Ojalan tila Nro 5

1/8 osaa manttaalia

Lapinsalossa Jokelantien risteys, aina Käkelään ja Ruomiin asti. Rajala, Vesilä, Uutela ja Saarela sekä nykyisin Jokelan kylään kuuluva Koivikko olivat Ojalan mailla.

Pinta-ala noin 1000 ha.

Ojalan ensimmäiset asukkaat olivat, yhtä aikaa Haapalaisten ja

Vartiaisten kanssa Lamunkylän Tavastkengän Jutisenahosta tullut

Thomas Jutinaho ja hänen vaimo Christina Remes, joka oli syntyisin

Kiuruveden Nälännön kylältä. Naimisiin he menivät Kiuruvedellä

5.4.1790, ja asettuivat asumaan Ojalaan. Lapsia heillä oli Margaretha,

Eric, Ghristiina, Thomas ja Anna Liisa.

Heidän on merkitty Kiuruveden rippikirjassa 1810-1818 muuttavan

Pölönmäki Rikkasuo N:o 1 uudisviljelijäksi. He viljelivät Pölönmäen tilaa,

mikä oli välillä merkitty nimellä Rikkasuo tai Rikkasuon kylä.

Myöhemmin heidän sukunimeksi vakiintui Piippo. Jutinahot asuivat

Ojalassa noin 20 vuotta.

Jutinahojen jälkeen Ojalaan tulivat Johan Knuutinen ja Beata Kamunen,

he tulivat perheineen v. 1811 Ahokylän Knuutilasta ja tätä pidetään

Nuutisten saapumisena Lapinsaloon, vaikka Johanin vanhin veli Georg

oli asunut jo Halla-ahossa, sisko Elin Niemelässä ja sisko Carin

Jokelan-tilalla jo 20 vuotta aiemmin. Silloin tilaa kutsuttiin Nuutiseksi.

Knuutisten varhaisemmista vaiheista on kerrottu kohdassa

Suvut/Nuutiset. Johanilla ja Beatalla oli kaikkiaan 12 lasta, ja lapsista

mukana Ojalaan muuttivat Jöran, Carin, Pehr, Maria ja Walborg.

Ojalassa heille syntyi vielä Brita Stina, mutta hän kuoli pienenä.

Jöran meni naimisiin 2.5.1817 Kiuruvedellä Brita Hyvösen (s. 27.1.1793) kanssa. Brita Hyvönen on kotoisin Kiuruveden Hautajärveltä. Jöranin nimi muuttui Kiuruvedellä Georg Knuutiseksi. Carin, Kiuruvedellä Catharina Elisabeth, meni naimisiin, ja muutti Piippolaan 6.12.1818. Pehr meni naimisiin 18.3.1823 Kiuruvedellä Loviisa Hyvösen (s. 10.8.1796) kanssa. Loviisa on myös kotoisin Hautajärveltä ja on Brita Hyvösen sisko.

Maria meni naimisiin 1.4.1827 Jacob Hyvärisen kanssa Kiuruvedellä. Jacob oli tilallisen poika Luupuvedeltä, N:o 5 Laurila. Walborg meni naimisiin Kiuruvedellä 13.9.1839 Iisalmelaisen tilallisen Påhl Röngän kanssa.

Johan Knuutinen kuoli 80-vuotiaana 19.3.1841 ja Beata kuoli 83-vuotiaana 4.1.1849. Tilanpitoa jatkoivat veljekset Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen sekä Pehr Knuutinen ja Loviisa Hyvönen. 

Georg ja Brita saivat tytön, Catharina Maria 15.3.1818. Catharina Maria meni naimisiin Lapinsalon Päätaloon Emmanuel Lämsän kanssa.

Pehrille ja Loviisalle syntyi kaksi poikaa, Petter 1823, joka kuoli kuitenkin vuoden ikäisenä sekä Johan 10.9.1824. Johan meni naimisiin 8.10.1848 Brita Kaisa Lämsän kanssa. Ensimmäinen lapsi syntyi jo 7 kuukauden kuluttua, ja niinpä Johan Knuutista oli rippikirjan mukaan sakotettu salavuoteesta. Brita Kaisa on syntynyt 17.9.1831 Päätalossa, ja oli Simon Lämsän ja Catariina Pikkaraisen tyttö.

