Svärdit

Svärdien esi-isä on Paltamon kirkkoherra Mathias Laurentii Tammelin e. Björneburgensis. Hän on syntynyt noin 1580 ja kuollut 1644. 

"Mathias Laurentii Björneburgensis toimi Paltamon seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1628 kuolemaansa saakka vuoteen 1644. Cajanus kertoo hänen olleen vähän yksinkertainen ja ponneton sekä sallineen talonpojille liian suuren vallan, jonka johdosta piispa Iisak Rothovius häntä moitti v 1641. Mathias Laurentii Tammelin (Paltamon seurakunnan kappalaisena n. 1620-1628) lienee sama henkilö, joka tuli Paltamon seurakunnan kirkkoherraksi v 1628 Mathias Laurentii Björneburgensis-nimisenä. Tileissä puhutaan1620-luvulla vain kappalainen "Herra Matista", minkä takia näiden kahden Matiaksen täysin varma yhdistäminen jää auki, erittäin todennäköistä se kuitenkin on."

                                                                                                                                       Jorma Keränen: Paltamon seurakunnan historia.

Mathias Laurentii Björneburgensis, hänellä oli kaksi lasta:

     Lars                         s. noin 1620

     Briitta Paldanius o.s. Björneburgensis-Tammelin

Poika Lars Mattzson oli nimismies ja postimies Iisalmen Ollikkalan kylässä. Hän oli syntynyt noin 1620 Paltamossa ja kuoli 25.12.1671 Iisalmessa. Hänen vaimo oli Margaretha Roiva, syntynyt 1625 ja kuollut 1698 Iisalmessa. Margarethan isä oli Nils Roiva (s. 1590 k. 1654 Iisalmessa), kappalaisena Juvalla ja kirkkoherra Iisalmessa, ja äiti oli Reeta Matintytär Roiva.

Iisalmen vanhan pitäjän historia (Rissanen 1927) tietää kertoa, että vuonna 1654 oli Iisalmen nimismiehenä Lars Matzson, joka asui kruunun tilalla Ulmalan kylässä. A.E.Korpelan teoksesta Iisalmen papit käräjillä voidaan todeta, että nimismies Lauri Matinpoika esiintyy käräjäkirjoissa ensimmäisen kerran kevätkäräjillä 15.-16.07.1651 ja talvikäräjien 12.-14.02.1652 yhteydessä todetaan, että kreivi Pietari Brahe otti Iisalmen nimismieheksi Paltamon kirkkoherran pojan ja Roivan (Iisalmen kirkkoherra) vävyn Lauri Matinpojan.

Kun Lauri Matinpoika kuoli 25.12.1671, leski Margareetta Niilontytär anoi 05.03.1672 omasta ja yhdeksän lapsen puolesta, että poika nimettäisiin seuraajaksi. Kuitenkin vuodelta 1677 löytyy tieto, että nimismiehenä on Samuel Antinpoika (Käräjäpöytäkirjat). Tämä Samuel on Kajaanin vapaaherrakunnan voudin Antti Eerikinpoika (Gyllenhjerta) Cajanuksen poika. (Santeri Rissanen, Iisalmen entisen pitäjän historia)

Lars Matzsonin ja Margaretha Roivan lapset:

     Niels Larsson                    s. 1650 Iisalmi, Ollikkala      k. 1709 Iisalmi, Ollikkala

     Ivar Sonninen                   s. 1650 Iisalmi, Ollikkala      

     Carin Lilius o.s. Bovillan  s. 1653

     Matz Larsson                    s. 1655 Iisalmi, Ollikkala

     Henrik Sonninen              s. 1656 Iisalmi, Ollikkala

     Lars Sonninen                  s. 1659 Iisalmi, Ollikkala

     Isaac Sonninen                 s. 1670 Iisalmi, Ollikkala

Pojista Isaac s. noin 1670 Iisalmi Ollikkala, kuoli 16.5.1743 Iisalmi, oli ensimmäinen, joka käytti Pohjois-Savossa sukunimeä Sonninen, vuodesta 1703 lähtien. Tämä ilmenee vuoden 1703 henkikirjassa. Siihensaakka esiintyy henkikirjassa vain Laurinpoikana (Larsson). Muut veljet ottivat nimen käyttöön myöhemmin. Nimi esiintyy myös muodossa Soininen. Isaac oli torpparina, lampuotina ja talollisena Iisalmessa, ensin Ollikkalassa sitten Ulmalassa. Hänen vaimo oli Elisabetha Hofaskainen, s. 1672 k. 19.10.1740, Iisalmi Ulmala.

