Lehtileikkeet 1900 - 1910

Salmetar 29.5.1900

Kiuruveden postiasioista. 


Kuntamme on jo edistynyt niin pitkälle, että on annettu suuremmille kylille erityinen kantoposti.Mutta pyytäessä sitä postiylihallitukselta ei kuuluta uskalletun pyytää postia kunnan syrjäisiin kyliin.


Siitäkö syystä, etteivät ne saisi sanomalehtiä tuoreempina ja ja etteivät tulisi asiain juoksua heti näkemään ?


Kuuloni mukaan siinä kuntakokouksessa, josta oli valittu asiamies pyytämään kantopostia kunnan eri kylille, oli keskustelussa selvään sanottu, että pisimmillä perukoilla olevia kyliä ei sivi ottaa huomioon. "Lapinsalon Pihlajamäestä" oli sanottu, että on aivan tarpeeton postin sinne mennä, tuleehan ne siellä toimeen ilman sitäkin.


Ja niin neuvoin on jäänyt se ja muutkin laitakylät ilman postia, jota vastoin toisille kannetaan kaksi kertaa viikossa, ja kun ottaa lukuun tulon ja menon, niin kolme postia tulee ja lähtee Sulkavalta viikossa.

                ______________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 4.12.1900

- Siveellinen ja rauhallinen kyläkunta on Kiuruvedellä Lapinsalon kylä.


Kylässä, jossa on 14 n:roa ja 27 talon savua sekä 40 mökkiä, ei ole ainoatakaan ihmistä, jota miesmuistiin olisi mistään rikoksesta sakotettu, Lapinsalolaisten "kirjat" ovat järjestään puhtaat.


Kylä, joka tähän asti on elänyt omaa elämäänsä tiettömän taipaleen takana penikulmien päässä sydänmaalla, on siellä vieläkin, mutta sinne on nyt maantie tehty.


Saas nähdä pysyvätkö tavat vieläkin eteenpäin yhtä puhtaina ja elämä yhtä rauhallisena ?


             _____________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 22.5.1901

- 39 käärmettä tappoivat talollisen Julius Svärdin halonhakkaajat Kiuruveden Lapinsalon kylästä, renki Antti Arbelius, työmiehet Ville Glad ja Ville Föhr. 


Nämä miehet kulkivat halonhakkuussa Huumekontin lehdossa ja saivat joka päivä taistella käärmeiden kanssa. Siellä oli vanha miilun pohja. Päivä kun paistoi lämpimästi, niin käärmeet nousivat uutustaan vonkertelemaan. 


Kertakin Antti Arbelius otti kaksi metrin pitusta käärmettä käteensä ja roisti pinon kupeeseen.


Siihen luuloon on jääty, että ei ne ole vielä kaikki sieltä tapettu.

            ____________________________________________________________________________________________________________________


  Salmetar 1.6.1901

- Lapinsalosta.


Salmettaren numerosta 37 näin, että kuntakokouksessa Kiuruvedellä vk. 6 p:nä on muun muasta keskusteltu mihin koulupiiriin olisi ensiksi koulu rakettava, mutta kuitenkin on kysymys jäänyt tulevaisuudessa ratkaistavaksi. 


Minun mielestä olisi katsottava, että ensiksi tulisi autetuksi se kylä, joka on enin saanut kärsiä koulun puuttetta luonnollisten syiden tähden, nimittäin matkan pituuden, joka on monta estänyt opin tieltä.


Matkan pituus on ollut vastussa esimerkiksi Lapinsalossa, sillä aivan mahdoton on ollut täällä muiden, kun varakkaimpain käyttää lapsilla kansakoulua.


Yli kahdenkymmenen vuoden on ollut kansakoulu Kiuruvedellä, mutta täältä ei ole kuin 5 poikaa ja 1 tyttö käynyt kansakoulussa Kiuruvedellä.


Mutta nyt, kun puolikymmentä vuotta on ollut koulu Nissilässä, niin siellä on käyttäneet muutamat lapsiaan. Näin alkuperäisellä kannalla ollaan täällä k.-koulun käynnissä.


Pari vuotta takaperin oltiin täällä kovassa touhussa saada k.-koulu omaan kylään.