Ojalan tilasta ¾ osaa ottivat haltuun Johan Knuutinen ja Brita Kaisa Lämsä. Lämsät Päätalosta omisivat ¼ osa Ojalaa.

Pehr teki elatuskauppakirjat 30 maaliskuuta 1864 pojalleen Johan Knuutiselle ja Brita Kaisa Lämsälle heti Loviisan kuoleman jälkeen. 

Ojalan tilasta 3/4 osaa on lunastettu ja perintökirjat saatu Senaatilta 10 lokakuuta 1862

Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo 3/4 osaa Ojalasta Johan Knuutinen 10 lokakuuta 1862, lunastus 16,50 markkaa

Ojalan tilasta 1/4 osan oli lunastanut omaksi Abraham Lämsä Päätalosta jo vuonna 1816.

Perinnöksiosto lähetyslista: Remexelä 1/4 osaa Ojala Abraham Lämsä 2 Heinäkuuta 1816, lunastus 5,40 markkaa

Kun Simon Lämsä perheineen Päätalosta lähti Niemisjärvelle, Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen ostivat hänen osuutensa, eli puolet Päätalosta, ja muuttivat asumaan sinne vuonna 1856.  Pian kuitenkin 8.8.1857 Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen myivät oman osuutensa Päätalosta Vilhelm Kumpulaiselle. Osana kauppaa oli elatuskontrahti, ja he asuivatkin loppuelämänsä Päätalossa. Brita kuoli 70-vuotiaana 1.4.1863 ja Georg 76-vuotiaana 29.7.1866.

Pehr ja Loviisa elivät loppuelämänsä Ojalassa. Rippikirjassa on merkintä, että vuonna 1857 Pehr on saanut 4 ruplan 80 kopekan sakot. Loviisa kuoli 68-vuotiaana 17.2.1864 ja Pehr 73-vuotiaana 6.5.1868.

Johan Knuutinen ja Brita Kaisa Lämsä saivat 12 lasta. Pehr ja Simon, jotka kuolivat pienenä. Sitten Vilhelm, Vilhelmina, Emelia, Loviisa, Johannes, Anders, Sylvester, Johan, David ja Brita Kaisa. Äiti Brita Kaisa kuoli 40-vuotiaana nuorimman synnytykseen 2.7.1871. Johan meni uusiin naimisiin Karoliina Longin kanssa 6.2.1872. Karoliina Long oli Nälännönkylän Tihilänahossa tilaa pitäneen Petter Knuutisen (k. 3.6.1868) leski.

Brita Kaisa Lämsän perunkirjasta selviää, että tilalla oli silloin 1 tamma hevonen, 1 ori ja 1 tamma varsa, 14 lypsävää lehmää, 4 hiehoa, 1 sonni ja 4 vasikkaa, 34 lammasta, 1 iso sika ja 3 pikkusikaa.

Johan Knuutinen             s. 10.9.1824      k. 30.10.1908

Brita Kaisa Lämsä           s. 17.9.1831      k. 2.7.1871

Lapset:

