Heinämäki Nro 1

Heinämäki Nro 1



Heinäperällä nykyinen Heinimäki. Heinämäellä oli joenvarsipalsta rikkajoen varrelta, mikä ulottui aina Tihilään asti. Jotkin talot nykyisen Tihilän maaselän alueella on Heinämäen mailla. Juhola, Perälä ja Kitinaho on lohkottu Heinämäestä. Heinämäen palstan pinta-ala noin 445 ha. Rikkajoen palstan pinta-ala noin 217 ha.


Heinämäki on numeron perusteella ensimmäisinä lohkottuja tiloja. Ensimmäisenä sinne muutti varmuudella asumaan Johan Glad ja Helena Knuutinen Remexelästä, heidät on kirjattu 1810 rippikirjaan. Naimisiin he menivät 8.7.1810 ja Helena Knuutinen oli kotoisin Tihilänahosta ja oli Petter Knuutisen ja Christina Niirasen tyttö. Asuiko täällä joku ennen Gladeja, sitä ei pystynyt päättelemään.



                                                                                   Kartassa tilat nro 1 Heinämäki


Johanin isä Johan Glad oli sotilaana Remeskylässä, ja on syntynyt 9.11.1765 Rantasalmella Repomäki nro 5. Hänen vanhempansa olivat Lars Andersson Kukkonen ja Anna Pesonen. Sukunimi Glad tuli siis sotilaana ollessa. Isä Johan oli naimisissa Lisa Pardain s. 1767 kanssa ja heillä oli lapsia Johan, Petrus, Anders, Paulus, Anna, Elsa ja Jonas.


Lapsista Petrus (Petter) meni naimisiin Christiina Tervosen s. 1801 kanssa ja he muuttivat Piippolaan 1818, missä Petter kuoli 1836. Vaimo Christiina tuli takaisin ja meni uusiin naimisiin Harjulan tilalle tulleen Wilhelm Lämsän kanssa, missä sitten asuikin loppuelämänsä. Pojista Jonas meni naimisiin Anna Caisa Lämsän kanssa, joka on tämän Wilhelm Lämsän sisko. Nämä Lämsät tulivat Harjulaan Luupuvedeltä kruunun torppariksi. Joonas ja Anna Caisa muuttivat myös Piippolaan vuonna 1832 ja asuivat siellä Pääkkö nro 10 tilaa. He palasivat takaisin ja ostivat Niemelän tilasta Heinäperän palstan vuonna 1841. Heistä enemmän kohdassa Tilat/Niemelä. Pojista Anders meni Pulkkilaan 1817 ja tytöistä Anna Piippolaan 1818. Pauluksen ja Elsan vaiheista ei ole tietoa.


Äiti Lisa Pardain kuoli 43-vuotiaana 16.4.1810 Remexelässä, ja ehtikö isä Johan muuttaa Heinämäkeen, sillä hän kuoli samana vuonna         45-vuotiaana 11.6.1810 ja kuolinpaikaksi on merkitty Remexelä.


Johan Glad ja Helena Knuutinen asettuivat siis Heinämäkeen. Heille syntyi kymmenen lasta: Anna, Johan, Johanna, Petter, Maria, Nicolaus, Helena, Catharina, Henric ja Sofia. Helena kuoli 42-vuotiaana synnytykseen vuonna 1827, missä myös lapsi menehtyi. Heinämäen tiukista oloista kertoo se, että kuusi viimeistä lasta Maria, Nicolaus, Helena, Catharina, Henric ja Sofia kuoli alle vuoden ikäisenä.


Johan Glad meni uusiin naimisiin Margareta Pellikan s. 1799 kanssa 24.12.1828. Margareta on kotoisin Piippolasta. Heille ei tietääkseni syntynyt lapsia. Margareta kuoli 34-vuotiaana 24.1.1833, eli he ehtivät olla naimisissa neljä vuotta.