Vaan muutamat isännät vastustivat, että ei näin pieni kylä jaksa rakentaa ja hoitaa erikoista kouluaan, ja se raukesi siihen.


Nyt ei kylämme tarvitse pelätä pienuuttaan, kun koko kunta on liittynyt yhdessä rakentamaan k.-koulut joka piiriin.


Kirkonkirjoista katsottu, että toistasataa lasta on tässäkin piirissä kärsimässä kansakoulun puutetta.


Toivoni siis olisi, että ei viimeksi jätettäisi Lapinsalon k.-koulun rakentamista.


Lapinsalolainen.

                ________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 22.2.1902  Sylvi Svärd

- Kiuruveden Lapinsalosta.


Lapinsalon Haapalassa tämän kuun 3 p:nä piti herra Jagerström esitelmän yhteistoiminnasta. Kehoitti myös perustamaan yhtiö-meijerin, kuin kuuli, ettei täällä ole minkäänlaista meijeriä.


Miehet joita oli tilaisuuteen saapunut jotenkin paljo, innostuivat tuumimaan yhtiömeijerin perustamisesta ja tuumasta ruvettiin toimeen.


Pyydettiin herra Jagerströmíltä osuusmeijerin sääntöjä ohjeeksi, jonka mukaan sääntöjä tekemään valittiin toimikunta johon tilivat kuullumaan talolliset Vilhelm Nuutinen, Josef Pekkala, Imanuel Kumpulainen, Heikki Frum ja Sylvi Svärd.


Meijerin perustava kokous määrättiin pidettäväksi Juusolassa tämän kuun 15 p:nä.


Mainittu kokous oli määrättynä päivänä, johon osaa otti vaan kymmenkunta miestä. Päätettiin perustaa käsivoimainen aivan vaatimattomassa muodossa toimiva meijeri.


Viime kokouksessa sääntöehdotusta tekemään valittu toimikunta päätti kukin tehdä ehdotuksen yksin ja niistä kokous valitsee parhaimman. 


Ehdotustaan kokouksessa ei tuonut esille kuin Sylvi Svärd jota ei kokous hyväksynyt, sillä säännöissä oli pari pykälää sellaista silmä tikkua, joita ei varsinkaan emännät voineet kärsiä.


Sitte kokouksessa tehtiin uudet säännöt ja päätettiin meijeri panna käyntiinsä jo Maaliskuun alusta.


Isännöitsijäksi valittiin talonpoika Felis Kumpulainen. Toivotaan onnea yritukselle.


S.S.

          ___________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 8.3.1902


- Väärä huhu.


Lapinsalon yhtiömeijerin osuuskuntaa vastaan kuuluu liikkuvan aivan perätön huhu, niin pitänee joku sana tuhlata selvitykseksi. Huhu kuuluu olevan sellainen, että mainittua meijeriä perustavassa kokouksessa ei ole osuuskuntaan huolittu kuin viisi miestä, nimittäin ne, jotka oli valittu sääntöehdotusta tekemään. On muka kokous pari miestä hylännyt, jotka olisivat myös liittyneet mainittuun osuuskuntaan.


En tiedä mistä huhu on saanut alkunsa, sillä tämän kirjittajakin oli kokouksessa,enkä minä kuullut, että sieltä olisi ketään potkittu pois. Päinvastoin, jotka olivat enin asiaan innostuneet, kehoittivat aivan ystävällisestiliittymään niitäkin, jotka vielä hieman epäilivät. Ja oletan minä sen verran, jotka on jo liittynyt puheena olevaan meijeriin, että haparoivat sen verran yhteistoiminnan aatetta, etteivät niin suuria tyhmyyksiä tie.

Olisi aivan yhtä, jos joku aikoisi ruveta rakentamaan taloa, eikä huolisi siihen rakennustarpeita.


Kokouksessa ei kyllä ollut kun viisi miestä, jotka uskaltivat ruveta yrittämään, vaan sitten on lisää liittynyt, että nyt on jo yhdyskunnan luku kaksitoista ja on kuulunut että vielä on aikeessa liityä jäseniä lisää.

Kaikki on tervetulleita joilla vaan on lehmä tahi useampikin.


