Lapinsalon historia
Esko Nuutinen
Lämsät
Yksi vanhimpia Lapinsaloon muuttaneita sukuja ovat Lämsät. Lämsiä asui 1700-luvulla Paltamon alueella paljon. Heitä löytyy Paltaniemestä, Weneheitosta, Käkilahdesta ja Säresniemestä useista taloista. Lämsä nimisiä talojakin on kymmenkunta. Lisäksi Lämsiä oli myös Piippolan alueella.
Perimätiedon mukaan Lämsien suku olisi alkujaan lähtöisin Kuusamon Lämsäin kylästä, mutta niin pitkälle kuin kirkonkirjoja pystyy seuraamaan, aina 1600-luvulle asti, Lapinsalon Lämsät ovat alkujaan asuneet Vuolijoen seutuvilla.
Vanhinpana löytynyt Lapinsaloon muuttaneen Lämsän sukuhaarasta on Simon Lämsä, syntynyt 1683. Hänet on kirjattu Paltamon rippikirjoihin 1733 ja 1761. Hän asui Paltamon Käkilahdessa Pölölä nimisellä tilalla. Käkilahti sijaitsee nykyisestä Vuolijoen kirkonkylästä hieman pohjoiseen, Vaalaan menevän tien varrella.
Simonin vaimo oli Walborg Hataja s. 1714. Simon Lämsällä oli poika Abraham s. 1724. Abraham oli Simon Lämsän ensimmäisestä avioliitosta Lisa Kylmälän kanssa, koska Walborg Hatajan ja Abrahamin ikäero on vain 10 vuotta. Lisa Kylmälä on syntynyt noin 1700 ja kuollut 1735. Simon Lämsä eli 99-vuotiaaksi ja kuoli 14.10.1782. Isännäksi taloon jäi pojista Gustav Lämsä.
Simon Lämsän isä on todennäköisesti Anders Lämsä, syntynyt 1635, ja äiti Walborg Turunen, syntynyt 1655.
Abraham Simon poika meni naimisiin Anna Hatajan s. 1727 kanssa. Heille syntyi 9 lasta.
Abraham Lämsän ja Anna Haatajan perhe:
Abraham Lämsä s. 1724
Anna Haataja s. 1727
Lapset:
Simon s. 1746
Lisa s. 1748
Walborg s. 17.10 1750 k. 20.4.1763
Michel s. 21.10.1754 k. 1785
Anna s. 21 10.1754
Carin s. 15.5.1757
Maria s. 8.4.1759
Susanna s. 4.3.1761
Abram s. 4.6.1763
Tämä perhe muutti Saaresmäkeen Tervola nro 7 taloon vuonna 1764. Heidän lapset syntyivät, myös nuorin poika
Abram 4.6.1763 Käkilahden Pölölässä, ja tämä Abram oli Lapinsaloon tullut Lämsä.
Abram Abrahamin poika meni naimisiin Brita Tervon s. 28.8.1763 kanssa. Heille syntyi poika Abram Saaresmäessä 4.1.1785. Tämän jälkeen Abraham Lämsän ja Anna Haatajan perheestä en ole löytänyt tietoja Paltamosta, joten todennäköisesti isä Abrahamin kuoleman jälkeen tämä perhe hajosi.
Pojista Simon s. 1746 löytyy Muhokselta Ahmas eli Kylmälä kylästä Leskinen nimisestä talosta, ovat tullut sinne ilmeisesti 1795. Hänen vaimo on Carin Hataja ja heillä on poika Abram Lämsä s. 04.12.1766 sekä poika Simon s. 26.06.1773.
