Kestit

Kestien suku



Kestilään Kestin talolle ja edelleen Kestilän kylälle ja pitäjälle nimensä antaneen Kestinsuvun ensimmäinen edustaja, Heikki Pekanpoika, saapui seudulle uudisasukkaaksi vuonna 1564 (nybonde Henric Person). Hänen sukunimensä tosin tulee esille vasta pari vuosikymmentä myöhemmin (Henric Gest 1588). Nimi perustuu sanaan kesti: ”seudulla oleskeleva vierasmaalainen”, yleensä saksalainen kauppias. Liikanimestä Kesti on siirtynyt sukunimeksi laajalla, Varsinais-Suomesta Tornion- ja Kemijokilaaksoon asti ulottavalla alueella. Kestilään suku on siis tullut rannikolta, sillä nimi ei ole ollut käytössä Karjalassa tai Savossa. Todennäköisin tulosuunta on Liminka, jossa mainitaan Kestin talo jo vuonna 1548. Yhtä matkaa Heikki Kestin kanssa alueelle saapui sukunimetön Elef Michelson 1565, joka asui Kestin naapurina vuosina 1564–73. Hänen skandinaavisperäinen etunimensä (< ruotsin Eleff, norjan ja islannin Eileifr, Eilifr) viittaa niin ikään Pohjanmaan rannikolle.


                                                                                                                                                        Matti Leiviskä Oulun Yliopisto


Lapinsaloon tulleiden Kestien vanhimpana löytynyt Jacob Andersson Gesti s. 10.2.1719, muutti 14.3.1769 perheensä kanssa Tyrnävältä, talosta Lipponen nro 62, Kestilään Gesti nro 5 nimiseen taloon. Tämä tieto on peräisin Kestien sukua tutkineilta, itse en tuota muuttoa löytänyt, enkä sitä, että olisivat Tyrnävällä asuneet. Joka tapauksessa Jacob Andersson Gestin perhe ilmestyi Pulkkilan rippikirjaan 1769 Gestilä Gesti nro 5. Gestejä on asunut tässä talossa ainakin 1731 lähtien, varmaan jo aiemminkin, mutta oliko Jacob miten sukua näille muille, sitä en pystynyt selvittämään.


Jacob Gesti oli naimisissa Elin Pehrsdotterin s. 17.2.1721 kanssa, ja heillä oli mukana kaksi poikaa Anders s. 5.11.1753 ja Jacob s. 6.12.1755. Molemmat ovat syntyneet siis Tyrnävällä. Isä Jacob kuoli 59-vuotiaana 10.1.1778 ja vaimo Elin 81-vuotiaana 1808 Gestilässä.


Pojista Anders Jacobsson Gesti meni naimisiin Margeta Andersdotterin s. 1.2.1756 kanssa. Heille ei löytynyt lapsia, mutta he elivät elämänsä tässä talossa. Anders kuoli 66-vuotiaana 17.2.1819 ja Margetan kuolinaikaa ei löytynyt.


Toinen pojista Jacob Jacobsson Gesti meni naimisiin Lisa Henriksdotterin s.1762 kanssa. He asuivat samassa talossa kuin Anders ja Margeta. Jacob ja Lisa saivat kuusi lasta: Elin, Jacob, Anders, Elisabeth, Margeta ja Johan. Jacob isä kuoli 80-vuotiaana 1836 ja Lisa 79-vuotiaana 1841 Kestilässä.


Jacob Jacobsson Gesti   s. 26.12.1755    k. 29.1.1836    Kestilä

Lisa Henriksdottir          s. 1762               k. 13.12.1741  Kestilä


Lapset:

Elin                                  s. 2.2.1783

Jacob                               s. 6.10.1784

Anders                            s. 14.2.1784

Elisabeth                         s. 11.4.1788

Margeta                          s. 4.4.4790

Johan                               s. 21.5.1792      k. 7.5.1858    Kestilä



Lapsista Elin ja Margeta ovat lähteneet Pulkkilaan piiaksi. Muista lapsista ei löytynyt tietoa.


