Kestit | lapinsalo.fi

Kestien suku

Alkukirjoitus:

"Kestilään Kestin talolle ja edelleen Kestilän kylälle ja pitäjälle nimensä antaneen Kestinsuvun ensimmäinen edustaja, Heikki Pekanpoika, saapui seudulle uudisasukkaaksi vuonna 1564 (nybonde Henric Person). Hänen sukunimensä tosin tulee esille vasta pari vuosikymmentä myöhemmin (Henric Gest 1588). Nimi perustuu sanaan kesti: ”seudulla oleskeleva vierasmaalainen”, yleensä saksalainen kauppias. Liikanimestä Kesti on siirtynyt sukunimeksi laajalla, Varsinais-Suomesta Tornion- ja Kemijokilaaksoon asti ulottavalla alueella. Kestilään suku on siis tullut rannikolta, sillä nimi ei ole ollut käytössä Karjalassa tai Savossa. Todennäköisin tulosuunta on Liminka, jossa mainitaan Kestin talo jo vuonna 1548. Yhtä matkaa Heikki Kestin kanssa alueelle saapui sukunimetön Elef Michelson 1565, joka asui Kestin naapurina vuosina 1564–73. Hänen skandinaavisperäinen etunimensä (< ruotsin Eleff, norjan ja islannin Eileifr, Eilifr) viittaa niin ikään Pohjanmaan rannikolle."

Matti Leiviskä Oulun Yliopisto

Lapinsaloon tulleiden Kestien vanhimpana löytynyt Jacob Andersson Gesti s. 10.2.1719, muutti 14.3.1769 perheensä kanssa Tyrnävältä, talosta Lipponen nro 62, Kestilään Gesti nro 5 nimiseen taloon ja perhe löytyy Pulkkilan rippikirjasta 1769 Gestilä Gesti nro 5. Gestejä on asunut tässä talossa ainakin 1731 lähtien, varmaan jo aiemminkin, mutta Jacob Andersson Kesti ei ollut ilmeisesti mitään sukua näille Kesteille, vaan oli alunperin sukujaan Lämsä. Kesti nimi jäi sukuun talon nimestä Gesti.

Tämä Kestilään muuttanut Jacob Gesti oli naimisissa Elin Pehrsdotterin s. 17.2.1721 kanssa, ja heillä oli mukana kaksi poikaa Anders s. 5.11.1753 ja Jacob s. 6.12.1755. Molemmat ovat syntyneet siis Tyrnävällä. Isä Jacob kuoli 59-vuotiaana 10.1.1778 ja vaimo Elin 81-vuotiaana 1808 Gestilässä.

Pojista Anders Jacobsson Gesti meni naimisiin Margeta Andersdotterin s. 1.2.1756 kanssa. Heille ei löytynyt lapsia, mutta he elivät elämänsä tässä talossa. Anders kuoli 66-vuotiaana 17.2.1819 ja Margetan kuolinaikaa ei löytynyt.

Toinen pojista Jacob Jacobsson Gesti meni naimisiin Lisa Henriksdotterin s.1762 kanssa. He asuivat samassa talossa kuin Anders ja Margeta. Jacob ja Lisa saivat kuusi lasta: Elin, Jacob, Anders, Elisabeth, Margeta ja Johan. Jacob isä kuoli 80-vuotiaana 1836 ja Lisa 79-vuotiaana 1841 Kestilässä.

Jacob Jacobsson Gesti s. 26.12.1755 k. 29.1.1836 Kestilä

Lisa Henriksdottir s. 1762 k. 13.12.1741 Kestilä

Lapset:

Elin s. 2.2.1783

Jacob s. 6.10.1784

Anders s. 14.2.1784

Elisabeth s. 11.4.1788

Margeta s. 4.4.4790

Johan s. 21.5.1792 k. 7.5.1858 Kestilä

Lapsista Elin ja Margeta ovat lähteneet Pulkkilaan piiaksi. Muista lapsista ei löytynyt tietoa.