             S. S.


           _______________________________________________________________________________________________


Suomen Kansa 10.3.1902



- Kiuruveden Lapinsalon kylälle uusi yhtiömeijeri on nyt aivan hiljattain perustettu. Yhtiö alkaa toimintansa maaliskuun puolivälissä ja tulee se ainakin toistaiseksi sijoittumaan voin valmistuksineen y.m. puuhineen Haapalan taloon Wilhelm Knuutisen luo.


Onnea sopii toivottaa yritykselle, kun vihdoin viimeinkin sopeusivat yhtiön perustuspuuhiin. Olisipa tämä puuha taitanut nytkin vielä jäädä nukkumaan entiseen toimettomuuteensa, ellei olisi sattunut kylläkin Kiuruveden maamiesseuran toimesta tullut Pellervon luennoitsija,

herra Jagerström, Lapinsalolaisia innostamaan yhtiötoimintaan.


Sama luennoistsija kävi myöskin mm. Remeskylässä pitämässä puheita yhteistoiminnan tärkeydestä y.m.

Vaan eihän tällä kylällä voida mitään yhteistoimintaa pystyttää, niin kauvan kun tuo 8:s käsky on noin uneuksissa, kuin se nykyisin on. Ennen toki aina syytettiin vaimoväkeä, kuinka ne ovat hyviä puhumaan juoruja toisista, vaan nyt näin ajan käänteessä ovat tämän toimen ottaneet muutamat isäntämiehet.


Ja jos mieli perustaa jotakin yhteistointa, niin juuri silloin täytyy luottaa asioita toimiessa muutamaan, eli niihin muutamiin toimimiehiin, mitkä kulloinkin johonkin toimeen valitaan. Ei silloin enää saa kuulua, että "ei sillä ole miehen vehkeitä ollenkaan, tahi tuonne vaivastalolle on asia, jos se vähän aikaa saapi toimia".Nämät lauselmat ynnä monet saman suuntaiset eivät puhu puhuttavasta persoonasta luottamusta yleisölle, vaan mitä katkerinta vihaa ja vainoa.


Kyllähän mekin täällä "Mattilan luennossa", jota pitivät herrat J. Lagus ja Pellervo seuran luennoitsija herra Jagerström, vähän innostuimme, että mitähän jos perustaisimme ensi aluksi vaikkapa sonniyhdistyksen, vaan mistäpä tuli viisi miestä, kun meissä itsessämme asustaa tuo "juoruhenki", joka saattaa isäntiä tekemään ylimääräisiä "rekiretkiä" aivan valheellisia tietoja puhelemaan.


Ei olisi kansakoulun oppimäärä liiaksi pesemään tuota huonoa suuntaa meistä pois, sillä varmaankin meni jokainen katsoja vakaviin ajatuksiin, kun sattui käymään meidän kylän kiertokoulun aikana koulutuvassa, missä istui vähää vaille satakunta lasta, jotka tulisiaivan vakituisiksi kylämme kansakoulun oppilaiksi, jos koulun sattuisimme saamaan, tahi ainako me pelkäämme, että se, joka saapi käydä kerran tuon kansakoulun läpi, niin se kehittyy siellä semmoiseksi, että jo pystyy kahdenkin veljen käsistä talon hävittämään, niinkuin muutamassa talossa pahinta pelättiin.


Kun toisen veljen poika sai käydä läpi kansakoulun, silloin toiselle veljelle hätä käteen, että nyt joutua erilleen tuosta joukosta, ettemme joukolla häviä. Kumpikin on näistä kuitenkin vielä talona ja vieläpä tuo ennen pelätty poikakin taitaa vaan vääntyä taloksi, jahka joutuu.


Todellakin kylässämme olisi paljon valistukselle sijaa, vaan kuinka voimme sitä saada, siinäpäs se onkin kysymys, joka panee monen valistusta harrastavan henkilön pään pyörälle.


Toivokaamme kuitenkin, että "viel uusi aika kaikki muuttaa voi", kirjoitetaan U. S:lle.

          ________________________________________________________________________________________________


Salmetar 15.10.1902

- Tilakauppa.