Pojista Andreas nemi naimisiin Agneta Moisan s. 7.8.1888 kanssa. Heille syntyi ainakin Jacob, Walborg, Johan, Andreas, Abram ja Isaac. Heidän perhe asui Gestin tilalla.


Nuorin pojista Johan Jacobin poika meni naimisiin Cathariina Niirasen s: 3.6.1794 kanssa. He asuttivat ilmeisesti toista taloa Gesti-tilalla, ja heille syntyi kuusi lasta: Jacob, Lisa, Anders, Anna Caisa, Walborg ja Lars.


Catharina kuoli 37-vuotiaana heti Larsin syntymän jälkeen, ja Johan meni uusiin naimisiin Johanna Haapalaisen s. 24.6.1798 kanssa. Heille syntyi vielä kaksi lasta Sophia s. 31.10.1834 ja Johanna s.23.7.1839. Johan kuoli 66-vuotiaana 1858 Kestilässä. Johanin kuoleman jälkeen tämä perhe hajosi Kestilästä. 


Johan Jacobsson Gesti     s. 21.5.1792      k. 7.5.1858

Catharina Niiranen          s. 3.6.1794         k. 11.4.1831


Lapset:

Jacob                                 s. 12.2.1819

Lisa                                    s. 19.5.1821       k. 10.1.1822   Piippola

Anders                              s. 19.5.1823       k. 14.4.1868   Piippola Ahokylä Knuutila

Anna Caisa                       s. 8.7.1827         k. 17.6.1897   Kestilä

Walborg                            s. 8.6.1829         k. 27.4.1868   Piippola

Lars                                   s. 4.4.1831         k. 27.5.1831   Piippola



Pojista Jacob lähti Kestilästä 24.11.1837, ja muutti Piippolaan rengiksi. Hän meni naimisiin Maria Ikosen s. 1823 kanssa, ja muutti 1843 Marian kotitilalle Piippolan Tavastkenkä Turunen Saari nro 4 tilalle kotivävyksi. Heille syntyi lapsia Caisa Maria, Erik, Johan, Elsa, Anna Maria, Jacob, Anders ja Margetha. Heidän perhe asui täällä vielä vuonna 1879.


Toinen pojista, Anders, tuli ilmeisesti aluksi rengiksi Turunen Saari tilalle vuonna 1843. Hän meni naimisiin talon tytön Lisa Madleena Ikosen s. 10.5.1827 kanssa. Lisa Madleena on Maria Ikosen sisko. Heidän perhe asui myös Turunen Saari tilalla, ja heille syntyi seitsemän lasta: Anders, Henrik, Marget, Anna Liisa, Elsa Brita, Jaacob ja Johan. Vuonna 1859 perhe muutti sitten Ahokylän Knuutilaan, ja lapsista Elsa Brita, Jaacob ja Johan ovat syntyneet siellä.


Kun isä Andreas kuoli 45-vuotiaana vuonna 1868, perhe hajosi ja muutti pois Knuutilasta. Osa perheestä muutti takaisin Tavastkengälle ja ainakin pojista Johan on asunut Tavastkenkä Ojapelto nro 14 tilaa. Ilmeisesti äiti Lisa Madleena eli loppuelämänsä Ojapelto tilalla.

Anna Liisa on mennyt Kärsämäelle ja Elsa Brita Pyhäjärvelle.


Anders Johansson Kesti  s. 19.5.1823      k. 14.4.1868   Piippola Ahokylä Knuutila

Lisa Madleena Ikonen     s. 10.5.1827      k. 1.12.1904   Pyhäntä Ojapelto


Lapset:

Anders                             s. 6.12.1847

Henrik                              s. 23.9.1850      k. 7.7.1939      Kiuruvesi Lapinsalo Heikkilä

Marget                             s. 22.1.1854      k. 6.1.1855      Piippola

Anna Liisa                        s. 20.1.1856      k. 29.7.1835    Kärsämäki

Elsa Brita                         s. 27.6.1859      k. 4.10.1935    Pyhäjärvi

Jaacob                              s. 11.2.1862      k. 19.12.1928  Kiuruvesi Lapinsalo Ahola

Johan (Juho)                    s. 20.12.1865    k. 14.4.1940    Pyhäntä Tavastkenkä Ojapelto




