Sotilastorppa

Hyvin kauan on ollut Lapinsalossa vallalla käsitys, että Yrjölän maalla oleva Kivelä, mitä aiemmin kutsuttiin Sonniseksi, olisi ollut alkujaan Ruotsinvallan aikainen sotilastorppa, missä asuneen sotilaan Lapinsalon tilat elättivät. Myös paikan nimi olisi tullut ruotusotamies Sonnisesta. Näin ei kuitenkaan hyvin todennäköisesti ole ollut.

Kirkonkirjoissa Lapinsaloon on kerran kirjattu sotilas vuosille 1799-1809, sold. Petter Rämm (Remes) s. 1769 joka tuli ammutuksi Ruonassa  1808, eli Suomen sodassa,  sekä hänen vaimo Hel Ruokalain s. 1759 joka kuoli myös 1808. Tämän sotilaan asuinpaikaksi on merkitty Iisalmen rykmentin asiakirjojen mukaan Remexelä. Tämän sotilaan ruotutalolliset olivat Anders Hyvärinen Koskenjoelta, Lars Hyvärinen Osmangilta ja  Pehr Remes Remexelästä, kaikki isoja tiloja siihen aikaan. Pohjoispäässä Kiuruvettä ruotusotilaita oli  tämän lisäksi toinen Remexelässä, yksi Nälännöllä ja kolme Luupuvedellä, siis sotilaita joutuivat elättämään vain kaikkein suurimmat tilat.

Sotilastorppa siirtyi aina seuraavalle sotilaalle ja edellisen piti siitä lähteä. Tämän Petter Remeksen sotilastorpan ensimmäinen sotilas tuli asumaan tähän torppaan jo vuonna 1722, eli 70-vuotta aiemmin kuin Lapinsaloon tuli ensimmäiset asukkaat. Ja tuskinpa Koskenjoen, Osmangin ja Remexelän tilat olisivat pystyttäneet  torpan yli 20 kilometriä kauas asumattomaan korpeen minne ei ollut edes tietä.  Lapinsalon ensimmäiset  tilat, joiden ensimmäiset asukkaat tulivat 1780 - vuosikymmenellä, ja olivat tuolloin uudistiloja, ja siksi nauttivat vielä tuohon aikaan verovapautta, joten niillä tuskin oli omaa sotilasta elätettävänä. Lisäksi Lapinsalon tilat olivat aluksi Kruunun vuokratiloja, ja asukkailla oli vain hallinta oikeus tilaan. Perintökirjoja alettiin lunastaa 1820-luvulta lähtien. Ainakaan Iisalmen rykmentin tiedoissa ei ollut Lapinsalolaisia ruotutiloja. Ruotusotilas järjestelmä lakkautettiin 1809, kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle Suomen sodan jälkeen.

Ruotusotamies Sonninen ei myöskään asunut Kiuruvedellä, vaan Nissilässä. Hän oli Ivar Sonninen, joka sai sotilaana nimen Svärd. Ja hänen poika Henrik Svärd tuli ensin Lapinsaloon rengiksi Vartialaan vuonna 1826, ja meni sitten talon tytön kanssa naimisiin. Henrik muutti Vartialasta Yrjölän tilalle vuonna 1846 perheensä kanssa. Tätä paikkaa alettiin kutsua Sonniseksi heidän alkuperäisen sukunimen mukaan.

Varmaan Henrik  Svärd on kertonut tarinoita sotamies Sonnisesta eli isästään, ja hänen lapset ukistaan, ja tarinat ja Sonnisen paikka ovat ajan kuluessa yhdistyneet. Ivar Svärdistä ja Svärdien suvusta voit lukea kohdasta Suvut/Svärdit.

Tämä Ivar Sonninen Svärd oli ruotusotilaana Nissilässä 1806-1808. Hän taisteli Suomen Sodassa ja haavoittui ja menetti toisen silmän. Haavoittumisen jälkeen hän joutui pois sotilastorpasta, ja eli loppuelämänsä Salahmilla. Olen kuullut hänestä kaksi tarinaa.