Herrastuomari Wille Kumpulais-vainajan perilliset Kiuruveden pitäjän Lapinsalosta ovat ostaneet Pölhö-nimisen tilan tal. Paavo Partaselta saman pitäjään Remekselän kylästä n:o 5. 


Kauppasumma 6000 markkaa.

        _________________________________________________________________________________________________________________


Kaleva 2.10.1902

- Eräs itsemurha Kiuruvedellä.


Palveluspiika Kaisa Rahikainen, Lapinsalon Mäkelästä, lopetti päivänsä

t.k. 1 päivänä ryyppäämällä karpooliliuosta. Syynä itsemurhaan sanotaan olevan pelko papin pakinoille lähtemisestä.


Vainaja, joka oli erittäin helläluontoinen ja siivo ihminen, oli Pitkäperjantaina kirkossa ollessaan saarnan aikana supissut erään toisen tytön kanssa, jonka nähtyään v.t. kirkkoherra Wiljakainen oli hänet luokseen kutsuttanut. Tyttö, sanoman saatuaan, teki peloissaan tuon kauhean työn.


V.t. kirkkoherra Wiljakainen on ankaruudellaan ja kirkkoraadillaan tehnyt itsensä kauhuksi ja vihatuksi ympäri pitäjää, lausuu U.S:on kirjeenvaihtaja.




               ___________________________________________________________________________________________________________



Mikkeli 21.7.1902

- Tapaukset ovat monenlaiset.


Viime kevännä sattui Kiuruveden Lapinsalossa, että eräs arkaluonoinen tyttönen, jota jonkun liikunnon ja supatuksen vuoksi kirkkoneuvostossa joutui syytteenalaiseksi kirkkorauhan häiritsemisestä ja jota v.t. kirkkoherra Wiljakainen lienee erittäin uhitellut kirkkorangaistuksella, teki itsemurhan.


Ennen kuolemalle lähtöään jätti tyttönen kotiväelleen kirjeen, joka U.Savossa julkaistuna kuuluu näinikään;


"Oi Rakas Isäntä enoni ja Emäntä

minun äitini sillä te olette hoitanu minuva äidillisellä rakkaudella minä olen ihmetelly sitä jo kauan, että kun Jumala on antanut teille niin hyvän sydämmen minua kohtaan. Ja sanokaa äitille terveisiä, että minä olen ollut tottelematon lapsi olen katsonut monasti teität ylön ja nyt Jumala minua rankaisee, pitäkää äiti rakas minun vaatteita älkää peljätkö antaa Reetalle, joita ette itse voi pitää, antakaa taloon osansa pois vuosivaatteet jos ottavat ja antakaa emännälle saali,ja marille mustat kengät ottakaa niitä ei tarvihte peljätä pitäkää vain.Sillä kun minun täytyy lähtiä pois tästä maailmasta sillä kun minun sydämeni on niin pakahtunu kirkkoherra Wiljakaisen tähden, sillä minä en ole kirkkoa häväissyt sen näki lukkarin piika se istui vieressäni sillä ne asiat olivat tarpeellisia mitä me supistiin siinä, vai jos se kirkkoherra lienee nähny viaksi kuin minä en voinut olla yhdessä kohden kun minua palelti. Sillä minun viaton vereni huutaa Wiljakaisen päälle ja minä olen rukoillut Jumalata että avais Wiljakaisen sydämmen ettei syyttäs minua vain ei tullut minulle sitä armoa kun kuuluu Wiljakainen sanoneen, että minä olen kirkkorangaistuksen alainen ja hän haittaa konstaapelilla, Hyvästi nyt Rakas enoni ja sanokaa terveisiä"


Sanomalehtijupakkaa on asiasta sittemmin näihin päiviin asti kestänyt. Lieneekö seurannut muutakin ei Kaleva tiedä

                   ___________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 4.12.1902

- Nälänhätää on jo Kiuruvedelläkin eräässä mökissä Luupuveden ja Lapinsalon välillä.


Mies ja vaimo yhtenä lähtivät katselemaan mistä ruokaa löytyisi itselle ja lapsille ja

lapset täytyi jättää kotia, vaikka ei heillekään jäänyt mitään syötävää.


