Gladin suku on alunperin ollut Rantasalmella asuneet Kuckoset. Vanhimpana on löytynyt Anders Kuckonen, hän on syntynyt 1721 Rantasalmella ja kuollut 12.11.1769. Hänen vaimo oli Anna Puurditar, syntynyt 1725 ja kuollut 11.3.1783.

He asuivat Rantasalmi Tora-aho nro 2 tilaa. Heillä oli lapsia Carin, Maria, Elin, Anders Olaus, Sophia, Johan ja Walborg.

Lapsista Johan Kuckonen, syntynyt 13.9.1764, muutti Rantasalmelta Iisalmen Haapajärvelle 25.3.1784. Hän on muuttanut heti äitinsä Annan kuoleman jälkeen. Johan on mennyt asepalvelukseen 17.9.1790 Savon rykmentti Iisalmen kompania ruotu 50. Hän oli 5 jalkaa ja 6 tuumaa pitkä (168 cm). Johan otti sotilas-sukunimekseen Glad. Hän sai eron armeijasta 28.6.1798. Hänen asuinpaikka oli Kiuruvesi Remeskylä 3 Mattila, missä hän asui 1791 - 1810 välisen ajan rippikirjan mukaan. Kiuruveden lastenkirjassa 1787-1800 on kirjaus Soldat Johan Glads barn Heinämäki ja lastenkirjassa 1800-1820 Lapinsalo nyb. Johan Glad Heinämäki, eli joko sitten tämä sotilas Johan Glad perheineen olisikin asunut Heinämäessä.

  Johan Anderson Kuckoin muutto Iisalmeen 25.3.1784                               Aviokuulutuslipuke renki Johan Kuckoin ja piika Elisabeth Pardain

Johan meni naimisiin Lisa Pardain s. 1767 kanssa ja heillä oli lapsia Johan, Petrus, Anders, Paulus, Anna, Elsa ja Jonas.

Lapsista Petrus (Petter) meni naimisiin Christiina Tervosen s. 1801 kanssa ja he muuttivat Piippolaan 1818, missä Petter kuoli 1836. Vaimo Christiina tuli takaisin ja meni uusiin naimisiin Harjulan tilalle tulleen Wilhelm Lämsän kanssa, missä sitten asuikin loppuelämänsä. Pojista Jonas meni naimisiin Anna Caisa Lämsän kanssa, joka on tämän Wilhelm Lämsän sisko. Nämä Lämsät tulivat Harjulaan Luupuvedeltä kruunun torppariksi. Joonas ja Anna Caisa muuttivat myös Piippolaan vuonna 1832 ja asuivat siellä Pääkkö nro 10 tilaa. He palasivat takaisin ja ostivat Niemelän tilasta Heinäperän palstan vuonna 1841. Heistä enemmän kohdassa Tilat/Niemelä. Pojista Anders meni Pulkkilaan 1817 ja sieltä Oulujoelle ja tytöistä Anna Piippolaan 1818. Pauluksen ja Elsan vaiheista ei ole tietoa.

Äiti Lisa Pardain kuoli 43-vuotiaana 16.4.1810 Remexelässä, ja ehtikö isä Johan muuttaa Heinämäkeen, sillä hän kuoli samana vuonna         45-vuotiaana 11.6.1810 ja kuolinpaikaksi on merkitty Remexelä.

Heinämäen ensimmäinen isäntäpari Johan Glad ja Helena Knuutinen asettuivat siis Heinämäkeen noin vuonna 1810. Heille syntyi yksitoista lasta: Christina Elisabet, Anna, Johan, Johanna, Petter, Maria, Nicolaus, Helena, Catharina, Henric ja Sofia. Helena kuoli 42-vuotiaana synnytyksen jälkeen vuonna 1827. Heinämäen tiukista oloista kertoo se, että kuusi viimeistä lasta Maria, Nicolaus, Helena, Catharina, Henric ja Sofia kuoli alle vuoden ikäisenä.