Sonnisen ruotusotamies, joka Suomen sodan taisteluissa Koljonvirralla havahtui miettimään, että ollaan näin lähellä kotia: mitähän sinne mahtaa kuulua. Hän lähti ”välipäivänä” sydänmaata pitkin kävelemään ja tuli myöhään iltayöstä kotiin. Kaikki nukkuivat. Niinpä hän kurkisti lasista ja laski nukkuvien päät. Kaikki tallessa! Sitten hän paarusti takaisin ja pääsi aamulla taas taistelemaan...

Toisessa hän oli kertonut, ettei silmän särkyminen tuntunut pahalta, mutta kun ne oli hamppuköyden työntäneet silmään ja sillä sitä puhdistaneet vetämällä edestakaisin, se oli tuntunut pahalle.

Mutta taisteliko Ivar Sonninen Svärd sittenkään Koljonvirran taistelussa, niin hyvin todennäköisesti ei taistellut. Iivar Svärd kuului Iisalmen komppaniaan.

Seuraavassa Sakari Svärd kertoo omia selvityksiään Iivar Svärdistä:

"Olen vuosien mittaan yrittänyt selvittää: oliko Iivari taistelemassa Koljonvirralla?  Ja olen vuosia ollut sitä mieltä, ettei ollut ja vahvasti olen edelleenkin sillä kannalla. Mielestäni Iisalmen komppania oli noiden taistelujen aikaan Suomen armeijan pääjoukon mukana Pohjanmaan puolella. Tätä ryhdyin nyt sitten taas varmistelemaan. Mutta kyllä noiden taistelujen tiedot ovat hajanaisia. 

Ensinnäkin Koljonvirran suomalaisia joukkoja komensi Sandels, ja hänellä oli komennossaan 5.prikaati.

Toiseksi maininta prikaatin kokoonpanosta, ja noihin joukkoihin kun alkaa paneutua törmää nimityssekamelskaan. Mielestäni savolaisista on mukana vain henkipataljoona tai henkikomppania, joka on yksikön komentajan oma pataljoona tai komppania.

Ja viimeiseksi, kun hain Iisalmen komppanian palkkaluetteloita, sieltä käy ilmi, missä komppanian miehiä on kaatunut tai jäänyt vangiksi: Ruonassa, Salmissa ja Oravaisissa, jotka ovat aivan Kuortaneen vieressä ja rannikolla. Joku oli joutunut sairaaalaan Vaasassa. Ja nämä tapahtuvat samaan aikaan kun Sandels puolustautuu Kuopion pohjoispuolella Toivalassa, josta vetäytyy sitten Iisalmeen!  Pari Iisalmessa vangiksi jäämistä siellä näkyy, mutta ne ovat tapahtuneet vasta selvästi Koljonvirran taistelun jälkeen. Näillä perusteilla uskoisin, että Iivari oli Pohjanmaalla."

Yrjölän maalla on voinut olla tämä Petter Remeksen asuttama sotilastorppa, mutta se on ollut mitä todennäköisemmin Nälännön rannalla, alkujaan Remexelässä. Sellaista karttaa, mihin sotilastorppien paikat olisi merkitty, en ole löytänyt.

Lisäksi sotilastorppa oli aina jonkin ruotutilallisen maalla oleva torppa, ja Yrjölä 13 taasen on isojaossa vuonna 1786 perustettu Kruunun tila mikä lunastettiin omaksi vasta vuonna 1877.

Ensimmäiset asukkaat

Kiuruveden rippikirjoista voisi päätellä, että ensimmäisenä Yrjölän tilalle saapui vuonna 1799 uudisasukas Petter Pardain s. 1759 ja hänen vaimo Cath Karjalainen  s.1759. Petter kuoli 1808 ja Cathar muutti sen jälkeen pois. Tilalle tulivat Anders Hataja ja hänen vaimo Carin, sekä ilmeisesti heidän poika Paul Hataja. Anders kuoli ja sen jälkeen on tullut ehkä Andersin veli Michel Hataja vaimonsa Marg Tervon kanssa Kuopiosta vuonna 1807. Näitä ei näy enää seuraavassa rippikirjassa.

Varmuudella Yrjölän tilalle tuli Påhl Huckain vaimonsa Karin Karjalaisen kanssa Vuolijoen Saaresmäestä 15.3.1811, ja heidät on merkitty talolliseksi, joten muuton aikaan siellä oli jo talo pystyssä.  Mukana muutti poika Lars ja tyttö Susanna sekä leski Johan Wäisäin. Påhl Huckain oli runonlaulaja ja on paremmin tunnettu nimellä Paavo Hukkanen. Hänen isänsä oli Lars Huckain, joka kuului Paltamolaiseen lukkarisukuun. Paavo Hukkanen kuoli 58-vuotiaana vuonna 1822. Paavo Hukkasen veli, Lars Hukkanen, tuli hieman myöhemmin Mäkelän paikalle Piippolasta.