Evästä eivät tahtoneet saada mistään, joten viipyivät matkalla kolme päivää. Mutta sillä aikaa oli nälkä työnsä tehdä.


Surkeata lienee ollut, kun lapset olivat jo taistelemassa nälkäkuoleman kanssa. Nuorinta lasta piti virottaa henkiin lämpimällä maidolla.


Olisi suotavaa, että tulisi hätäaputöitä mitä pikemmin.


- Salm.

                _________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 10.12.1902

- Kiuruveden Lapinsalosta.


Tekee mieleni tuomaan tietoja tämänkin kylän hommista. Kuuluu valituksia useammalta taholta että mitenkä mentäneen talven yli, kun näyttää aika rupeavan ahdistamaan aineellisen toimeentulon suhteen niin talollisia kuin talottomia. 


Tukkitöitä tosin on vähän tiedossa vaan vähäiseksi nekin käynevät, jonka takia varsinkin köyhemmät epäilevät eteenpäin menoa, sillä monta on estettä edessä ennenkuin jauhosäkki on irti saatu, sillä kirkolta, josta kaikki elintarpeet on haettava, tulee mainitulle perukalle yli kolmekymmentä kilometriä.


                               *   *


Samalla sanon myös muutaman sanan teille, Lapinsalolaiset, yhteishommistanne.


Ei ole vielä monta vuotta aikaa kun teillä oli kokous, jossa pidettiin kehottavia puheita ja esityksiä yhteisostoista ja yhtiö meijeristä.

Sen jälkeen aijotte perustaa yhtiömeijerin, jossa valmistettaisiin voita, toivolla että siten saataisiin paremmalle kannalle karjanviljan tulokset.


Yhtiö perustettiin ja työskenneltyään seitsemän kuukautta, ei enää ollut yhtään jäsentä. Missä oli syy tuohon eroamiseen ?


Yhteiset ostot y.m. asiat, jos ne lienevät aiheuttaneet eroamisen, olisi pitänyt tehdä esim. maamiesseuran kautta, kuin myös kaikki valmistettu voikin olisi ollut kaupattava toisia teitä myöten, joista kenties olisi ollut paremmat tulokset odotettava.


Eikä kaikkia yhtiön asioita ollut tarvis tehdä omassa pitäjässä, kuten sanotussa yhtiössä tapana oli ollut.


Ei myöskään pitäisi meijerin johtomiesten jättää unholaan kuukausi tiliäkään, vaan olisivat nekin tehtävät ja jäsenille aikanaan esitettävät.


Kehoitan siis puolestani teitä uudestaan ja innokkaammin yhtymään yhteistyöhön ja valitsemaan johtomiehiksi sellaisia miehiä, jotka tositeolla harrastaisivat yhtiön etuja ja hankkisivat tietoja yhteisasioista muualtakin, eikä ainoastaan omalta kylältä.


    i - n.

            _________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 7.2.1903 Sylvi Svärd

- Kiuruveden Lapinsalosta.


Jokohan lie nyt herra Tiera y.m. ampumavarastonsa tyhjentäneet, että minäkin vielä arvoisalle Salmettaren lukijakunnalle saisin antaa lyhyen selvityksen Lapinsalon yhtiömeijerin tilasta.


En sillä tahtoisi enää jatkaa turhanpäiväistä kynäkiistaa, vaan kun luulen, että yleisö on joutunut luulemaan Tieran y.m. kirjoituksesta että mainitun yhtiömeijerin asiat ovat niin rumat, että ne ei siedä päivän valoa, niin suotaneen minun piirtää tuon historia.


Vuosi sitten oli Lapinsalon yhtiömeijerin perustaminen päivän polttavampain kysymysten joukossa. Se johtui siitä, kun paikkakunnalla oleva kauppiaan meijeri muuttui pois.


Kokouksia pidettiin ja kaikeksi onneksi saatiin Pellervon neuvoja käymään täällä, joka vielä kehotti meitä siihen. Ryhdyttiin tuumasta toimeen.


Mutta äkkinäisiä kun oltiin, niin ei uskallettu kuin yhdeksi vuodeksi perustaa aivan vaatimattomassa muodossa toimiva meijeri.