Johan Glad meni kolmannen kerran naimisiin 15.10.1835 Caisa Maria Haapalaisen s. 3.9.1806 kanssa. Caisa Maria oli syntynyt Haapalassa ja oli Henrik Haapalaisen ja Catariina Pellikan tyttö. Heille syntyi kolme poikaa Samuel, David ja Henric. David kuoli pienenä. Caisa Maria kuoli 36-vuotiaana 20.9.1842.


Loppuelämän Johan eli leskenä, ja kuoli Heinämäessä 65-vuotiaana 27.4.1856.


Heinämäessä oli osakkaana 1840-luvulla Henric Kuosmanen ja Anna Stina Leiviskä. He muuttivat torppariksi Päätaloon. Heidän jälkeen osakkaaksi tuli Eric Remes ja Anna Arbelius, he muuttivat sitten Halla-ahoon. Heidän jälkeen tuli 1850 Johan Jussila ja Elin Piippo, ja he muuttivat takaisin Piippolaan 1854.


Heinämäen tilalla oli toinenkin tilallinen vuonna 1810,  Anders Kemppain s. 1784 ja Anna Maria Knutinen s. 1792. He asuivat todennäköisesti Rikkajoen palstalla, mikä oli nykyisen Tihilän maaselän alueella. Vuonna 1819 siellä oli tilallisina Anders Kopoin s. 1784 ja Anna M. Knutinen s. 24.6.1792. Vuonna 1850 sinne tuli Johan Laakko ja Lisa Henriksdotter. He muuttivat takaisin Piippolaan 1854, ja tilalle tulivat Johan Pappila ja Walborg Wehkalahti.



Jatkossa keskityn kertomaan Heinäperällä olleen Heinämäen tilan vaiheita.


Heinämäen paikalla isännyyden ottivat isä-Johanin kuoleman jälkeen Johanin ja Helena Knuutisen poika Johan s. 17.7.1814. Hän meni naimisiin Johanna Piedikäisen s. 19.10.1818 kanssa. Johan ei kuitenkaan ehtinyt olla kauan isäntänä, vaan kuoli 27.4.1858, eli pari vuotta.


Johan Gladin ja Johanna Piedikäisen lapset:


Anna Leena        1.2.1840       20.5.1905

Johannes            8.1.1842      18.12.1870

Petter               15.2.1844

Johanna           26.2.1846

Wilhelmina      28.5.1848                                meni naimisiin Johan Svärdin kanssa 20.9.1879 ja eli Yrjölässä nro 13

Robert              17.7.1850       21.4.1925

Elisabeth        25.11.1852

Brita Stina        29.4.1854       25.2.1940       meni naimisiin Heikki Knuutisen kanssa ja he asuivat Pihlajanmäellä Heikkilässä

Saara                15.6.1957



Pojista Petter oli naimisissa Kristiinan kanssa ja he asuivat mäkitupalaisina Päätalon mailla Selkäahossa. Paikka lienee ollut Selkälän alueella.

Tytöistä Wilhelmina meni emännäksi Yrjölän tilalle (Sonninen) ja hän oli Johan Svärdin toinen vaimo. Heistä on kerrottu enemmän kohdassa Tilat/Yrjölä.


Brita Stina meni naimisiin Päätalossa renkinä olleen Henrik Knuutisen kanssa. He perustivat torpan Päätalon maille ja se paikka tunnetaan nykyisin nimellä Heikkilä.


Johanin kuoleman jälkeen Johanna Piedikäinen meni naimisiin 16.10.1859 Pehr Pellikan kanssa ja he jatkoivat tilan pitoa Heinämäessä.

Pehr Pellikka tuli Piippolasta. Toisena osakkaana tilalla oli Adam Haapalainen ja hän oli syntynyt Haapalassa.


Pehr Pellikka kuoli 4.7.1868 ja tilan osti Matts (Kiviaho) Knuutinen ja hänen vaimo Johanna Hyvönen. He ovat tulleet Piippolasta.