Pojista Andreas nemi naimisiin Agneta Moisan s. 7.8.1888 kanssa. Heille syntyi ainakin Jacob, Walborg, Johan, Andreas, Abram ja Isaac. Heidän perhe asui Gestin tilalla.

Nuorin pojista Johan Jacobin poika meni naimisiin Cathariina Niirasen s: 3.6.1794 kanssa. He asuttivat ilmeisesti toista taloa Gesti-tilalla, ja heille syntyi kuusi lasta: Jacob, Lisa, Anders, Anna Caisa, Walborg ja Lars.

Catharina kuoli 37-vuotiaana heti Larsin syntymän jälkeen, ja Johan meni uusiin naimisiin Johanna Haapalaisen s. 24.6.1798 kanssa. Heille syntyi vielä kaksi lasta Sophia s. 31.10.1834 ja Johanna s.23.7.1839. Johan kuoli 66-vuotiaana 1858 Kestilässä. Johanin kuoleman jälkeen tämä perhe hajosi Kestilästä.

Johan Jacobsson Gesti s. 21.5.1792 k. 7.5.1858

Catharina Niiranen s. 3.6.1794 k. 11.4.1831

Lapset:

Jacob s. 12.2.1819

Lisa s. 19.5.1821 k. 10.1.1822 Piippola

Anders s. 19.5.1823 k. 14.4.1868 Piippola Ahokylä Knuutila

Anna Caisa s. 8.7.1827 k. 17.6.1897 Kestilä

Walborg s. 8.6.1829 k. 27.4.1868 Piippola

Lars s. 4.4.1831 k. 27.5.1831 Piippola

Pojista Jacob lähti Kestilästä 24.11.1837, ja muutti Piippolaan rengiksi. Hän meni naimisiin Maria Ikosen s. 1823 kanssa, ja muutti 1843 Marian kotitilalle Piippolan Tavastkenkä Turunen Saari nro 4 tilalle kotivävyksi. Heille syntyi lapsia Caisa Maria, Erik, Johan, Elsa, Anna Maria, Jacob, Anders ja Margetha. Heidän perhe asui täällä vielä vuonna 1879.

Toinen pojista, Anders, tuli ilmeisesti aluksi rengiksi Turunen Saari tilalle vuonna 1843. Hän meni naimisiin talon tytön Lisa Madleena Ikosen s. 10.5.1827 kanssa. Lisa Madleena on Maria Ikosen sisko. Heidän perhe asui myös Turunen Saari tilalla, ja heille syntyi seitsemän lasta: Anders, Henrik, Marget, Anna Liisa, Elsa Brita, Jaacob ja Johan. Vuonna 1859 perhe muutti sitten Ahokylän Knuutilaan, ja lapsista Elsa Brita, Jaacob ja Johan ovat syntyneet siellä.

Kun isä Andreas kuoli 45-vuotiaana vuonna 1868, perhe hajosi ja muutti pois Knuutilasta. Osa perheestä muutti takaisin Tavastkengälle ja ainakin pojista Johan on asunut Tavastkenkä Ojapelto nro 14 tilaa. Ilmeisesti äiti Lisa Madleena eli loppuelämänsä Ojapelto tilalla.

Anna Liisa on mennyt Kärsämäelle ja Elsa Brita Pyhäjärvelle.

Anders Johansson Kesti s. 19.5.1823 k. 14.4.1868 Piippola Ahokylä Knuutila

Lisa Madleena Ikonen s. 10.5.1827 k. 1.12.1904 Pyhäntä Ojapelto

Lapset:

Anders s. 6.12.1847

Henrik s. 23.9.1850 k. 7.7.1939 Kiuruvesi Lapinsalo Heikkilä

Marget s. 22.1.1854 k. 6.1.1855 Piippola

Anna Liisa s. 20.1.1856 k. 29.7.1835 Kärsämäki

Elsa Brita s. 27.6.1859 k. 4.10.1935 Pyhäjärvi

Jaacob s. 11.2.1862 k. 19.12.1928 Kiuruvesi Lapinsalo Ahola

Johan (Juho) s. 20.12.1865 k. 14.4.1940 Pyhäntä Tavastkenkä Ojapelto

Pojista Henrik Andersson s. 23.9.1850 muutti vuonna1869 rengiksi Kiuruveden Lapinsalon Päätaloon. Hänet on Kiuruveden rippikirjassa kirjattu nimellä Henrik Andesson Knutila. Eli hänen sukunimi muuttui Ahokylän Knuutila talon mukaan. Myöhemmin sukunimeksi vakiintui ensin Knuutinen ja sitten Nuutinen. Henrik meni naimisiin Heinämäen tytön Brita Stina Gladin s. 29.4.1854 kanssa. He asettuivat asumaan mäkitupalaisiksi Päätalon maille, mistä tuli myöhemmin Heikkilä. Heille syntyi kahdeksan lasta: Olga Aliina, Stiina Johanna, Jaakob, Immanuel, Kaisa Helena, Sylvester, Hilma Maria ja Joel Enock.

Henrik Nuutinen 6.12.1847 7.7.1939

Brita Stina Glad 29.4.1854 25.2.1940

vihitty 16.4.1876

Lapset:

Olga Alina 1.3.1877 2.10.1878

Stina Johanna 19.6.1881 25.3.1882

Jakob 18.3.1883 naimisiin 15.12.1911 Maria Lovisa Roivainen, asuivat Pihlajamäki Hekkilä

Immanuel 22.2.1885 naimisiin 25.10.1918 Elli Maria Saaranen, asuivat Pyhäntä Akanmäki

Kaisa Helena 30.5.1888 11.1.1889

Sylvester 30.12.1889 10.10.1909

Hilma Maria 12.7.1893 naimisiin Eemeli Moisala

Joel Enok (Eino) 12.7.1893 naimisiin Laina Sohvi Väänänen, asuivat Pihlajamäki Otra-aho

Heidän pojista Immanuel Knuutinen meni naimisiin Elli Maria Saarasen kanssa. Elli Maria on syntynyt Kiuruveden Nälännön kylällä, ja on Samuli Saarasen ja Vilhelmiina Piipon tyttö. Heidän perhe muutti noin 1890 Heinäperän Niemelään. Elli Maria oli naimisissa Lahnasilla, Pyhännän puolella Akanmäessä. Kun mies kuoli, Immanuel meni naimisiin leski Elli Marian kanssa ja he jäivät Akanmäkeen.

Heidän poika Aarne Immanuel Knuutinen meni naimisiin Pajulan tytön Aili Johanna Nuutisen kanssa. Joten Aarne on minun isän siskon mies. He viljelivät seuraavina Akanmäkeä.

Brita Stina Glad

Lapsista Jaakko (Jakob) Knuutinen meni naimisiin Maria Loviisa Roivaisen kanssa, ja he asuivat Heikkilässä.

Jakko Knuutinen 18.3.1883 23.9.1951

Maria Loviisa Roivainen 11.12.1891 3.3.1928 syntynyt Remekselä 15

vihitty 15.12.1911

Lapset:

Kirsti Johanna 18.11.1912 9.11.1914

Hilma Elina 3.7.1914 26.11.1928

Vilma Hedvig 4.9.1916 naimisiin Sakari Remes

Jaakko Artturi 23.10.1917 1.2.1928

Siiri Marjatta 15.8.1918

Tämä Henrik Knuutisen ja Heikkilän tarina jatkuu Talot/Heikkilä

Tässä Timo Ahonpään selostus suvun aiemmista vaiheista, jonka minulle toimitti Aimo Kesti:

"Jaakko Antinpoika Kesti oli eläessään kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Maria Antintytär Kärsämä, jonka kanssa yhteiset tyttäret Kaisa ja Vappu. Kaisa on naimississa Matti Haapaniemen kanssa Sipolan kylällä.