Paavo Hukkasen runoihin voi tutustua tästä.

Paavon pojat, Lars ja Matss pitivät tilaa aina äiti Karinin kuolemaan asti vuoteen 1833, minkä jälkeen Lars Hukkanen muutti Niemelään Juusolan paikalle  ja Matss Hukkanen meni Remexelään Ollilan tilalle. Lars oli mennyt naimisiin Maria Piipon kanssa 1833. Susanna meni naimisiin Nälännölle ja pojista Henrik ja Paul kuolivat nuorena.

Hukkaset olivat Yrjölässä 22 vuotta. He eivät omistaneet Yrjölää, vaan tila oli kruunun tila ja Hukkaset olivat siellä asukkaita.

Yrjölän paikalle tulivat Hukkasten jälkeen tilallinen Lars Tapaninen ja hänen vaimo Carin Samuelsdotter. Heillä oli ainakin kaksi lasta, Henrika ja Nils. Tämä perhe muutti pois 26.11.1846, eli olivat Yrjölässä 13 vuotta.

Samaan aikaan Tapanisten kanssa tilan toiseksi asukkaiksi tuli Pyhäjärveltä 2.11.1828 Samuel Vuohtoniemi ja hänen vaimo Anna Lindumäki. He muuttivat takaisin Pyhäjärvelle 1841.

   Sonnisen luhtiaitta, rakennettu 1818.     Kuva Kiuruvesi-lehti 1958

Vuonna 1846 Yrjölän tilalle tuli Henrik Svärd ja Brita Caisa Vartiainen. Henrik Svärd oli tullut Vartialaan rengiksi 12.11.1826 Salahmilta. Hän meni naimisiin talon tytön Brita Caisa Vartiaisen kanssa ja oli silloin merkitty vävyksi Vartialaan. Henrik oli Vartialassa kaikkiaan 20 vuotta. Brita Caisan isän kuoleman jälkeen perhe muutti Yrjölään. Heidän lapset ovat syntyneet Vartialassa, ainoastaan nuorin Abraham syntyi Yrjölän tilalla.

Yrjölän tilaa alettiin kutsua Sonniseksi Svärdien alkuperäisen nimen mukaisesti. Vuoden 1855 henkikirjojen mukaan Henrik omisti koko tilan. Neljä vuotta muuton jälkeen Brita Caisa kuoli 24.9.1850.

Henrik Svärd meni uudelleen naimisiin Sofia Haapalaisen kanssa 20.7.1851. Sofia on kotoisin Haapalasta ja oli Henrik Haapalaisen ja Catarina Pellikan tyttö.

Henrik ei kuitenkaan omistanut Yrjölän tilaa. Kun Henrik Svärd kuoli 4.2.1869, hänen jälkeensä tehty perunkirjoituksesta käy selville, että Yrjölä oli edelleen kruunun tila:

" ... kuolin huonetta koskevat kirjat ja paperit, josta löyttiin että vainaja oli (..kaksi epäselvää sanaa..) otettu asukkaaksi Yrjölän tilalle Nro 13 Lapinsalon kylässä Kiuruvein pitäjäsä 1863, ja että vainaa oli kauppakirjan kautta ostanut 1/3 osan Enolan perintötilasta Nro 17 remeskylästä mainitussa pitäjässä 27 päivänä maaliskuuta männä vuonna 1868 ja poika Johan ilmoitti yhen suullisen testamentin vainaan tehneen 3 pojalleen hänelle ja Apramille ja Juljanille yhteisesti, joiten arvo oli 632 markkaa ...

1/3 osaa Enolan tilaa arvattiin 300 markkaa. "

Svärd sukunimi oli vaikea, ja niinpä perunkirjassa allekirjoitukset ovatkin Johan Sveenti ja Immanuel Sveenti

Johannes, myös kirjattu nimellä Johan meni naimisiin Johanna Pikkaraisen kanssa 6.7.1862 Mikkola nro 10 tilalta, ja he jäivät asumaan Yrjölään. Johanille ja Johannalle syntyi yhdeksän lasta. Pian nuorimman pojan syntymän jälkeen Johanna Pikkarainen kuoli maaliskuussa 1878.