Seitsemän kuukautta, maaliskuun alusta syyskuun loppuun, oli meijeri käynnissä.

Sillä ajalla 149 lehmästä valmistettiin voita

3.177,508 kgr. josta bruttotulo Smk. 7.281,14 penniä. Netoksi jäi Smk. 6.889,26 penniä.


Ja mitä isännöitsijän toimintaan kuului, niin siinä ei mitään niin suurta epäjärjestystä ollut tapahtunut, vaikka nuo Salmettaren kirjeenvaihtajat koittikin yleisöä uskottaa.

Tilit tarkastettiin ja annettiin tilivapaus.


Etteköhän Tiera ala nyt jo katsella pitkin nenäänne kun teille jo kuvasti, että Lapinsalon meijeri häviää ja me itse emme unissakaan sitä luultu. Olkaa hyvä ja käykää katsomassa, jos ette muutoin usko, sillä tämän kuun alusta alkaa taas meidän meijeri toimintansa ja samalla nuotilla kuin viime vuotenakin.


Kukin jäsen laskee maidon kotonaan ja viepi kerman meijeriin. Siitä tehdään sitte voita ja voi vaihdetaan rahaksi.


Tosin olosuhteet meitä vaikeuttaa, ettemme vielä ole voineet laittaa aivan mallinmukaisesti, mutta vaistomaisesti kumminkin aattelemme, että jos emme me, niin meidän pojat laittaa sen vaikka höyryllä käyväksi.



                                     *  *



Lainakirjasto.


Savokarjalainen osakunta tahtoo meitäkin muistaa, jotka asumme täällä Savon sisimmässä kolkassa. 


Kokouksessaan 13/10 1902 lahjoitti se

50 Smk. lainakirjaston perustamiseksi Lapinsaloon.


Kirjat tilattiin Kansanvalistusseuralta jotka joutuu piakkoin. Niiden joukossa on hyvin huomattavia teoksia mm. Juncken Matkamuistelmia, Itämeren risteiliä y.m. hyviä kirjoja, yhteensä 48 sidettä.


Kirjaston hoitajaksi tulee Pekka Knuutinen Haapalasta


Sulimmat kiitokset pyydän kaikkein Lapinsalolaisten puolesta lausua Savokarjalaiselle osakunnalle.


                   S. Svärd


               _________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 13.5.1903

- Kiuruveden Lapinsalosta.


Ei ole näkynyt pitkään aikaan sanaakaan Salmettaren palstoilla täältä Lapinsalosta.

Piirrän siis sanasen, koska on jo päästy sulaan maahan.


Kyllä se viime syksynä näytti kolkolta, kun ajatteli, että miten mennään ihmiset ja miten viedään elukat talven yli, vaan täällä häntä nyt ollaan, josta olisi kiitoksen etupäässä saapa Jumala, ja sitten ne armeliaat ihmiset, jotka ovat muistaneet hätääkärsiviä.


Täällä kävi maaliskuulla läänin kiertävä karjakko Tolonen tarkastamassa koelypsykilpailua ja antoi neuvoja karjanhoitoon. Asialle suurempaa osanottoa saadakseen pani hän toimeen kilpalypsyn, johon otti osaa7 tyttöä. Siitä tuli näkyviin seuraavaa:


Ensimmäisen armosijan sai palvelijatar A.Nissinen, 2:n talon tytär J. Nuutinen, 

3:n palv. K. Åkerlund ja 4:n tal.tyt. K.Nuutinen ja ne kolme viimeistä jäi omalle arvoasteelleen.


Vieläpä tämän lypsyn johdosta piti karjakko puheen siitä, kuinka lypsy on tärkeä ja vetosi sen aivan tunnon asiaksi.


Vieläpä kävi täällä agronoomi Laguskin kehottelemassa meitä yhteistoimintaan. Puheensa johti hän osuusmeijerin ja osuuskassan perustamiseen eli niin sanottua kylän pankkia ajattelemaan.


Siitä lausumme sulimmat kiitokset kun hän ei sääli vaivojaan, vaan kävi meitä kehottelemassa sillä kehotusta me tarvitsemme vielä näissä asioissa.


                          -- m  -- n.