          Johan Glad ja Helena Knuutisen perhe:

          Johan Glad                    5.8.1791          27.4.1856

          Helena Knuutinen       18.1.1785        21.9.1927

                             vihitty:         8.7.1810

          Lapset:

          Christina Elisabet          1811                17.2.1887         vihitty Simo Pikkarainen 5.4.1837 Mikkola 10

           Anna                               5.12.1812        30.12.1845      Niemisjärvellä

           Johan                              17.7.1814        27.4.1858         vihitty Johanna Piedikäin 25.3.1839, asuivat Heinämäessä

           Johanna                         15.6.1816         28.11.1845       Remekselä 14 Karsikko

           Petter                              17.6.1818         8.3.1823           Heinämäellä

           Maria                               8.6.1820          19.8.1820          Heinämäellä

           Nicolaus                          23.8.1821        14.9.1821          Heinämäellä

           Helena                            26.7.1822         2.8.1822           Heinämäellä

           Catharina                       12.9.1823         13.10.1823       Heinämäellä

           Henric                             2.10.1824         8.10.1824         Heinämäellä

           Sofia                                11.9.1827         22.9.1927         Heinämäellä    

Lapsista Christina Elisabet, myöhemmin Lisa Kristina Glad meni naimisiin Simo Pikkaraisen kanssa Mikkola 10 tilalle. Hänestä enemmän Tilat/Mikkola 10.

Anna on mennyt Niemisjärvelle ja Johanna Remekselän Karsikkoon.

Johan Glad meni uusiin naimisiin Margareta Pellikan s. 1799 kanssa 24.12.1828. Margareta on kotoisin Piippolasta. Heille ei tietääkseni syntynyt lapsia. Margareta kuoli 34-vuotiaana 24.1.1833, eli he ehtivät olla naimisissa neljä vuotta.

Johan Glad meni kolmannen kerran naimisiin 15.10.1835 Caisa Maria Haapalaisen s. 3.9.1806 kanssa. Caisa Maria oli syntynyt Haapalassa ja oli Henrik Haapalaisen ja Catariina Pellikan tyttö. Heille syntyi kolme poikaa Samuel, David ja Henric. David kuoli pienenä. Caisa Maria kuoli 36-vuotiaana 20.9.1842.

          Johan Glad ja Caisa Maria Haapalaisen perhe:

          Johan Glad                           5.8.1791        27.4.1856

          Caisa Maria Haapalainen  3.5.1806        20.9.1842

                            vihitty                 15.10.1835

          Lapset:

          Samuel                                  18.7.1835

          David                                     1.6.1837        17.5.1838

          Henric                                    5.10.1840      17.3.1917       vihitty 4.7.1882 Juliana Piippo   

Lapsista Henrik Glad oli nuorena renkinä Nälännön kylällä, sitten muutaman vuoden isäntänä Heinämäessä veljensä kuoleman jälkeen, lähti sitten rengiksi Pikkaraiseen ja siirtyi 1880 torppariksi Vartialan maille Hiekkalaan. Henrik meni naimisiin Juusolasta, Josef Pekkalan lesken Juliana Piipon kanssa ja Juliana muutti 3 tytön kanssa Henrikin luo ja he asuivat Hiekkalan torpassa. Henrik Glad ja Juliana Piippo olivat torppareina aina vuoteen 1898 asti, kunnes nuorin tytöistä, Anna Juliana, meni naimisiin Vartialan rengin Juho Alfred Leskisen kanssa 7.3.1898. Juho Leskisestä ja Anna Juliana Pekkalasta tuli Hiekkalan torppareita, ja Henrik ja Juliana asuivat heidän luona samassa taloudessa. Heti 1900-luvun alkuvuosina Juho ja Anna Juliana ostivat Ojalan mailla olleen Rajalan torpan itselleen Haapalassa asuneelta Johan Knuutiselta, ja muuttivat sinne asumaan. Myös Henrik Glad ja Juliana Piippo muuttivat mukana, ja elivät loppuelämänsä Rajalassa.

Hennrik kuoli Rajalassa 17.3.1917.

    

Loppuelämän Johan eli leskenä, ja kuoli Heinämäessä 65-vuotiaana 27.4.1856.

Heinämäessä oli osakkaana 1840-luvulla Henric Kuosmanen ja Anna Stina Leiviskä. He muuttivat torppariksi Päätaloon. Heidän jälkeen osakkaaksi tuli Eric Remes ja Anna Arbelius, he muuttivat sitten Halla-ahoon. Heidän jälkeen tuli 1850 Johan Jussila ja Elin Piippo, ja he muuttivat takaisin Piippolaan 1854.

Heinämäen tilalla oli toinenkin tilallinen vuonna 1810,  Anders Kemppain s. 1784 ja Anna Maria Knutinen s. 1792. He asuivat todennäköisesti Rikkajoen palstalla, mikä oli nykyisen Tihilän maaselän alueella. Vuonna 1819 siellä oli tilallisina Anders Kopoin s. 1784 ja Anna M. Knutinen s. 24.6.1792. Vuonna 1850 sinne tuli Johan Laakko ja Lisa Henriksdotter. He muuttivat takaisin Piippolaan 1854, ja tilalle tulivat Johan Pappila ja Walborg Wehkalahti.