Johan Svärdin ja Johanna Pikkaraisen perhe

Johan Svärd                  28.1.1837           16.5.1918

Johanna Pikkarainen  11.3.1844            23.3.1878

Lapset:

Vilhelmina                     30.10.1863                                    Naimisiin Antti Tolosen kanssa 17.9.1883, Ruomin emäntä

Henrik                            1.9.1865                                        Naimisiin Akviliina Ruotsalainen, oli aliupseerina Oulussa

Kristina                          4.12.1867                                      Naimisiin Otto Lappalaisen kanssa 30.6.1885, Mäkelän emäntä

Gustaf (Kusti)                8.3.1870                                        Naimisiin Kristiina Rahikaisen kanssa 28.7.1907, asuivat Sonnisessa, seppä

Abraham                        28.5.1872         4.6.1872

Sylvester                        27.5.1873                                      Muutti Amerikkaan missä kuoli 16.10.1908

Sofia                               27.5.1873          28.5.1873

Julius                              8.12.1875                                       Naimisiin Vilhelmiina Piipon kanssa 19.9.1896, muuttivat Amerikkaan

Johannes                       1.3.1878             16.6.1878

Johan Svärd meni uusiin naimisiin Vilhelmina Gladin kanssa 20.9.1879. Heille syntyi kuusi lasta. Vilhelmina oli Johan Gladin ja Johanna Piedikäisen tyttö Heinämäestä.

Johan Svärdin ja Vilhelminan Gladin perhe

Johan Svärd                  28.1.1837           16.5.1918

Vilhelmina Glad            28.5.1848           11.12.1918

Lapset:

Vilhelm                          17.12.1879                                  Naimisiin Reetta Kaisa Hyvärisen kanssa 6.4.1909, muuttivat Kalliojärvi Auhtola tilalle

Robert                           3.6.1881                                       Muutti Vilhelm veljen luo Kalliojärvelle

Anna                              9.12.1882            8.2.1888

Simo                              15.1.1885                                     Ensimmäinen vaimo Vilhelmiina Niskanen, toinen Lyydia Henriikka Partanen

Johanna                        3.6.1887                                        Muutti 1913 Pyhännälle, puoliso Matti Moisala

Kaisa                             13.10.1891                                    Naimisiin Eino Matti Poussan kanssa Hämeenkyröstä

Vilhelmiina meni naimisiin Antti Tolosen kanssa 17.9.1883, ja he asuivat aluksi Pellonpäässä

Yrjölän tilalla, ja olivat tilan osakkaita. Kiinnekirjat 1/10 osaan Yrjölästä oli haettu 15.2.1899.Tämä

Pellonpään talo paloi 18.12.1901. He muuttivat sitten vuoden 1905 jälkeen lampuodeiksi Ruomiin

ja ostivat sitten osan tilasta omaksi. Isännöivat Ruomia kuolemaansa asti, heistä kerrottu enemmän

kohdassa Tilat/Mikkola 12.

Henrik on käynyt rippikoulun 1881, meni naimisiin Akviliina Ruotsalaisen kanssa ja muutti

Ouluun 1893. Toimi siellä aliupseerina.

Kristiina meni naimisiin Otto Lappalaisen kanssa, ja he asuivat aluksi torppareina Turhalan

Olkkosenperällä. Muuttivat lampuodeiksi Mäkelän tilalle vuonna 1907 ja ostivat osan Mäkelän

tilaa sitten omaksi. Heistä enemmän kodissa Tilat/Mäkelä ja Suvut/Lappalaiset.

Gustaf (Kusti) meni veljiensä Sylvesterin ja Juliuksen kanssa Amerikkaan huuhtomaan kultaa.

Kusti palasi takaisin vuonna 1893. Asui Amerikassa myös vuosina 1901-1905. Kusti meni naimisiin

Kristiina Rahikaisen kanssa 28.7.1907. Kristiina oli syntynyt Vartialan torpassa Ukonahossa ja oli

Samuli Rahikaisen ja Adolfiina Hukkasen tyttö. Kusti oli seppä ja he asuivat aluksi Pellonpäässä

ja sitten Sonnisen paikalla. Kustista enemmän myöhemmin.