Isaac Sonnisen ja Elisabetha Hofaskaisen lapset:

     Isaack Sonninen                s. noin 1700 Iisalmi Ollikkala

     Henrik Sonninen               s. 1703          Iisalmi Ollikkala   k. 12.3.1738 Iisalmi Ollikkala

Pojista Isaack Sonninen, syntynyt noin 1700 Iisalmen Ollikkalassa ja kuollut 18.3.1740 Iisalmen Ulmalassa. Hän oli talollinen Iisalmen Ulmalassa ja hänen vaimo oli Helena Wäisänen s. 1700 ja kuoli 28.9.1743. 

Isaack Sonnisen ja Helena Wäisäsen lapset:

     Isaack Sonninen                 s. 1726

     Johan Sonninen                  s. 1729

     Henrik Sonninen                 s. 1731

     Iwarus Sonninen                 s. 27.10.1733

     Maria Sonninen                  s. 29.3.1735

     Christina Sonninen             s. 17.11.1736

     Mathias Sonninen               s. 3.9.1738

Pojista Johan Sonninen, syntyi 1729 ja kuoli 15.11.1790, oli talollinen Iisalmessa. Asui Ulmalan kylässä, rippikirjan 1734 mukaan isänsä ja isoisänsä kanssa Pienlax (Pienlahti) -nimisellä paikalla ja myöhemmin Ulmala nro 10, ja tämän ruokakunnan asuinpaikaksi muodostui Syvänkuusi (ensimmäisen ruokakunnan muodosti hänen veljensä). Johanin vaimo oli Brita Hujanen, s. 14.11.1733 Iisalmi Onkivesi ja k. 1806 Iisalmi Ulmala.

Johan Sonnisen ja Britha Hujasen lapset:

     Isaac Sonninen                    s. 1756

     Johan Sonninen                   s. 1759

     Olof, Olaus Sonninen          s. 1763 Iisalmi Ulmala

     Henric Sonninen                  s. 1766 Iisalmi Ulmala

     Mathias Sonninen               s. 1769

     Helena Sonninen                 s. 10.1.1773 Iisalmi Ulmala

     Ivar Sonninen                       s. 11.5.1777 Iisalmi Ulmala

Pojista Ivar Sonninen, syntynyt 11.5.1777 Iisalmi Ulmala ja kuollut 7.3.1840 Vieremä Salahmi, oli ruotusotamies Suomen sodassa. Hän oli ensimmäinen Svärd sukunimen käyttäjä. Nimi on saatu ruotuväkeen tulon yhteydessä. Oltuaan jo ruodun 67 täydennysmiehenä hän on ottanut pestin ruotusotilaaksi Ruotsi-Suomen armeijaan 5.6.1806. Sotilaaksi hän tuli ruotuun 68 ja sai siinä yhteydessä nimekseen Svärd. Mainitaan rippikirjoissa sotilaana, entisenä sotilaana ja torpparina. Vuonna 1805 syntyneen lapsen (Johan) yhteydessä kirkonkirjoissa vielä Sonninen-nimisenä, mutta vuonna 1807 syntyneen (Elsa Brita) yhteydessä mainitaan nimellä Svärd. Vuonna 1816 aloitetussa rippikirjassa mainitaan silmäpuolena sotilaana. Ilmeisesti haavoittunut Suomen Sodassa 1808-1809. Tässä lienee selitys suvun keskuudessa kulkeneeseen tarinaan Turkin sodassa haavoittuneesta Sonnisen ukosta. Asunut lapsuutensa Ulmala nro 10:ssä, josta muuttanut Salahmin Jatapurolle ja myöhemmin Nissilä nro 6:een. Viimeisenä asuinpaikkana mainitaan Salahmi nro 1 (Postila). Ivarin vaimo oli Kristiina Heiskanen, s. 30.10.1779 Vieremä ja kuollut 4.11.1826.

