Lämsät

Yksi vanhimpia Lapinsaloon muuttaneita sukuja ovat Lämsät. Lämsiä asui 1700-luvulla Paltamon alueella paljon. Heitä löytyy  Paltaniemestä, Weneheitosta, Käkilahdesta ja Säresniemestä useista taloista. Lämsä nimisiä talojakin on kymmenkunta. Lisäksi Lämsiä oli myös Piippolan alueella.

Perimätiedon mukaan Lämsien suku olisi alkujaan lähtöisin Kuusamon Lämsäin kylästä, mutta niin pitkälle kuin kirkonkirjoja pystyy seuraamaan, aina 1600-luvulle asti,  ainakin Lapinsalon Lämsät ovat alkujaan asuneet Vuolijoen seutuvilla. On myös todennäköistä, että Lämsät ovat tulleet Paltamon alueelle lännestä päin ja osa heistä muuttanut myöhemmin Kuusamoon.

Maritta Paasovaara:

"Tietojeni mukaan Henrik Lämsä tuli Rappasotien jälkeen Paltamon Veneheittoon 1590-luvun lopulla lännestä päin Lars Kirjavaisen naapuriin. Henrik oli syntynyt Limingassa, kuoli Veneheitto Lämsälä 1. 

Henrikin pojanpojalla oli pojat Isak (s.n.1652) ja Hannu (s.n.1656), jotka muuttivat Paltamosta Kuusamoon n. v. 1688. 

Tietojeni mukaan Lämsät ovat menneet Paltamosta Kuusamoon, ei toisinpäin. 

Isak Lämsä asui Virranniemi-tilalla Alakitka Kuusamo. 

Hannu Lämsä asui Muosalmi-tilalla Kitkajärvi Kuusamo. 

Nisius Pekanpoika Lämsä (s.n.1594 k. n.1645) tuli myös Limingasta Veneheittoon n.v.1619. Hän avioitui Lars Kirjavaisen tyttären Marketta Kirjavaisen kanssa. Olivatko Henrik Lämsä ja Nisiuksen isä Pehr Lämsä veljeksiä vai muuten sukulaisia, ei ole tietoa.

Mielestäni tämän Nisius Lämsän jälkipolvea olemme me Pihlajamäen ja tietenkin myös Niemiskylän Lämsät.

 

Kirjavaiset ja Lämsät tulivat Veneheittoon lännestä päin (olivatko vaeltaneet Savosta ensin länteen) ja toivat mukanaan läntisen ja itäisen viljelykulttuurin yhdistelmän, jossa karjanhoitoa ja peltoviljelyä pidettiin tärkeänä kaskitalouden rinnalla. 

Lämsät oli merkittävä rahvaan suku Paltamossa 1600-luvulla. Esim. Henrikin poika Påhl Lämsä oli Kainuun suurimman karjan omistaja 1620-luvulla: 2 hevosta, 1 sonni, 12 lehmää, 8 nuorta karjaa, 2 sikaa, 21 lammasta. (Lähde Kainuun asuttaminen)

Myllytulliveroluettelo v.1626: nybyggare Nijsius Lämsä, karjaveroluettelo: 1 lehmä, hieho, 4 lammasta. 

                                        v.1641:                    Nijsius Lämsä, karjaveroluettelo: 3 lehmää, 2 hiehoa, hevonen. 

 

Henrik Lämsän pojanpojanpoika Knut (s.n.1697) Iikan isäntä, asui voudin talossa, oli lautamies. Knutin pojanpoika Knut (s.1751) oli kirkkoisäntä. 

  

Nisius Pekanpoika Lämsällä oli ainakin kolme poikaa Anders, Henrik ja Pehr, tytär Felisia

Onko Anders Nisiuksenpoika Simon Lämsän (s.1683) ukki ja milloin Simonin isä muutti Käkilahden Pölölään, noita on vaikea varmentaa? Anders Nisiuksenpojalla oli ainakin kaksi avioliittoa. 

Lapsia ainakin Anders, Isak, Ingrid "

Vanhinpana löytynyt Lapinsaloon muuttaneen Lämsän sukuhaarasta on Simon Lämsä, syntynyt 1683. Hänet on kirjattu Paltamon rippikirjoihin 1733 ja 1761. Hän asui Paltamon Käkilahdessa Pölölä nimisellä tilalla. Käkilahti sijaitsee nykyisestä Vuolijoen kirkonkylästä hieman pohjoiseen, Vaalaan menevän tien varrella.