Abram Lämsän ja Brita Tervon perhe:
Abram Lämsä s. 4.6.1763 k. 31.3.1838 syntyi Paltamo Käkilahti Pölölä, kuoli Lapinsalo Päätalo
Brita Tervo s. 28.12.1763 k. 14.11.1831 syntyi Paltamo Mainua, kuoli Lapinsalo Päätalo
Lapset:
Abraham s. 4.1.1785 k. 1.8.1855 syntyi Paltamo Saaresmäki, kuoli Lapinsalo Päätalo
Anna s. 8.3.1786 syntyi Paltamo Saaresmäki ?
Henrik s. 20.8.1789 syntyi Paltamo Saaresmäki ?
Juljana s. 18.8.1791 k. 21.2.1833 syntyi Lapinsalo Pölönmäki, kuoli Iisalmen mlsk Valkiamäki
Walborg s. 8.12.1793 k. 24.3.1868 syntyi Lapinsalo Pölönmäki, kuoli Lapinsalo Mäkelä
Sophia s. 17.4.1796 syntyi Lapinsalo Pölönmäki
Brita s. 20.2.1798 k. 6.1.1856 syntyi Lapinsalo Pölönmäki, kuoli Nissilä
Christina s. 23.7.1801 syntyi Lapinsalo Päätalo
Simon s. 1803 k. 21.4.1867 syntyi Lapinsalo Päätalo, kuoli Kiuruvesi Niemiskylä Lahti
Abram Abrahamin poika Lämsä ja Brita Tervo lähtivät Saaresmäestä ja löytyvät sitten Iisalmen maaseurakunnan
rippikirjasta 1787 Salahmi Pirttimäki. Mukana oli äiti Anna Hatain ja sisko Carin Lämsä. Vaikuttaa sille, että edelliset asukkaat olisivat muuttaneet pois 1790. Seuraavaksi tämä perhe löytyy Kiuruveden rippikirjasta 1791 Näländö Tihilänaho. Siinä on kyllä merkintä, että olisivat tulleet Säresniemestä 1792, mutta he tulivat kuitenkin Saaresmäestä. Saaresmäki on välillä kirjattu muotoon Säresmäki. Sitten heidät on merkitty Kiuruveden rippikirjaan 1799 Lapinsalo By. Siihen on merkittynä muutto Lämsään Pölönmäestä.
Abram Lämsä ja Brita Tervo siis lähtivät Saaresmäestä, ja tulivat aluksi nykyisin Vieremän kunnan Nissilän kylän Pirttimäkeen. Sieltä he muuttivat 1792 uudisasukkaaksi Pölönmäkeen, ja olivat kirjattuna Nälännön kylään, koska Pölönmäki on aivan silloisen Nälännön kylän rajalla, ja Lapinsalo nimi otettiin käyttöön vasta 1794. Olisiko Pölönmäki saanut nimensä Abramin synnyintalon Pölölän mukaan. Pölönmäki on myös ensimmäinen rippikirjoissa Lapinsaloon nimetty tila. Vuosisadan vaihteessa he muuttivat Pihlajamäelle Päätaloon (Kumpulainen), jota kutsuttiin silloin Lämsän taloksi. Olivatko Lämsät sitten Pölönmäessä aluksi ei ole varma tieto. Vuosiluvut sopisivat siihen hyvin ja myös Pölömnäki minen synty.
Päätalo on perustettu vuonna 1795, ja Lämsät saivat Päätalon perintökirjat ilman korvausta erinomaisesti tehdystä työstä tilalla 16 lokakuuta 1804. Kuninkaallinen huoneenhallituksen seura antoi myös 1804 hopeapikarin Abraham Lämsälle hyvin tehdystä työstä.
Lämsän talo jakautui kahtia vuonna 1856, kun pojista Simon perheineen muutti Niemiskylään. Niemiskylän Lämsät ovat tätä sukuhaaraa. Jaon jälkeen Lämsän talo oli Pikkaraiseen menevän tien eteläpuolella, ja on sitten siirretty nykyiselle Alilan paikalle.
Lämsien vaiheista Lapinsalossa voi lukea kohdasta Tilat/Päätalo