Anna 15.3.1859 Pyhäjärveltä. Hän on lunastanut ja saanut perintökirjat Senaatilta 7. marraskuuta 1862.








Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 11 3/4 osaa Halla-aho B. Henrik Pappila eli Ryyti Elokuu 4 1862, lunastus 19,74 markkaa


Henrik Pappila möi tilanosa samana vuonna 27 joulukuuta 1862 Fredrik Zimmermanille neljällä sadalla ruplalla.


Tämä Fredrik Zimmerman oli Kiuruveden kolmas lukkari, joka oli syntynyt 31.8.1807 Siikajoella ja kuoli sitten Kiuruvedellä 17.1.1867. Hän oli naimisissa Elisabeth Niemelän kanssa, joka oli syntynyt 10.1.1812 Paavolassa. He muuttivat Kiuruvedelle 28.4.1835 Iisalmesta. Zimmerman oli monessa suhteessa taitava mies, joka innokkaasti otti osaa pitäjän asioiden hoitamiseen. Lisäksi hän rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan pelasti Luupujärveen heikkoihin jäihin uponneesta kuudesta hengestä kaksi, muut hukkuivat. Pitäjänkokous myönsi Zimmermanille tästä teosta pienen palkkion ja hän sai myös mitalin.

Zimmermanien suku on tullut alunperin Saksasta Turkuun, kun Turun ensimmäinen apteekkari Christian Zimmerman tuli Suomeen 1637. Fredrikin isä Petter on ollut Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Kemin komppanian vääpeli ja Siikajoen nimismies, Petterin isä Christian Oulun pitäjän nimismies, Christianin isä - Petter hänkin - Haapajärven kappalainen.


Mikähän sai Kiuruveden lukkarin ostamaan tilan pitäjän pohjoisimmasta nurkasta. Fredrik Zimmerman ja Elisabeth Niemelä itse asuivat Kiuruvedellä nro 29 Härkölä nimisellä paikalla ja Halla-ahossa asuivat heidän tytön perhe Matts Luttinen ja Kristina Elisabet Zimmerman. He saivat tilan osan lahjakirjalla 23 marraskuuta 1863 isältään ja apeltaan. He asuivat täällä seitsemän vuotta ja muuttivat 30.9.1870 Piippolaan Hietalan tilalle. Halla-ahossa heille syntyi poika Johan Fredrik 18.6.1867.


Tämän osuuden osti 26.huhtikuuta 1870 Henrik Kemppainen ja Brita Kaisa Glad neljällä sadalla markalla. He tulivat Heinämäestä, ja asuivat aiemmin Heinämäen Nälännön puoleisella palstalla.





































Toinen osuus 1/3 osaa siirtyi Matts Leskisen omistukseen. Hän on hyvin todennäköisesti Harjulan silloinen isäntä. Tilaa tuli viljelemään Matts Kivioja Knuutinen ja Johanna Hyvönen Piippolasta 1866. Heidät on merkitty mäkitupalaisiksi, joten tällä osuudella tilaa ei ilmeisesti ollut kovin suurta maatilaa. Matts Leskinen on omistanut osuuden aina kuolemaansa asti, sitten sen osti Johan Vartiainen, joka asui Heinäperän Niemelässä. Matts Kivioja Knuutinen ja Johanna Hyvönen ovat muuttaneet pois vuonna 1890.


Toisen osuuden omistajat Henrik Kemppainen ja Brita Kaisa Glad muuttivat Piippolaan 1879, eli olivat täällä 9 vuotta. He omistivat osuuden edelleen ja tilaa tuli viljelemään Olof Heinonen ja Catarina Smeds. Vuonna 1885 heidän tilallaan viljelijöinä on merkitty Anders Kärkkäinen ja Maria Pennanen.


Anders Kärkkäinen ja Maria Pennanen ovat tulleet tänne Kiuruvesi nro 8 Tikkalan Wanhapiha tilalta (rippikirja 1881 sivu 200). Andersin isä on Matti Kärkkäinen ja äiti Johanna Tikkanen. Nämä Anders Kärkkäinen ja Maria Pennanen lunastivat sitten koko Halla-ahon tilan omakseen, myös Johan Vartiaisen osuuden, kiinnekirjat tilaan on haettu 13.9.1890, ja tilan nimeksi tuli Kiikkula. Antille ja Marialle syntyi kaikkiaan 11 lasta.


Antti Kärkkäinen kuoli 31.1.1897, ja tilan omistivat äiti-Maria ja lapset.