Pojista Henrik Andersson s. 23.9.1850 muutti vuonna1869 rengiksi Kiuruveden Lapinsalon Päätaloon. Hänet on Kiuruveden rippikirjassa kirjattu nimellä Henrik Andesson Knutila. Eli hänen sukunimi muuttui Ahokylän Knuutila talon mukaan. Myöhemmin sukunimeksi vakiintui Knuutinen. Henrik meni naimisiin Heinämäen tytön Brita Stina Gladin s. 29.4.1854 kanssa. He asettuivat asumaan mäkitupalaisiksi Päätalon maille, mistä tuli myöhemmin Heikkilä. Heille syntyi kahdeksan lasta: Olga Aliina, Stiina Johanna, Jaakob, Immanuel, Kaisa Helena, Sylvester, Hilma Maria ja Joel Enock.


Heidän pojista Immanuel Knuutinen meni naimisiin Elli Maria Saarasen kanssa. Elli Maria on syntynyt Kiuruveden Nälännön kylällä, ja on Samuli Saarasen ja Vilhelmiina Piipon tyttö. Heidän perhe muutti noin 1890 Heinäperän Niemelään. Elli Maria oli naimisissa Lahnasilla, Pyhännän puolella Akanmäessä. Kun mies kuoli, Immanuel meni naimisiin leski Elli Marian kanssa ja he jäivät Akanmäkeen.

Heidän poika Aarne Immanuel Knuutinen meni naimisiin Pajulan tytön Aili Johanna Nuutisen kanssa. Joten Aarne on minun isän siskon mies. He viljelivät seuraavina Akanmäkeä.


Tämä Henrik Knuutisen ja Heikkilän tarina tarkentuu vielä.



Toinen Ahokylän Knuutilasta Lapinsaloon tullut poika oli Jacob Andersson Kesti. Hän muutti rengiksi Lapinsaloon 20.1.1878, Lapinsalo Mikkola nro 10 tilalle, siis Pikkaraiseen. Hän oli useissa taloissa renkinä ja meni sitten rengiksi pastori Wilhelm Malmivaaralle. Kun Malmivaara lähti pois Kiuruvedeltä, Jaacob meni Amerikkaan. Oltuaan siellä muutamia vuosia palasi takaisin ja osti Aholan talon Matti Hyväriseltä 1890-luvun lopussa, sitä ennen Aholan omisti Sylvesteri Vartiainen. Jaacob on hakenut kiinnekirjat Aholaan 28.2.1900.


Jaacob, Aholan Jaako, säilytti Kesti sukunimen.




Aholan Jaako oli oma persoona, häneltä jäi elämään monta sanontaa,

tässä muutamia:


Aholan Jaako ajeli lapsensa ylös jo viideltä-kuudelta ja perusteli: ”Oppivat maata

ketkottammaan”. Kun lapset olivat tästä nyreissään, Jaako sanoi: ”Liisanki nokka

se ollee aina kirrellään ja varsinki minulle.”


Jaako toi lapsilleen rinkeleitä markkinatuliaisina: ”Ne hamuavat noitten

rinkeleitten perässä. Minä vien ne kaikki Ameriikkaan!”


Aholan Jaako tuli hautajaisista Tavastkengältä, nosti kurrikannun, suolasilakka-

astian ja leivänkannikan pöytään ja totesi: ”Ollaanhan sitä syöpinään, vaan

eihän se ole kotiruuan verosta.”


Jaako lähti hurjalla hevosella kartanolta, ajopeli osui porttiin, ja Akusta iski

päänsä reen syrjään, mihin Jaako: ”Äittäkin se siinä niin rentona retkottaa.”


Aaro Laitinen tuli ostamaan Jaakolta reenjalaksia. Aaro oli tinkasa mies, ja arveli

Jaakon määräämää hintaa liian korkeaksi, puolet oli hinnasta pudotettava.

”Saat sillä toisen jalaksen”, Jaako päätti.