Simonin vaimo oli Walborg Hataja s. 1714. Simon Lämsällä oli poika Abraham s. 1724. Abraham oli Simon Lämsän ensimmäisestä avioliitosta Lisa Kylmälän kanssa, koska Walborg Hatajan ja Abrahamin ikäero on vain 10 vuotta. Lisa Kylmälä on syntynyt noin 1700 ja kuollut 1735. Simon Lämsä eli 99-vuotiaaksi ja kuoli 14.10.1782. Isännäksi taloon jäi pojista Gustav Lämsä.

Simon Lämsän ja Walborg Haatajan poika Isaac meni naimisiin Margareta Halotar kanssa ja heille syntyi poika Gustav 1782, ja hän muutti aluksi Luupuvedelle ja sieltä Heinäperälle Harjulan isännäksi, joten Harjulaan tulleet Lämsät ovat tätä samaa sukuhaaraa. Katso Tilat/Harjula

Simon Lämsän isä on todennäköisesti Anders Lämsä, syntynyt 1635, ja äiti Walborg Turunen, syntynyt 1655.

Abraham Simon poika meni naimisiin Anna Hatajan s. 1727 kanssa. Heille syntyi 10 lasta.

     Abraham Lämsän ja Anna Haatajan perhe:

     Abraham Lämsä     s. 1724

     Anna Haataja          s. 1727

     Lapset:

     Simon                       s. 1746

     Lisa                           s. 1748

     Walborg                   s. 17.10 1750          k. 20.4.1763

     Michel                      s. 21.10.1754          k. 1785

     Anna                         s. 21 10.1754

     Carin                        s. 15.5.1757

     Maria                       s. 8.4.1759

     Susanna                  s. 4.3.1761

     Abram                     s. 4.6.1763

     Anders                    s. 8.6.1767                k. helmi-maaliskuu 1768 Saarismäki Tervola

Tämä perhe muutti Saaresmäkeen Tervola nro 7 taloon vuonna 1764. Heidän lapset syntyivät, myös nuorin poika

Abram 4.6.1763 Käkilahden Pölölässä, ja tämä Abram oli Lapinsaloon tullut Lämsä. Tervolassa heille syntyi vielä Anders.

Abram Abrahamin poika meni naimisiin Brita Tervon s. 28.8.1763 kanssa. Heille syntyi poika Abram Saaresmäessä 4.1.1785. Tämän jälkeen Abraham Lämsän ja Anna Haatajan perheestä en ole löytänyt tietoja Paltamosta, joten todennäköisesti isä Abrahamin kuoleman jälkeen (noin 1787) tämä perhe hajosi.

Pojista Simon s. 1746 löytyy Muhokselta Ahmas eli Kylmälä kylästä Leskinen nimisestä talosta, ovat tullut sinne ilmeisesti 1795. Hänen vaimo on Carin Hataja  ja heillä on poika Abram Lämsä s. 04.12.1766 sekä poika Simon s. 26.06.1773.

     Abram Lämsän ja Brita Tervon perhe:

     Abram Lämsä                s. 4.6.1763         k. 31.3.1838         syntyi Paltamo Käkilahti Pölölä, kuoli Lapinsalo Päätalo

     Brita Tervo                     s. 28.12.1763     k. 14.11.1831       syntyi Paltamo Mainua, kuoli Lapinsalo Päätalo

     Lapset:

     Abraham                        s. 4.1.1785          k. 1.8.1855           syntyi Paltamo Saaresmäki, kuoli Lapinsalo Päätalo

     Anna                               s. 8.3.1786                                         syntyi Paltamo Saaresmäki ?

     Henrik                            s. 20.8.1789                                       syntyi Paltamo Saaresmäki ?

     Juljana                            s. 18.8.1791         k. 21.2.1833        syntyi Lapinsalo                      kuoli Iisalmen mlsk Valkiamäki

     Walborg                         s. 8.12.1793         k. 24.3.1868        syntyi Lapinsalo                      kuoli Lapinsalo Mäkelä

     Sophia                            s. 17.4.1796                                      syntyi Lapinsalo Päätalo ?

     Brita                                s. 20.2.1798        k. 6.1.1856           syntyi Lapinsalo Päätalo        kuoli Nissilä

     Christina                        s. 23.7.1801                                       syntyi Lapinsalo Päätalo

     Simon                             s. 1803                 k. 21.4.1867         syntyi Lapinsalo Päätalo        kuoli Kiuruvesi Niemiskylä Lahti

Abram Abrahamin poika Lämsä ja Brita Tervo lähtivät Saaresmäestä ja löytyvät sitten Iisalmen maaseurakunnan

rippikirjasta 1787 Salahmi Pirttimäki. Mukana oli äiti Anna Hatain ja sisko Carin Lämsä. Vaikuttaa sille, että edelliset asukkaat olisivat muuttaneet pois 1790.