Antti Kärkkäisen ja  Maria Pennasen perhe


Antti Kärkkäinen           13.10.1853          31.1.1897 

Maria Pennanen            14.5.1853            20.5.1918

          vihitty 10.7.1877


Lapset:

Kristiina                           14.1.1878                                                                   naimisiin 1.4.1902 Petter Jauhiainen, muutti Iisalmeen

Anna Johanna                 21.4.1879

Matti                                 21.6.1880                                                                  naimisiin 24.6.1906 Hilda Miina Piippo s. 26.5.1879 Piippola

Maria                               16.7.1882             4.7.1900

Sofia                                 11.1.1885             15.9.1907                                    naimisiin 26.2.1907 Sion Kärkkäinen Näläntö

Antti                                 8.3.1887               10.10.1926 Sudbyry Kanada    naimisiin 27.10.1913 Maria Lovisa Kumpulainen Päätalosta, Wilhelm Kumpulaisen tyttö

Heikki                               17.1.1889             21.10.1918                                  kaatui rintamalla Amerikkalaisten joukoissa

Vilhelmina                       30.10.1890           9.10.1982                                     naimisiin 5.10.1915 Pekka Knuutinen Haapala, Haapalan isäntäpari

Johan                                25.5.1892             27.12.1893

Kaisa Loviisa                    1.9.1893               19.6.1894

Saara                                13.7.1895             31.3.1896


Kristiin meni naimisiin Pekka Jauhiaisen kanssa ja muutti Iisalmeen


Matti meni naimisiin Hilda Miina Piipon kanssa syntynyt 26.5.1879 Piippolassa. He muuttivat 8.12.1919 Pyhännälle.


Antti meni naimisiin Maria Lovisa Kumpulaisen kanssa 27.10.1913. Maria oli syntynyt Päätalossa, Vilhelm Kumpulaisen tyttö. Antti ja Maria muuttivat Luupuvesi 21 Heinämäkeen vuonna 1921. Sieltä Antti lähti Amerikkaan ja kuoli Kanadan Suduryn sairaalassa 11.10.1926. Maria meni uusiin naimisiin Paavo Hukkasen kanssa 15.1.1930 ja he asuivat Luupuvedellä ja Vieremällä.


Heikki muutti Amerikkaan 6.10.1909 ja kaatui rintamalla 21.10.1918 Amerikkalaisten joukoissa.


Vilhelmiina meni naimisiin 5.10.1915 Pekka Knuutisen kanssa ja muutti Haapalaan emännäksi.


Äiti Maria Pennanen kuoli 20 toukokuuta 1918

Maria Lovisa Kumpulaisen äiti, Vilhelm Kumpulaisen leski Kaisa Stina Lämsä muutti tänne Kiikkulaan 1920.



































































Henkikirjatietoja


Henkikirja 1855 Halla-aho

Johan Henriksson Knuutinen    ¼ osa

Johan Haapalainen                     ¾ osaa


Henkikirja 1860 Halla-aho

Abram Pääkkö                             ¼ osaa

Påhl Arbelius                               ¾ osaa,


HK 1865

Abram Pääkkö                             ¼ osaa

Fredrik Simmerman                   ¾ osaa


HK 1870

Matts Leskinen                            ¼ osaa

Kloskar Lisa Niemilä                   ¾ osaa                B. Karl bokli, måg Matti Luttinen ja Stina


HK 1875

Matts Leskinen                            ¼ osaa

Heikki Kemppainen                    ¾ osaa


HK 1880

Matts Leskinen                            ¼ osaa

Henrik Kemppainen                   ¾ osaa ,tilalla asuivat Henrik Heinonen ja Kaisa, Isak Huovinen ja Maria, Matts Knuutinen ja Johanna,

                                                                     Petter Glad ja Kristina


HK 1885

Matts Leskinen                            ¼ osaa

Henrik Kemppainen                   ¾ osaa, Viljelee Anders Kärkkäinen ja Maria Pennanen, Mkt Isak Huovinen ja Maria,

                                                                     Mkt Matts Knuutinen ja Johanna


HK 1890

Juho Vartiaisen tila                      ¼ osaa

Henrik Kemppainen                    ¾ osaa, viljelee Antti Kärkkäinen ja Maria, Mkt Isak Huovinen ja Maria


HK 1895

Antti Kärkkäinen ja Maria           1/1 osaa

                                                                        torp. Paavo Gröhn ja Riitta, loinen Simo Kärkkäinen ja Anna, Mkt. Isak Huovinen ja Maria,

                                                                        Mkt. Antti Lämsä ja Kaisa,


HK 1900

Antti Kärkäisen perilliset             1/1 osaa lainhuuto 13.9.1890, leski Maria Pennanen,