Jatkossa keskityn kertomaan Heinäperällä olleen Heinämäen tilan vaiheita.

Heinämäen paikalla isännyyden ottivat isä-Johanin kuoleman jälkeen Johanin ja Helena Knuutisen poika Johan s. 17.7.1814. Hän meni naimisiin Johanna Piedikäisen s. 19.10.1818 kanssa. Johan ei kuitenkaan ehtinyt olla kauan isäntänä, vaan kuoli 27.4.1858, eli pari vuotta.

Johan Gladin ja Johanna Piedikäisen lapset:

Anna Leena        1.2.1840       20.5.1905

Johannes            8.1.1842      18.12.1870

Petter               15.2.1844

Johanna           26.2.1846

Wilhelmina      28.5.1848                                meni naimisiin Johan Svärdin kanssa 20.9.1879 ja eli Yrjölässä nro 13

Robert              17.7.1850       21.4.1925

Elisabeth        25.11.1852

Brita Stina        29.4.1854       25.2.1940       meni naimisiin Heikki Knuutisen kanssa ja he asuivat Pihlajanmäellä Heikkilässä

Saara                15.6.1857                                meni naimisiin David Rytkönen 1.11.1883 Iisalmi

Pojista Petter oli naimisissa Kristiinan kanssa ja he asuivat mäkitupalaisina Päätalon mailla Selkäahossa. Paikka on ollut Selkälän alueella. Tunnetaan Lapinsalossa paremmin nimellä Pekka ja Tiina Laati.

Tytöistä Wilhelmina meni emännäksi Yrjölän tilalle (Sonninen) ja hän oli Johan Svärdin toinen vaimo. Heistä on kerrottu enemmän kohdassa Tilat/Yrjölä.

Brita Stina meni naimisiin Päätalossa renkinä olleen Henrik Knuutisen kanssa. He perustivat torpan Päätalon maille ja se paikka tunnetaan nykyisin nimellä Heikkilä.

Saara meni naimisiin David Rytkösen kanssa 1.11.1883. He asuivat mäkitupalaisina Mäkiahossa, Kallelan paikalla ennen August Roivaista ja Johanna Piippoa. David on syntynyt 2.9.1957 Iisalmi Uuraa 2 Kypärämäki ja hän kuoli 30.9.1898 Marttisejärvi 5, minne perhe muutti 24.3.1898. Saara muutti leskenä Liminkaan 1909. Saara on kuollut 20.9.1939 Kemissä. Saaralle ja Davidille syntyi Pihlajamäellä lapsia Brita Stina, Johanna, Hilda Maria, Hilma Loviisa, Ida Sohvi, Olga Aliina ja Laina.

Johanin kuoleman jälkeen Johanna Piedikäinen meni naimisiin 16.10.1859 Pehr Pellikan kanssa ja he jatkoivat tilan pitoa Heinämäessä.

Pehr Pellikka tuli Piippolasta. Toisena osakkaana tilalla oli Adam Haapalainen ja hän oli syntynyt Haapalassa.

Pehr Pellikka kuoli 4.7.1868 ja tilalle tulivat Matts (Kiviaho) Knuutinen ja hänen vaimo Johanna Hyvönen. He ovat tulleet Piippolasta.

Matts Knuutinen on lunastanut Heinämäen omaksi maksamalla kolmen vuoden verot ja saanut senaatilta perintökirjat 26.7.1872. Sitä ennen Heinämäki on ollut Kruununtila, ja asukkailla ainoastaan hallinta-oikeus.

Perinnöksiosto lähetysluettelo:  Lapinsalo Kruunun tila 1/1 osaa 1/8 manttaalia Heinämäki B. Matts Knuutinen Heinäkuu 26 1872, ostohinta 91,31 markkaa

1870-luvun alkupuolella tilan on omistanut myös Samuel Ja Johanna Kärkkäinen ja sitten vuoden 1880 henkikirjassa Heinämäki siirtynyt Haapalasta osuutensa myyneen Henrik Haapalaisen omistukseen.