          _______________________________________________________________________________________________


18.10.1903


         ________________________________________________________________________________________________


Salmetar 27.2.1904

                  ____________________________________________________________________________________________________________


Suomen Wirallinen Lehti 14.7.1904

            ________________________________________________________________________________________________________________


30.3.1905 Salmetar

- Hätäaputyöt.


Erään tien rakentamista varten hätäaputyönä Kiuruveden pitäjän Lapinsalon kylässä on senaatti myöntänyt 5,715 mk. 80 p.


         ___________________________________________________________________________________________________


1.1.1907

         _________________________________________________________________________________________________


Salmetar 21.12.1907

Lapinsalosta.


Eihän ne kuulumiset ole niin erinomaisia näin salomailta, että niitä sentähden meille niin kerskaten kertoa kannattaa, vaan se on "vähällä lapsen mieli hyvitetty", sanoo vanha sanan-lasku. Niin meidänkin, kun muillakin on saatu kansakoulu, joka juhlallisesti vihittiin virkaansa.


Vihkimisen toimitti pastori A. Viljakainen, puhuen herransiunauksen johdosta sievoselle kuulijakunnalle sydämiin sattuvia sanoja. Ja vieläpä samassa tilaisuudessa puhui opettaja Tapaninenkin, ettei ole tyytyminen ulkokuoreen, vaan on saatava siihen sisällistäkin sivistystäkin.


Onpa toinenkin uutuus, jota ei malta olla mainitsematta, kun meillä pyöriä hihkasee höyry-mylly. Ehkä joku lukija ajattelee, että mitenhän lie se mylly joutuisa ja hyvän jyvän tekijä ? Siihen me vastaamme, että ei kai sille Lapinsalon jyvät kauvan jauhaa kestä jauhattaa. Niin että on siinä tilaisuus käydä naapurikyläläisenkin jyvänsä jauhattamassa.


        V. K.

            _________________________________________________________________________________________________________________


Savon Työmies 14.10.1909


- Murtovarkaus tapahtui viime lauvantaita vasten Kiuruveden Lapinsalon Juuselan talossa.


Varas vei pyssyn, veitsen, kellon ja saappaat.


Varas saatiin kuitenkin jo sunnuntaina kiinni Luupuvedellä. Hän sanoo olevansa Raatikainen Lapinlahdelta.


Tavarat saatiin kaikki takaisin.


Juttu tulee piammiten esille oikeudessa.


           -- S.

               ________________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 1909

- Osuuskunnat


Kiuruveden osuusmeijeri nimisen osuuskunnan ohjesääntöjen muutosehdotuksille on anottu uudelleen kuvernöörin vahvistusta.


Lapinsalon puimakoneosuuskunta Kiuruveden pitäjästä on kuvernöörille tehnyt kirjallisen valituksen sanotun kunnan kuntakokouksen päätöksestä kuluneen syysk. 13 p:ltä, jolloin kunta hylkäsi osuuskunnan korvausvaatimuksen palaneesta lokomobiilistä ja myllystä.




         ________________________________________________________________________________________________


Salmetar 30.11.1909

                   ___________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 3.5.1910

- Hukkunut.


Viime kuun 29 pnä hukkui Kiuruveden Lapinsalon kylässä palvelijatar Miina Kamunen Suojokeen. Vainaja oli sanotun päivän aamuna klo 8 tienoissa lähtenyt porraspuuta myöten joen yli, mistä luultavasti peljästyi tulvillaan olevaa jokea ja horjahti sinne.


Ruumis löydettiin kahden vuorokauden perästä noin 200 sylen päästä tapahtumapaikasta. 


Vainaja oli vasta 18 v. ikäinen


kommentti: tapahtui Jokelan tilalla

               ___________________________________________________________________________________________________________


Savotar 10.5.1910

- Tulvan tuhoja.


V.k. 29 p:nä hukkui Suojokeen Kiuruveden Lapinsalon Jokelan talossa palvellut 17 :sta vuodella oleva Sylvester Kamusen tyttö.


Hän oli mennyt toisten lasten kanssa joen toiselle puolelle kutsumaan siellä työskenteleviä miehiä ruualle. Tulvan vuoksi oli joesta otettu pois tavallinen silta ja yli kuljettiin sen poikki pantua puuta myöten, kuten muinakin vuosina.