                                                                        Mkt. Paavo Gröhn ja Riitta,

                                                                        Mkt. Isak Huovinen ja Maria,

                                                                        Mkt. Antti Lämsän leski Kaisa



HK 1905

Maria Pennasen, Kristiina, Matti, Sofia, Antti, Wilhelmina ja Heikki Kärkkäisen tila kiinnekirjat 8.2.1904

                                                                                  Mkt. Sion Kärkkäinen -66 ja Olga -71 

                                                                                  Mkt. Isak Huovinen -35 ja Maria -31


HK 1910

Maria, Kristiina, Matti Kärkkäisen tilakiinnekirjat haettu 8.2.1904

                                                                       Maria Kärkkäinen -53, Matti -80 v. Hilda -79, Antti -87, Heikki -89, Vilhelmiina -90

                                                                                  Mkt. Sion Kärkkäinen -66 ja Olga -71 

                                                                                  Mkt. Isak Huovisen leski Maria -31

                                                                                  Mkt. Liisa Torkkonen -43


HK 1915

Maria, Kristiina, Matti Kärkkäisen tila,     Maria Kärkkäinen -53, Matti -80, v. Hilda -79, Maria -95, Vilhelmiina -90

                                                                       Mkt. Sion Kärkkäinen ja Olga, Lp. Abel Komulainen

                                                                       Mkt. Liisa Torkkonen -43, Heikki -74 sokea



HK 1920

Matti ja Antti Kärkkäisen tila                    Antti -87, Maria -95, anoppi Kaisa Kumpulainen

                                                                      Mkt. Sion Kärkkäinen ja Olga,

                                                                      Mkt. Abel Komulainen ja Hilda




Halla-ahon tarina jatkuu


3.s Lainhuuto ¾ osalle N:ro 11 Lapinsalon kylässä Heikki Kemppainen


Saadaksensa lopullisen lainhuudatuksenkolmelle neljättä ¾ osalle perintötilasta N: 11 Lapinsalon kylässä,

kantoi Heikki Kemppainen oikeuteen seuraavat asiakirjat:


  1. otteen tämän Kihlakunnan oikeuden lainhuuto rotokollista, pidetyt 1870 vuoden Talvi ja Syys käräjissä alla 4. ja 35, joista saatiin tiedä, että Heikki Kemppaiselle silloin oli annettu ensimmäinen ja toinen lainhuuto sanotulle osalle, jonka hän kauppakirjalla Huhtikuun 26.päivällä vuonna 1870 on ostanut neljällä (400) sadalla markalla talolliselta Matti Luttiselta ja hänen vaimolta Stina Zimmermanilta, kuitenkin niillä ehdoilla, että ostaja ennen kolmannen huudon saantia, näyttää myöjäin omistusoikeuden kysymyksessä olevaan tilanosaan sekä sen veron suuruuden että perintö luonnon.
  2. lahjakirjan Marraskuun 23.päivältä vuonna 1863, jonka kautta Matti Luttinen ja hänen vaimonsa Stina Zimmerman ovat tulleet omistajiksi kolmelle neljännelle osalle tilasta N:11 Lapinsalon kylässä, jonka tila osan he ovat saaneet apeltaan ja isältään lukkari Fredrik Zimmermanilta.
  3. kauppakirjan Joulukuun 27 päivällä vuonna 1862, jonka kautta talollinen Heikki Pappila on myönyt neljästä sadasta ruplasta kolme neljättä osaa tilasta N:11 Lapinsalon kylässä Lukkari Fredrik Zimmermanille
  4. perintökirja Marraskuun 7 päivältä vuonna 1862, jonka kautta talolliselle Heikki Pappilalle eli Ryythille myöty perinnöksi kolme neljättä osaa tilasta N:11 Lapinsalon kylässä veroltaan 3 kolmekymmentäkahta 3/32 osaa manttaalia, jonka merkittyä ja koska anoja niinmuodoin on täyttänyt mitä ensimmäisen huudon saamissa on määrätty, anojalle Heikki Kemppaiselle kolmannen kerran oikeudessa kuulutettiin kolme neljättä osaa perintötilasta N:11 Lapinsalon kylässä, veroltaan kolme kolmekymmentäkahta 3/32 osaa manttaalia, jonka tilan osan Heikki Kemppainen on kauppakirjan kautta Huhtikuun 26 päivänä vuonna 1870 on ostanut neljällä sadalla (400) markalla talolliselta Matti Luttiselta ja hänen vaimolta Stina Zimmermanilta, kolmea kuuloa vastaan olematta. Pantu muistiin.