1870-luvun alkupuolella tilan on omistanut myös Samuel Ja Johanna Kärkkäinen ja sitten vuonna 1880 Heinämäki siirtyi Haapalasta osuutensa myyneen Henrik Haapalaisen omistukseen.


Henrik Haapalainen omisti tilan aina 1900- luvulle asti ja tilaa viljeli lampuotina, eli koko tilan vuokralaisena Fredrik Hiltunen ja Wilhelmina Äijäläinen, jotka hankkivat sitten tilan omistukseensa, kiinnekirjat Heinämäkeen on haettu 9.10.1900. Fredrik on syntynyt 5.3.1835 ja Wilhelmina 2.1.1822. Heillä oli mukana ainakin kaksi lasta Emilia s. 17.10.1864 ja Petter s. 16.3.1860. Wilhelmiina Äijäläinen kuoli 28.11.1909 Heinämäessä, ja Fredrik kuoli 13.1.1914 Pyhännällä.


Poika Petter oli naimisissa Sofia Husson kanssa ja heillä oli 4 lasta.


Petter Hiltunen      16.3.1860

Sofia Husso             22.8.1859        kuollut 16.4.1891

        vihitty               17.4.1981


Lapset:

Robert                      29.7.1882

Vilhelmina               14.2.1883

Petter                     18.11.1885

Anna Sofia               31.1.1889          kuollut 21.11.1901


Sofia Husso kuoli 16.4.1891 ja Petter meni uusiin naimisiin Liisa Pesosen kanssa. Heille syntyi neljä lasta.


          Petter Hiltunen       16.3.1860

          Liisa Pesonen           24.9.1865       kuollut 20.4.1908

                vihitty                   23.3.1892


          Lapset:

          Johan Adolf               15.11.1894

          Iisak Samuel              22.1.1897

          Hilma Johanna          15.11.1898

          Saima Angelina         24.9.1903


Liisa Pesonen kuoli 20.4.1908 ja Petter meni kolmansiin naimisiin Augusta Miina Rantosen kanssa 21.3.1910.

Tytöistä Wilhelmina meni naimisiin Antti Skönin kanssa vuonna 1806, joka oli ostanut 1/4 osan Vartialassa ja muutti sukunimekseen Salo.
He asuivat Uudispihassa, paikka tunnetaan paremmin nimellä Salo.


Fredrikin kuoleman jälkeen tilaa viljeltiin perikuntana. Petter Hiltunen ja  Augusta Miina Rantonen muuttivat perheineen Pyhännän Ahokylään ja henkikirjoissa vuonna 1915 Heinämäen tilan omistajiksi on merkitty Petterin ja Sofia Husson pojat Robert ja Petter.


Näistä pojista Robert oli mennyt naimisiin Saara Huttusen kanssa 16.1 1902, ja he muuttivat Amerikkaan 11.12.1902. Sieltä palattuaan muuttivat Piippolaan16.5.1904. Heille syntyi tyttö Anna Miina 10.4.1904.


Petter meni naimisiin Liisa Pehkosen kanssa 16.6.1908. Liisa on kotoisin Iisalmesta. Heille syntyi lapsia Sohvi Emilia21.3.1909 ja

Petter Edvard 4.8.1910.


Henkikirjassa 1920 Heinämäen omisti konsuli Eugen Wolff, kiinnekirjat oli haettu 28.2.1917.




Tarina jatkuu


Sivun alkuun


Etusivulle





Salmetar 28.3.1914                                                                                                     Salmetar 18.4.1916

                                                                    Salmetar 28.3.1914                                                                      Salmetar 18.4.1916  

Heinämäen seuraava omistaja henkikirjassa 1920 on konsuli Eugen Wolff. Hän omisti tilasta 6/7 osaa ja on hakenut kiinnekirjat tälle tilalle 28.2.1917. 

1/7 osa on merkitty Josef Knuutisen tilaksi, tämä tila on ollut rikkajoen varressa Tihilänahossa, asui tilalla Näläntö nro 1.