Sylvester oli Amerikassa Kustin ja Juliuksen kanssa, palasi takaisin 1905. Asui loisena Vartialan

mailla ja muutti takaisin Amerikkaan 11.10.1907. Sylvester kuoli siellä 16.10.1908.

Julius oli aluksi renkinä Luupue Pirttimäki, Remeskylä Muuraismäki ja Lapinsalo Haapala. Hän meni

naimisiin Vilhelmiina Piipon kanssa 19.9.1896 ja asui avioitumisen jälkeen Jokelan Väliahossa.

Oli veljiensä Kustin ja Sylvesterin kanssa Amerikassa vuosisadan vaihteessa, ja palasi Amerikkaan

takaisin 1910-luvulla ja jonne koko muukin perhe matkusti vuonna 1921.

Saapumiskirja Svärd Minna, Aarne ja Maina, päivämäärä 5 tammikuuta 1921 

Juliuksella ja Vilhelmiinalla oli neljä lasta: Saara Johanna, Hilma Kristiina, Aarne Julius ja Meimi Viliina.

Lapsista Saara Johanna jäi Lapinsaloon, oli piikana Mikkolassa, Mäkelässä ja Vartialassa, sitten Luupuvedellä Ala-Rätylässä ja 1920 Aittojärven kansakoululla. Saara kuoli 15.11.1923.

Seuraavassa USA:n kullanhuuhtojia tutkineen kertomaa: Tämä Julius Svärd oli vuonna 1910 34-vuotias ja ollut 12 vuotta Alaskassa. Väestölaskun aikaan hän oli Tanana-joen alueella (Yukon joen sivujoki). Ammattina mainitaan kullankaivaja ja asuinpaikkana Richardson Town.

Perhe Suomessa.

Toisesta lähteestä ilmenee, että hän on saanut Yhdysvaltain kansalaisuuden.

Hän oli syntynyt Kiuruvedellä 8.11.1875. Edellinen asuinpaikka ennen Richardsonia oli Dawson Yukonin territoriossa Kanadassa (eli ilmeisesti hän oli osallistunut tavalla tai toisella Klondiken kultaryntäykseen. Klondiken kulta löytyi elokuussa 1896 ja ryntääjiä riitti tuhansia etenkin kahtena seuraavana vuonna. Dawsonhan oli kulta-alueen keskeinen paikka Klondikessa.) Yhdysvaltoihin hän oli tullut Dawsinista 30.11.1903 Eagleen koiravaljakolla (myös Eaglee oli kullankaivuupaikka.) Vaimon nimeksi mainitaan Minnie ja lasten nimiksi Sara, Hilma ja Aarne, kaikki Kiuruvedellä syntyneitä. Tätä kansalaisuutta ennen hän on ilmoittanut hankkineensa Britannian kansalaisuuden, siis ilmeisesti Yukonissa.

Julius Sword, Arnie Sword, Mayme Sword ja Wilhelmina (Piipo) Sword         Wilhelmina Sword hautakivi 

 ( Julius Svärdin perhe Amerikassa)

Julius on kuollut 11 lokakuuta 1960 USA,Washington Kent. Vilhelmiina kuoli 3 kesäkuuta 1938 Washington Seattle.

Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 13 Yrjölä B. Johan ja Julius Svärd Joulukuu 8 1877, lunastus 133,75 markkaa

Henkikirjassa 1915 Yrjölän tilan omistus jakautui seuraavasti:  

0.57 osaa     Yrjölä                     Ville ja Robert Svärdin tila                           kiinnekirjat 3.5.1878 (perintöosa) ja 23.2.1892

0,24 osaa     Nurkkala               Simo Svärdin tila                                           kiinnekirjat 

0,11 osaa     Rinteelä                 Antti Tolosen tila                                          kiinnekirjat 15.2.1899, viljelee Kusti Svärd

0,06 osaa     Rantala                  Kusti Svärdin tila                                           kiinnekirjat 

0,08 osaa     Toivola                   Heikki, Julius ja Kristiina Svärdin tila         kiinnekirjat

Henkikirjassa 1920 Yrjölän tilan omistus jakautui seuraavasti:

0,57 osaa     Yrjölä                     Ville ja Robert Svärdin tila                           kiinnekirjat 3.5.1878 (perintöosa) ja 23.2.1892