Kun oltiin heinänteossa Kukkopurolla, saatiin heinäväelle sopiva määrä puuroa Jaakon ohjeen mukaan, kun vettä pantiin ”viisi liuhaa ja siitä vähän läikähyttää”. (Liuha = lippi)


Mäkelän Hanna oli riiviikkopiikana Aholassa. Jaako oli jämpti mies, ja seurasi tarkkana, kun Hanna ammensi jauhoja vasikan juomiseen: ”Liian vähän, kaaja vielä. Meni liikaa, kaaja pois.”


Jaako kehui erään sepän takomia viikatteita: ”Niillä ku niittää niin jäkin pintaa kirvelee.” (jäkki oli matalaa luonnonheinikkoa, jota oli vaikea niittää)


Jaako oli kova laulamaan. Laulu kuului kauas, kun heinäkuorma oli tulossa Kukkopurolta. ”Oi Herra intua lainaa tätä maatamme rakastamaan…”


Haapalan (Pajulan) Aukusti oli kova työmies. Aukusti oli niittämässä pellolla, kun ukkoskuuro yllätti. Muu heinäväki pakeni pihaan, mutta Aukusti vain niitti. Jaako seurasi lasista: ”Haapalan hupsu ollee suuttunu Luojaansa, ku eiku niittää.”


Jaako: ”Se ollee laiska joka joutaa miettimään.” ”Laiska ollee viisas.”


Aholassa oli joku hirsirakennus urakka meneillään. Välillä työmiehet kävivät syömässä ja sitten jatkettiin. Kun miehet ponnistelivat seuraavaa hirttä ylöspäin tuumasi Jaako: "Kyllä jaksaa nostaa, paljon söitte puurua."



Aholan Jaako oli kova työmies, mutta myös edistyksellinen. Hän hommasi ensimmäisenä Oulusta kainiittia ja tuomaskuonaa lisäravinteiksi pelloille. Määrät olivat kyllä pieniä, mutta siitä nykymaatalous sai alkunsa Lapinsalossa. Jaako hommasi myös ensimmäisenä hevosvetoisen niittokoneen kylälle.


Jaakko Kesti meni naimisiin Elsa Augusta Vartiaisen s. 12.6.1873 kanssa. Elsa Augusta on syntynyt Lapinsalon Vartialassa ja on Anders Vartiaisen ja Liisa Piipon tyttö.  Jaakolle ja Elsa Augustalle syntyi yhdeksän lasta: Väinö Samuli, Antti Enok, Johan Felix, Liisa Johanna, Vilho Artturi, Jaakko, Uuno Heikki, Aarne August, Hilja Augusta ja Rauha Marjatta.



Jaakob Kesti                       s. 11 Helmi1862    Piippola, Tavastkenkä, muutti rengiksi 20.1.1878 Kiuruvedelle, Lapinsalo 10 Mikkola

                                               k. 19 Joulu 1928    Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola


Elsa Augusta Vartiainen  s. 12 Kesä 1873     Kiuruvesi, Lapinsalo, Vartiala

                                               k. 25 Huhti 1930   Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Lapset:


Väinö Samuli Kesti           s. 20 Elo 1896        Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 12 Joulu 1982    Kiuruvesi Lapinsalo Ahola

Antti Enok                           s. 15 Tammi 1898 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 7 Loka 1906       Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Johan Felix                          s. 7 Syys 1899        Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 19.7.1928 Varkauteen

                                               k. 3 Loka 1979

Liisa Johanna                     s. 28 Marras 1901 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 1 Joulu 1981      Kiuruvesi, Lapinsalo Tuikkula

Vilho Artturi                       s. 13 Helmi 1904   Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 6 Syys 1995        Kiuruvesi

Jaakko                                  s. 4 Kesä 1906        Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 6 Tammi 1907    Kiuruvesi

Uuno Heikki                       s. 12 Kesä 1908      Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 19.5.1936 Lahteen

                                               k.

Aarne August                     s. 14 Loka 1912      Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 15.8.1935 Varkauteen

                                               k.

Hilja Augusta                     s. 14 Loka 1912       Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

                                               k. 29 Heinä 1914    Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Rauha Marjatta                 s. 29 Kesä 1915      Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 29.11.1945 Kajaaniin





Aholan ja Kestien tarina jatkuu vielä.

Väinö Jaakonpoika Kesti Aholasta ja Eino Heikinpoika Nuutinen Heikkilästä