Ivar Svärdin ja Kristiina Heiskasen lapset:

     Johan Svärd                       s. 3.1.1805 Vieremä Nissilä

     Elsa Brita Svärd                 s. 5.10.1807 Vieremä Nissilä            k. 1808

     Henrik Svärd                      s. 15.1.1810 Vieremä Nissilä

     Carl Svärd                           s. 20.1.1813 Vieremä Salahmi

     Maria Svärd                        s. 3.10.1815 Vieremä Salahmi

     Gustafa Svärd                     s. 4.11.1816 Vieremä Salahmi       k. 1816

     Catharina Svärd                 s. 8.6.1818 Vieremä Salahmi

     Christiina Svärd                 s. 1.7.1821 Vieremä Salahmi

     Petter Svärd                        s. 9.7.1824                                         k. 18.7.1824

Johan Svärd muuttanut Kiuruvedelle 1827 ja palannut takaisin Salahmille 1841 nro 1 Postilaan. Muuttanut sitten Valkiamäelle, josta jälleen Kiuruvedelle. Iisalmen rippikirjan 1861 mukaan ollut Marttisenjärvellä, ja elossa vielä 1880. Puoliso Kristiina Waronen.

Carl muuttanut vuonna 1829 rengiksi Lapinsalon Vartialaan, jonne hänen vanhempi veljensä Henrik tuli kohta perästä ja avioitui siellä. Löytyy sitten 1835 rippikirjasta Pielaveden Sulkava nro 8. Asui ensimmäisen puolisonsa kanssa Pielaveden Sulkava nro 9:ssä, ja toisen puolisonsa kanssa 1850-luvun puolivälissä Pielaveden Sulkava nro 8:ssa ja vuodesta 1855 Remeskylän Murtomäessä. 1860-luvulla asuinpaikkana oli Remeskylän Kopola. Ensimmäinen pouliso oli Loviisa Lappalainen ja toinen Anna Maria Pesonen.

Maria Svärd on muuttanut siskonsa Cathariinan kanssa Piippolaan 1831. Oli miehensä Jacob Kamulan kanssa aluksi palvelusväkeä Piippolan Lamun kylällä ja myöhemmin siirtyivät talollisiksi Lamun kylän nro 14, Luttinen Autio. Catharina palasi takaisin Salahmille 1834 ja muutti sitten Pielavedelle, puoliso Anders Pehkonen.

Christiina muutti 23.12.1851 veljensä Henrikin luo Lapinsalon Yrjölään. Silloin hänen nimeksen on kirjattu Sonninen. Hän kuoli 23.12.1874.

Pojista Henrik on Lapinsalon Svärdien esi-isä. Oltuaan aluksi renkinä Vieremän Salahmilla, hakenut muuttokirjan Iisalmen seurakunnasta 12.110.1826 (renki Henrik Ivarsson Svärd, Salahmi) ja muutti Kiuruvedelle. Kävi rippikoulun Kiuruvedellä 1827. Rippikirjojen mukaan oli ensin renkinä Lapinsalon Vartialassa ja avioitui talon tyttären Brita Caisa Vartiaisen kanssa. Esiintyy sitten kohta vävynä Vartialassa ja vuodesta 1846 lähtien talollisena Lapinsalo nro 13 Yrjölän tilalla (Sonnisessa).

Vuonna 1845 Henrik Svärd ja Brita Caisa Vartiainen möivät osuutensa Vartialasta ja muuttivat vuonna 1846 Yrjölän tilalle. Henrik oli Vartialassa kaikkiaan 20 vuotta. Yrjölän tilaa alettiin kutsua Sonniseksi Svärdien alkuperäisen nimen mukaisesti. Vuoden 1855 henkikirjojen mukaan Henrik oli koko tilan haltija,mutta Yrjölä oli silloin Kruunun omistuksessa. Neljä vuotta muuton jälkeen Brita Caisa kuoli 24.9.1850.

Henrik meni uudelleen naimisiin Sofia Haapalaisen kanssa 20.7.1851. Sofia on kotoisin Lapinsalon Haapalasta ja oli Henrik Haapalaisen ja Catariina Pellikan tyttö.

Henrik kuoli 4.2.1869 ja hänen kuoleman jälkeen Sofia Haapalainen on merkitty tilan haltijaksi aina 1880-luvulle asti. Hän rakensi ja viljeli Sonnisen tilaa poikiensa kanssa. 

Yrjölän tila lunastettiin omaksi vasta 1877: Lapinsalo Kruununtila nro 13 Yrjölä Bond.  Johan ja Julius Svärd Joulukuu 8 1877,

lunastus 133,75 markkaa

Svärdit omistaa vieläkin Sonnisen paikan, nykyisin nimellä Kivelä. Svärdit viljelivät myös Mikkola nro 10 (Pikkarainen) tilaa vuodesta 1867 aina 1900-luvun puoliväliin asti.

Svärdien vaiheista Lapinsalossa voi lukea lisää kohdista Tilat/Vartiala ja Tilat/Yrjölä sekä Tilat/Mikkola nro 10