                                                      toinen osakas Olli Tolonen

0,054 osaa   Nurkkala                Simo Svärdin tila

0,186 osaa        "                          konsuli L. Baumgartnerin tila

0,106 osaa   Rinteelä                  Antti Tolosen tila                                          kiinnekirjat 15.2.1899

0,062 osaa   Rantala                   Kustaa Svärdin tila

0,079 osaa   Toivala                    Heikki Julius ja Kristiina Svärdin tila

                                                       Lampuoti August Svärd ja Tiina

Kusti (Gustav August) Svärd s. 8.3.1870                                          Julius ja Miina Svärd perheineen                                       Simo Svärd

plso. Kristiina Rahikainen, lapset Martta, Irja,

Helvi, Siiri, Silja, Heikki, Vilho, Yrjö, Meeri ja Pauli                      Muuttivat Amerikkaan

Asuivat välillä Amerikassa.

Muistoja Sonnisesta ja Yrjölän tilalta

Johan Svärd eli entinen Sonninen muutti Lapinsalon Vartialasta Yrjölään.

Heille syntyi yhdeksän lasta. Veljekset Gustaf eli Kusti, Julius ja Sylvester lähtivät Alaskaan kultaa etsimään. Oltuaan siellä viisi vuotta Kusti ja Julius palasivat kotiin. Julius haki perheensä ja muutti USA:han. Sylvesterin kerrotaan menehtyneen siellä Alaskassa kovassa kamppailusta kullasta.

Kusti avioitui Kristiina Rahikaisen kanssa. He asettuivat aluksi asumaan Pellonpäähän, joka myös on Yrjölää. He muuttivat myöhemmin nykyiseen  Sonniseen. Heille syntyi kymmenen lasta. Vanhin heistä on Martta, joka oli minun äitini. Seitsemäs lapsista, Vilho, oli mennyt ullakolle etsimään koulureppuaan. Pimeässä hän putosi eteisen lattialle, taittoi niskansa ja kuoli.

Kustin sisko Vilhelmiina oli avioitunut naapurin Ruomin Antti Tolosen kanssa joka oli seppä. Ilmeisesti Kusti oppi häneltä sepän taidot. Kusti oli usein seppänä Lapinsalon kylällä. Viikatteet piti takoa teräviksi ennen heinän ja viljan korjuuta. Kusti oli oppinut, että hänelle seppänä tuotiin aina parasta ruokaa pöytään. Kun sitten erään talon miniä ei sitä tiennyt ja tarjosi jotain joka ei ollut Kustin mieleen. Kusti suuttui ja takoi viikatteet kokonaan käyttökelvottomiksi. Koko kylä oli sitten sopinut yhdessä, että nyt ei Kustia oteta enää sepäksi. Ei hätää. Tolosen pojalla oli linja-autoliike ja hän toi mukanaan viikatteita toiselta kylältä Kustin taottaviksi.

Kustilla oli tapana kertoa tarinoita Alaskasta. Kuinka hän Alaskan kuumilla lähteillä lämmitteli jalkojaan. Olihan toki Kusti löytänyt kultaa ja timantteja Alaskasta. Yksi suuri kimpale oli ollut avoimen arkun pohjalla jossa lapset leikkivät. Kylään oli tullut joku

naisihminen ja niin kultakimpale hävisi jonnekin. Ties minne.       

Kustin lapsista Yrjö oli sairastanut polion joten hänen toinen käsi oli halvaantunut. Kustilla oli jäljellä vielä yksi suuri timantti, jonka hän antoi Yrjölle. Yrjö lähti Helsinkiin opiskelemaan. Tuskin kukaan suvusta tietää mitä hän timantista sai. Hän opiskeli hienomekaanikoksi.

Martta avioitui Armas Kaikkosen kanssa. He rakensivat torpan Yrjölän eli Sonnisen maalle. Kallio oli kova ja pinnassa. Isä ei onnistunut tekemään kaivoa pihaan. Noin 700m päässä oli luonnon lähde. Siellä pestiin pyykit, keitettiin sienet, vietiin kermat ja maidot kylmään veteen jäähtymään ja tietysti tuotiin sieltä käyttövesi.