    Suomen Wirallinen Lehti 9.3.1878                                                               Suomen Wirallinen Lehti 10.10.1878

Henrik Haapalainen muutti perheensä kanssa Heinämäeltä 27 joulukuuta 1880 Viipuriin. Vuoden 1890 henkikirjassa omistajaksi on merkitty Heikki Karjalaisen tila, ja tilaa viljeli lampuotina, eli koko tilan vuokralaisena Fredrik Hiltunen ja Wilhelmina Äijäläinen, jotka hankkivat sitten tilan omistukseensa, kiinnekirjat Heinämäkeen on haettu 9.10.1900. Fredrik on syntynyt 5.3.1835 ja Wilhelmina 2.1.1822. Heillä oli mukana ainakin kaksi lasta Emilia s. 17.10.1864 ja Petter s. 16.3.1860. Wilhelmiina Äijäläinen kuoli 28.11.1909 Heinämäessä, ja Fredrik kuoli 13.1.1914.

Wilhelmiina Äijäläisen jälkeen laaditun perunkirjan mukaan Heinämäki oli varsin varakas tila. Tilalla ei ollut velkaa ja rahaa ja saatavia oli 1200 markkaa. Tilan arvoksikin arvioitiin 10 000 markkaa, mikä on suurin tilan arvo Lapinsalossa vuoteen 1910 mennessä. Koska 1900-luvun alussa tukkipuu oli alkanut käydä kaupaksi, myös tilojen arvo nousi nopeasti. Metsille tuli rahallinen arvo.

Tilalla oli 3 Hevosta, 20 lehmää, 3 hiehoa 5 lammasta ja 2 sikaa.

Poika Petter oli naimisissa Sofia Husson kanssa ja heillä oli 4 lasta.

Petter Hiltunen      16.3.1860

Sofia Husso             22.8.1859        kuollut 16.4.1891

        vihitty               17.4.1981

Lapset:

Robert                      29.7.1882

Vilhelmina               14.2.1883

Petter                     18.11.1885

Anna Sofia               31.1.1889          kuollut 21.11.1901

Sofia Husso kuoli 16.4.1891 ja Petter meni uusiin naimisiin Liisa Pesosen kanssa.

Heille syntyi neljä lasta.

          Petter Hiltunen       16.3.1860

          Liisa Pesonen           24.9.1865       kuollut 20.4.1908

                vihitty                   23.3.1892

          Lapset:

          Johan Adolf               15.11.1894

          Iisak Samuel              22.1.1897

          Hilma Johanna          15.11.1898

          Saima Angelina         24.9.1903                                                                                           Salmetar 15.9.1906

Liisa Pesonen kuoli 20.4.1908 ja Petter meni kolmansiin naimisiin Augusta Miina Rantosen kanssa 21.3.1910.

          Petter Hiltunen                   16.3.1860

          Augusta Miina Rantonen  1886

          Lapset:

          Uuno                                     18.11.1910

          Sulo Fredrik                          27.6.1912

          Pentti Eino                            21.4.1914

Tytöistä Wilhelmina meni naimisiin Antti Skönin kanssa vuonna 1806, joka oli ostanut 1/4 osan Vartialassa ja muutti sukunimekseen Salo.
He asuivat Uudispihassa, paikka tunnetaan paremmin nimellä Salo.

Fredrikin kuoleman jälkeen tilaa viljeltiin perikuntana. Petter Hiltunen ja  Augusta Miina Rantonen muuttivat 1915 Niemisjärven Lonkilaan ja sieltä 23.6.1917 Kestilään. Henkikirjoissa vuonna 1915 Heinämäen tilan omistajiksi on merkitty Petterin ja Sofia Husson pojat Robert ja Petter.

Näistä pojista Robert oli mennyt naimisiin Saara Huttusen kanssa 16.1 1902, ja he muuttivat Amerikkaan 11.12.1902. Sieltä palattuaan muuttivat Piippolaan16.5.1904. Heille syntyi tyttö Anna Miina 10.4.1904, Maria Sofia 10.2.1906, Lauri Petteri 26.9.1909, Kerttu Hilja 26.12.1911 ja Aaro Fredrikki 30.10.1913. Perhe tuli takaisin Heinämäkeen 1914.

Petter meni naimisiin Liisa Pehkosen kanssa 16.6.1908. Liisa on kotoisin Iisalmesta. Heille syntyi lapsia Sohvi Emilia21.3.1909 ja

Petter Edvard 4.8.1910 sekä Anna Elviira 14.11.1913.

Henkikirjassa 1920 Heinämäen omisti konsuli Eugen Wolff, kiinnekirjat oli haettu 28.2.1917.

Tarina jatkuu

Sivun alkuun

Etusivulle