Seuraavaksi tämä perhe löytyy Kiuruveden rippikirjasta 1791 Näländö Tihilänaho. Siinä on kyllä merkintä, että olisivat tulleet Säresniemestä 1792, mutta he ovat tulleet kuitenkin Saaresmäestä. Kuuluiko Saaresmäki silloin Säresniemen seurakuntaan (aiemmin Paltamoon), vai onko Saaresmäki kirjoitettu väärin.

Seuraavaksi heidät on merkitty Kiuruveden rippikirjaan 1799 Lapinsalo By. Siihen on merkittynä muutto Lämsään ehkäpä Pölönmäestä.

Abram Lämsä ja Brita Tervo siis lähtivät Saaresmäestä, ja tulivat aluksi nykyisin Vieremän kunnan Nissilän kylän Pirttimäkeen. Sieltä he muuttivat 1792 uudisasukkaaksi Tihilänahoon tai ehkä Pölönmäkeen tai läheiselle alueelle, ja olivat kirjattuna Nälännön kylään, koska esim. Pölönmäki on aivan silloisen Nälännön kylän rajalla, ja Lapinsalo nimi otettiin käyttöön vasta 1794. Olisiko Pölönmäki saanut nimensä Abrahamin synnyintalon Pölölän mukaan. Pölönmäki on myös ensimmäinen rippikirjoissa Lapinsaloon nimetty tila.

Vuonna 1796 he muuttivat Pihlajamäelle Päätaloon (Kumpulainen), jota kutsuttiin silloin Lämsän taloksi. Olivatko Lämsät sitten Pölönmäessä aluksi ei ole varma tieto. Vuosiluvut sopisivat siihen hyvin ja myös paikan nimen Pölönmäki synty.

Abraham Lämsä lunasti omaksi myös 1/4 osan Ojalan nro 5 tilasta vuonna 1816, joten olisivatko Lämsät ennen Päätaloon muuttoa asuneetkin tällä tilalla ja siksi halunneet lunastaa tämän paikan omaksi. Vuoden 1803 katselmuksessa Ojalan palstalla ei kuitenkaan ollut rakennuksia. Tämä alue oli Ojalan tilan itäinen alue, haarajoen ja Tiaisen suon alueella.

Päätalo on perustettu vuonna 1795, ja Abram Lämsä oli ostanut oikeudet Päätaloon Anders Vartiaiselta jo 14 .6.1791. Päätalon paikalla on ollut aitaus ja jonkinlainen rakennus jo ennen Lämsien muuttoa. "Tämä rakennus paloi poroksi ja samalla koko Lämsien vähäinen omaisuus" (ote katselmuksesta 1803).

Lämsät saivat Päätalon perintökirjat ilman korvausta erinomaisesti tehdystä työstä tilalla 16 lokakuuta 1804. Kuninkaallinen huoneenhallituksen seura antoi myös 1804 hopeapikarin Abraham Lämsälle hyvin tehdystä työstä.

Lämsän talo jakautui kahtia vuonna 1856, kun pojista Simon perheineen muutti Niemiskylään. Niemiskylän Lämsät ovat tätä sukuhaaraa. Jaon jälkeen Lämsän talo oli aluksi samassa pihapiirissä ja sitten Pikkaraiseen menevän tien eteläpuolella.

1900-luvulla Antti Lämsä rakensi talonpaikan perheelleen ja sen nimeksi tuli Alila.

Lämsien vaiheista Lapinsalossa voi lukea enemmän kohdasta Tilat/Päätalo

Kokeilin mitä tekoäly kirjoittaa Abraham Lämsästä, syntynyt 4.7.1763

Elämäkerta

Abraham Lämsä syntyi 4. heinäkuuta 1763 Käkilahdessa, Paltamossa, Pölölä nimisellä tilalla. Hänen vanhempansa olivat Abraham Simonsson Lämsä, joka syntyi vuonna 1724 Käkilahdessa, Paltamossa, ja Anna Michelsdotter Haataja, syntynyt vuonna 1727 Vuottolahdessa, Paltamossa. Abraham kastettiin 9. heinäkuuta 1763. Hänellä oli yhdeksän sisarusta: Simo, Liisa, Valpuri, Mikko, Anna, Katariina, Maria, Kirsti ja Antti.