Isä oli saanut sydänkohtauksen. Makasi siellä lähteellä mutta oli tajuissaan. Lähti sitten Kiuruveden kylälle kunnan lääkärille. Oli odottanut siellä koko päivän vuoroaan ja kun tuli aika lähteä linja-autolle ja kotiin, hänen oli pakko lähteä ilman, että oli saanut tavata lääkäriä. Ehkä lääkärille ryntäsi se joka oli nopein, numero- eli muuta järjestystä ei silloin vielä tunnettu. Kylällä oli kuitenkin kätilö. Pekkalan Riikka. Hän antoi myös hätäkasteen jos luuli olevan tarpeen. Lapset synnytettiin sen tavan mukaan saunassa. Minutkin on Riikka auttanut maailmaan. Antanut myös hätäkasteen.

Meidän torpan ohi kulki tie Toivaismäkeen. Siellä asuivat Piipot. Siellä kävi paljon vieraita. Vaihtoivat kylän kuulumiset. Jotkut laskivat mäkeä. Meillä oli kissa joka pelkäsi vieraita. Me lapset narrattiin kissaa. Kun sanoimme että tulee vieraita ja tulee koiria. Se meni uunin pankolle ja katseli sieltä suurin silmin ikkunoihin.

Toivaismäen ja meidän torpan välillä oli rämeikköä, soita ja metsääkin. Suolla oli myös pohjaton rimpi. Sen laidoille ei saanut mennä. Aivan rajalla kasvoi valtavia kuusia. Ne kuuluivat Metsäyhtiö Ahlströmille. Kiipesin pisimmän kuusen latvaan ja katselin maisemia - toisia kuusen latvoja. Lehmät vietiin laitumelle sinne rämeikköön. Joskus myös Sonnisen lehmät. Kun Ahlström teki aukkohakkioita, me lapset saatiin avustaa siemmennyksessä. Sitten he kielsivät laiduntamisen. Tuntui, että ukkonen kulki aina juuri meidän torpan yli. Iski kallioon että maa tärisi.

Kustin ja Kristiinan jälkeen on Kustin poika Heikki asunut Sonnisessa perheineen.

Kiitokset edesmenneelle äidilleni Martalle,  joka on kertonut minulle paljon suvun vaiheita.

Marja Öhrvall

Kusti meni naimisiin Kristiina Rahikaisen kanssa 28.7.1907. Kristiina oli syntynyt Vartialan torpassa Ukonahossa ja oli Samuli Rahikaisen ja Adolfiina Hukkasen tyttö. Kusti oli seppä ja oli varmaankin oppinut sepän taidot Ruomissa asuneelta Antti Toloselta ja hänen pojaltaan Ollilta joka oli seppämestari. Kusti ja Kristiina asuivat aluksi Pellonpäässä ja sitten Sonnisen paikalla. 

Gustav Svärdin ja Kristiina Rahikaisen perhe:

          Gustav Svärd                                 8.3.1870           27.12.1948

            Kristiina Rahikainen                     24.2.1888

                         vihitty  28.7.1907

          Lapset:

          Martta Adolfiina                            6.12.1907                                  Naimisiin 23.12.1933 Armas Kaikkosen kanssa, asuivat Yrjölän mäkituvassa ja omassa talossa

          Irja Johanna                                    6.10.1909

          Helvi Kristiina                                 8.2.1912                                    Naimisiin 7.12.1935 Aarne Joosua Tikkasen kanssa, asuivat Nälännön Huutoniemessä

          Siiri Maria                                       5.7.1914            24.8.1987       Naimisiin 26.2.1940 Eino Viktor Kemppaisen kanssa, asuivat Niemisjärven Lipeelässä

          Silja Ester                                        8.10.1916

          Heikki Johannes                             14.12.1919                                Naimisiin 19.3.1948 Saima Elina Ruotsalaisen kanssa, asuivat Sonnisessa nykyisin Kivelä

          Vilho Kustaa                                   3.9.1922            9.11.1932

          Yrjö Olavi                                        17.4.1925

          Meeri Vilhelmiina                           31.8.1927                                 Naimisiin Aleksander Pessisen kanssa

          Pauli Julius                                      19.4.1930          18.1.1985       Naimisiin 30.1.1954 Irja Anna Liisa Pehkosen kanssa, muuttivat Ouluun 1954

Huutokauppailmoitus Savotar 24.8.1917