Pehr                                   s. 14.5.1849      k. 19.3.1850

Simon                                s. 29.11.1850    k. 9.12.1850

Vilhelm                              s. 5.1.1852

Vilhelmina                        s. 18.11.1853

Emelia                               s. 1.12.1855       k. 15.7.1864

Loviisa                               s. 17.5.1858       k. 30.9.1868

Johannes                           s. 22.2.1860      k. 10.12.1865

Anders                               s. 1.2.1862        k. 1.1.1863

Sylvester                            s. 2.12.1863      k. 5.4.1865

Johan                                  s. 3.1.1866        k. 10.1.1866

David                                  s. 13.12.1868    k. 27.5.1870

Brita Kaisa                         s. 2.7.1871        k. 26.10.1873

Tämän perheen vaiheet ovat melko murheellista luettavaa. Vanhimmat pojat Pehr ja Simon kuolivat alle vuoden ikäisinä. Vuosina 1863-1866 kuolivat lapsista Anders, Emelia, Sylvester, Johannes ja Johan. Lovisa kuoli 1868 ja David 1870, nuorin lapsi Brita Kaisa kuoli vielä 1873. Nälkävuodet kurittivat varmaan tätä perhettä. Ensimmäinen katovuosi oli Savon alueella vuonna 1862 ja seuraava 1865 ja pahin 1867. Myös Loviisa-mummu kuoli 1864 ja Pehr-ukki 1868. Ojala on alavalla maalla Lapinsalon moniin taloihin verrattuna. Kahdestatoista lapsesta aikuisiksi varttuivat vain Vilmelm ja Vilhelmiina.

Lapsista Vilhelmiina meni naimisiin Niemisjärvelle Salomon Kämäräisen kanssa 1.10.1874. Heille syntyi Anna Hilma ja Olga Johanna.

Vilhelm Knuutinen meni naimisiin Agatta Kumpulaisen kanssa 1877. Agatta oli kotoisin Päätalosta, ja hänen isä Vilhelm Kumpulainen omisti silloin 2/3 osaa Haapalan tilasta. Hän halusi nostaa tyttönsä perheen korkeammalle, vähemmän hallanaralle paikalle, ja niin puolet Ojalan tilasta vaihdettiin 2/3 osaan Haapalan tilaa. Vaihtokirjat on tehty 9 syyskuuta 1878. Ei liene myöskään ihme, että Ojalan asukkaat halusivat pois Ojalasta korkeammalle paikalle. Emmanuel Lämsä omisti edelleen ¼ osan ja Vilhelm Knuutisen isä Johan ¼ osan Ojalasta, nykyisen Rajalan. Rajala oli torppa, ja siellä ovat olleet Pekka Ahola ja Anna, sitten Antti Arbelius ja Saara, ja 1905 sinne muutti Juho Alfred Leskinen ja Anna Juliana Pekkala. Juho Leskinen on kotoisin Heinäperältä Harjulasta ja Anna Juliana Pekkala on Juusolan tyttö. Ennen Rajalaan tuloa he olivat Hiekkalassa torpparina. Leskiset lunastivat torpan itselleen, ja hakivat kiinnekirjat siihen 9.10.1908. Leskisten suku asuu Rajalassa edelleen. 

Knuutiset muuttivat Ojalasta Haapalaan vuonna 1879. Knuutiset asuivat Ojalassa kaikkiaan 68 vuotta.

Uutelaan on tullut 1910 mäkitupalaiseksi Heinäperän Laattoosta Wilhelm Asikainen s.28.6.1870, ja vaimo Anna-Liisa Karjalainen s. 7.1.1883 Säräisniemellä. Wilhelm Asikaisen ukki oli aiemmin Heikinmäen autiossa 17 vuotta ja sen jälkeen Purolassa torpparina asunut Henrik Asikainen ja Elin Ilkko.

Saarelassa on ollut mäkitupalaisena vuonna 1914 Fritjof Huhmarniemi ja vaimo Iida, muuttivat sitten Pihlajanmäelle Pellonpäähän, seuraavat asukkaat 1915 Jafetti Koukkari ja Serafia Partanen sekä 1918 Juho Huuskonen ja vaimo Miina

Ojalan tilaa viljelivät Vilhelm Kumpulaisen pojat Imma, Felix ja Samuel Kumpulainen. Pitkään aikaan, noin 30 vuoteen, Ojalan talossa ei asunut ketään, tilaa viljeltiin Pihlajanäen Päätalosta käsin. Vuosina 1880-1890 kylläkin oli Ojalassa Vilhelm Kumpulaisen mailla torpparina Pekka Ahola ja Anna Pauliina Vartiainen, joten voisi olla, että he asuivat Ojalan talossa Nuutisten jälkeen. Kun Päätalo (Kumpulainen) jaettiin veljesten kesken, Imma jäi Päätaloon, Felix muutti ja rakensi Peltolan paikan ja Samuel otti ja muutti vaimonsa Kaisa Agata Ahonpään kanssa Ojalaan noin vuonna 1907. Samuel myi oman osuutensa Päätalosta Immalle ja Felixille 23.4.1907. Kiinnekirjat Ojalan tilaan on haettu 19.10.1909.