Tyttöparka hoipertui puun päältä jokeen ja kun siinä kohden on verrattain vuolas virta vei se hänet mukanaan.


Vaikka haraamistoimiin ryhdyttiin aivan heti, ei ruumista saatu ylös.


Tätä kirjoittaessa on se vielä löytymättä. Varoittava esimerkki näin tulvan aikoina.

           _____________________________________________________________________________________________________________


Kajaanin Kaikuja 21.7.1910

- 5 poikaa ja yhden tytön on eräs vaimo Kiuruveden Heinäperällä synnyttänyt 3 ja puolen vuoden sisällä    -- Salm.

            ______________________________________________________________________________________________________________


Salmetar 24.12.1910

- Uusi kylätien rakennushanke.


Läänin kuvernöörille osoittamassaan anomuksessa ovat tieosakkaat Pyhännön kunnassa ja Kiuruveden pitäjän Lapinsalon kylässä pyytäneet, että uusi kylätie tulisi rakennetuksi Kiuruveden Lapinsalon kylätiestä Vartialan talon seudulta Heinäperälle ja siitä Pyhännön pitäjän rajalle ja että tämän tien tutkimus ja tangoittaminen toimitettaisiin yleisillä valtion varoilla.

________________________________________________________________________________________________________________________


30.6.1906 Salmetar


Lapinsalon Heinäperältä


No Heinäperukaltakinko kirjoitetaan "Salmettarelle !" Elähän muuta, niin kaiketi ehken moni arvelee. 


Eihän tuo kyllä ennen ole paljon maksanut vaivaa kirjoittaakaan, vaan se tuo lapsen mieli kun on vähällä hyvitetty, niin ajattelin, että pistän nyt pikkusen Salmettarelle ja kerron kun meilläkin aina sorretuilla heinäperäläisillä oli onni, että päästiin yhteyteen muun maailman kanssa.


Sillä viime syksynä valmistui tänne maantie, joka teki suuren muutoksen meidän jokapäiväiselle toimeentulolle.


Luulisipa, että silloin on ihmisellä jo kaikki mikavuudet, kun on semmoinen tie, että aivan huoletta voipi lähteä kesällä jos talvellakin.


Mutta tunnettiin vielä tarpeelliseksi, että on saatava posti kulkemaan täältä kautta joka aikanaan toisi tiedot meillekin muun maailman hommista ja touhuista.


Tuumasta ruvettiin toimeen ja onnetar suosi meitä siinäkin, että saatiin posti kulkemaan heinäperän kautta, joka toistaiseksi käypi kerran viikossa. Vaikka sitä joku hyvä kylänmies paljon vastusti.


Sekös on nyt meistä mukavaa, kun mekin nyt saadaan nuo sanomalehdet nuorina, puhtaina ja ehyvinä, kunsitävastoin ne ennen likaisina ja usein revittyinäkin talo talolta maleksittuaan viikon jopa parinkin vanhoina, joutuivat täällä tilaajilleen.


Kirjeet, postikortit ja muut lähetykset saadaan myös oikealla ajallaan.


Tällä kertaa en tahdo kirjoittaa tämän enempää, vaan jos Salmetar tämän suvaitsee palstoilleen, niin olen valmis vastakin antamaan tietoja täältä.


Perukan poika.

           ____________________________________________________________________________________________________________________


22.8.1906 Salmetar

        _____________________________________________________________________________________________________________________


5.3.1907 Salmetar

Taikauskoa.


Vielä on taikauskoakin liikkeillä Kiuruveden Heinäperällä. 


Äskettäin oli tunkeuduttu erään talon lamponavettaan ja keritty kahdelta lampaalta posket paljaiksi sekä yläpuolelta polvea jalat. 


Keritsijällä näyttää olleen hyvin tylsät työkalut, sillä jälki on jäänyt huonon näköiseksi. Mitähän semmoinenkin urheilia luullenee saavansa aikaan, itselleenkö hyvää, vai toiselle pahaa.


Taikausko se vain tällaisia töitä teetättää.

Paaston aikaa pidetään vielä otollisena tälle työlle.