1. maaliskuuta 1784 hän avioitui Paltamossa Brita Tervon kanssa, joka tunnetaan myös nimellä Riitta Heikintytär Tervonen, joka syntyi 28. joulukuuta 1763 Mainualla, Paltamossa. Yhdessä heillä oli yhdeksän lasta: Abraham, Anna, Henric, Juliana, Walborg, Sophia, Brita, Christina ja Simon. Abraham syntyi Käkilahden Pölölässä, ja muutti 1-vuotiaana 1764 Saaresmäkeen Tervola 7 tilalle. Abraham Lämsän ja Brita Tervon perhe muutti 1780- luvun lopulla nykyisin Nissilän Pirttimäkeen ja seuraavaksi perhe löytyy Kiuruveden Tihilänahosta, jonne he tulivat 1792. Seuraavaksi he tulivat Lapinsalon Päätalon nro 9 tilalle, jota kutsuttiin Lämsän taloksi. Abraham kuoli täällä 31. tammikuuta 1838 74-vuoden ikäisenä.

Historiallinen tausta

Abraham Lämsä astui maailmaan 4. heinäkuuta 1763 Paltamon Käkilahdessa, alueella, joka oli tuolloin osa Ruotsia Suomen Ruotsin vallan vuoksi. Hänen syntymänsä tapahtui aikakaudella, jota leimasi valaistumisen aikakausi, jolloin nähtiin merkittävää henkistä kasvua ja perinteisen auktoriteetin kyseenalaistamista kaikkialla Euroopassa.

Aappo Simonpojan ja Anna Michelsdotter Haatajan poika Abraham kastettiin viisi päivää myöhemmin yhteiskunnassa, jossa luterilainen kristinusko oli juurtunut syvälle, koska se oli valtionuskonto protestanttisesta uskonpuhdistuksesta lähtien. Vuonna 1784 Abraham avioitui Brita Tervon kanssa Paltamossa. Heidän liittonsa tapahtui Kustaa III: n hallituskauden taustalla Ruotsissa, jolle oli ominaista valaistunut despotismi ja pyrkimykset vahvistaa kuninkaallista valtaa.

Pariskunta kasvatti yhdeksän lastaan aikana, jolloin Suomessa vallitsi suhteellinen rauha ennen myrskyisiä Napoleonin sotia, jotka lopulta johtivat siihen, että Suomesta tuli Venäjän hallinnassa oleva autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Abraham vietti viimeiset vuotensa Lapinsalon Kiuruvedellä todistamassa suomalaisen hallinnon siirtymistä ruotsalaisista venäläisiin käsiin. Tämä muutos tapahtui Suomen sodan (1808-1809) jälkeen, ja se muutti Pohjois-Euroopan geopoliittista maisemaa.

Hän eli 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, suomalaisten kulttuurisen heräämisen ja kansallisen identiteetin muodostumisen aikaa. Abraham kuoli 31. tammikuuta 1838 74-vuotiaana seurattuaan ensimmäisiä kuohuntaa siitä, mistä tuli kiihkeä liike kohti Suomen itsenäisyyttä, joka saavutettiin paljon myöhemmin vuonna 1917.

 

Sukunimi

Alkuperä Sukunimi Lämsä on suomalaista alkuperää. Se on paikannimi, joka on johdettu Suomessa olevien paikkojen nimistä, joissa on elementti "läm-", kuten "Lämsänjoki" tai "Lämsänpuro", jotka ovat jokien tai purojen nimiä. Pääte -sä on tyypillinen Itä-Suomesta peräisin oleville sukunimille ja liittyy usein savolaisiin murteisiin. Sukunimi Lämsä viittaa siis todennäköisesti henkilöön, joka asui tai liittyi Lämsä-nimiseen tai vastaavaan paikkaan. Suomalaisten sukunimien luonteen ja maantieteeseen liittyvän yhteyden vuoksi on mahdollista, että eri perheet, joilla on sukunimi Lämsä, ovat voineet syntyä itsenäisesti eri paikoista, joilla on tämä maantieteellinen piirre.

**************************************

LÄMSÄ: Kotus, Kotimaisten kielten keskus

 

”Suomen murteissa tunnetaan parikin eri alkuperää olevaa lämsä-sanaa.

Toinen on (veto)hihnaa, silmukkaa, lenkkiä tarkoittava lämsä-sana, josta on käytössä myös muoto lämpsä. Sana tunnetaan myös läheisissä sukukielissä karjalassa ja vepsässä sekä vähän kaukaisemmissa saamelaiskielissä, tosin vähän toisen näköisenä.

Karjalassa merkitys on sama kuin suomessa ja vepsässä ’(kontin) viileke’.

Saamelaiskielissä esim. pohjoissaamen lavzi-sana merkitsee myös hihnaa.

Tämä lämsä-sana on siis kotoperäinen; sitä ei ole lainattu naapurikielistä.

 

Toista alkuperää on melko laajalti suomen murteissa tunnettu lämpsä, josta käytetään osassa murteita myös muotoja lämsä, klämpsä tai lämssä. Sana merkitsee erilaisia kankaan tai nahan kappaleita, lappuja tai läppiä, maatilkkua tai muuta sellaista.”