Kaisa Agatta Ahonpää on syntynyt 19.lokakuuta 1880 Piippolassa, ja oli Hedvig Ahonpääntyttö. Heidät on vihitty 16 syyskuuta 1900.

Henkikirjassa 1915 Ojalan tilan omistus jakautui seuraavasti:

0,458 osaa      Ojala                    Samuel Kumpulainen   kiinnekirjat 9.10.1909
0.174 osaa      Koppeloniemi    Augus Karttunen           kiinnekirjat 9.10.1908
0,125 osaa      Haarala               Emmanuel Lämsä         kiinnekirjat 8.5.1896        (28.10.1915 lähtien Abram ja Antti Lämsä)
0,250 osaa      Rajala                  Juho Alfred Leskinen     kiinnekirjat 9.10.1908

    Samuel Kumpulainen ja Kaisa Agatta Ahonpää, takana Eino

Samuel Kumpulaisen ja Kaisa Agatta Ahonpään perhe

Samuel Kumpulainen             22.10.1879

Kaisa Agatta Ahonpää            19.10.1880

                 vihitty                        16.9.1900

Lapset:

Yrjö Einok                                  12.9.1901                                          vihitty 1936 Kerttu Ohtonen, myymälän hoitajana Kiuruveden työväen osuuskaupassa

Martti Johannes                       13.4.1903

Maria Kristiina                          26.5.1905        31.12.1906

Hanna Sidonia                          13.1.1907                                          vihitty Simo Lappalainen Mäkelästä, asuivat Mäkelässä

Martta Elina                              26.12.1908                                        vihitty Heikki Vartiainen Vartialasta

Vilho Felix                                  17.3.1911                                          vihitty 28.7.1943 Elsa Kaarina Mykkänen

Tyyne Heta                                4.5.1913                                            vihitty Matti Markus Lång

Hilma Agatta                             4.6.1915                                            vihitty Rikhard Johannes Santanen

Pekka Samuel                           2.5.1917                                            vihitty 2.3.1940 Rauha Elina Kanerva

Kerttu Kyllikki                            4.12.1919                                          vihitty Veikko Adam Hinkkuri

Yrjö Einok oli myymälänhoitajana Kiuruvedellä, puoliso Kerttu Ohtonen Kiuruveden työväen osuuskaupan myymälänhoitaja

Martti Johannes asui perheettömänä Ojalassa

Hanna Sidonia oli emäntänä Mäkelässä, puoliso Simo Lappalainen maanviljelijä Mäkelässä

Martta Elina oli Kiuruvedellä kotiäitinä, puoliso Heikki Vartiainen Vartialasta, työnjohtaja Kiuruvesi

Vilho Felix eli maanviljelijänä Kiuruveden Nälännöllä, puoliso Elsa Kaarina Mykkänen Kiuruvedeltä

Tyyne Heta eli Kiuruvedellä kurssikeskuksen vahtimestarina, puoliso Matti Markus Long Kiuruvedeltä

Hilma Agatta eli Siilinjärvellä, puoliso Rikhard Johannes Santanen autonkuljettaja Siilinjärvellä

Pekka Samuel oli Keravalla autonasentajana, puoliso Rauha Elina Kanerva baarimyyjä

Kerttu Kyllikki oli vahtimestari Naiskotiteollisuus koululla Kiuruvedellä, puoliso Veikko Adam Hinkuri

Samuel Kumpulainen on kuollut 13 maaliskuuta 1932 ja Kaisa Agatta Ahonpää on kuollut 3 joulukuuta 1949

Sivun alkuun

Etusivulle