Toinen avioliitto nyt jälkeenjääneen Elsa Tuomaantytär Karvosen kanssa, jonka kanssa kaksi poikaa Antti ja Jaakko.

Ensimmäisen vaimon Maria Antintytär Kärsämän jälkeen on laadittu asianmukainen perukirja 1.9.1752 (tätä ei ole netissä ainakaan vielä), jolloin molempien tyttärien perintöosat 138 taalari 20 äyriä kuparirahaa …

Vajaavaltaisen Vapun ( ei miestä edustamaan itseään) määrättynä edunvalvojana toimii sisaren mies Matti Haapaniemi."

Ja hieman lisää selostusta:

"Nyt täytyy hypätä ajassa 1750-luvulle Tyrnävän pitäjän Lipposen taloon n:o 62. Sinne muutti asukkaaksi 1719 syntynyt Jaakko Antinpoika vaimonsa Elinin kanssa. Jaakko Antinpoika oli 24.6. 1778 päivätyn perukirjan mukaan Lämsä, jonka isä oli syntynyt Veneheitossa Antti Eskonpoika Lämsän ja Kerttu Jaakontytär Juoton perheeseen.

Antti Eskonpoika kuoli v. 1691 Veneheitto 8 Lämsälä ja vaimo Kerttu avioitui uudelleen Heikki Sipinpoika Hyvösen kanssa Tavastkenkä 1 Hyvöseen (nyk. Hyvölänranta).

-Heikki Sipinpoika oli jo vanha mies, eikä hänellä ollut omia lapsia. Hänellä oli veli Esko Sipinpoika, mutta hänkin kuoli lapsettomana 1697, ja leski häipyi talosta. Heikki joutui vanhuutensa vuoksi ottamaan syytinkimieheksi vuonna 1698 sisarensa pojan Heikki Heikinpoika Turusen, koska Kertun pojat olivat vielä alaikäisiä. Yhteiselo syytinkimiehen ja hänen vaimonsa kanssa johti riitelyyn, ja Heikki irtisanoi sopimuksen vuonna 1702.

Antti Antinpoika Lämsä oli avioitunut noin 1705 Elsa Matintyttären kanssa ja olisi ehkä perinyt talon. Mutta Heikki Sipinpojan vanhemman veljen tyttären Marketta Paavontyttären mies Samuli Pekanpoika Mulkua tuli ja vetosi olevansa vaimonsa kautta oikeutetumpi taloon kuin täysin vieras Antti Antinpoika Lämsä.

Niin Antti ja vaimo Elsa Matintytär joutuivat lähtemään talosta vuonna 1709.-

Nämä Antti ja Elsa muuttavat Vihannin Alpualle, jonka jälkeen heistä ei löydy merkintöjä, kunnes Jaakko Antinpoika Lämsä ilmestyy 1746 Muhoksen Ahmakselle, josta muuttaa Tyrnävälle. Kun hän sitten vuonna 1770 muutti Kestilään, Kestin taloon n:o 5, hän sai talon mukaan sukunimekseen Kesti. Jaakko Antinpojan toinen vaimo, josta sukumme polveutuu, oli Pudasjärveltä Oulunsaloon v.1738 muuttaneen Pekka Takkisen tyttären Vapun ja Tuomas Karvosen v. 1721 syntynyt tytär Elsa."

Ahola

Ahola on 1/3 osa Haapalan tilasta

Toinen Ahokylän Knuutilasta Lapinsaloon tullut poika oli Jacob Andersson Kesti. Hän muutti rengiksi Lapinsaloon 20.1.1878, Lapinsalo Mikkola nro 10 tilalle, siis Pikkaraiseen. Hän oli useissa taloissa renkinä ja meni sitten rengiksi pastori Wilhelm Malmivaaralle. Kun Malmivaara lähti pois Kiuruvedeltä, Jaacob meni Amerikkaan. Oltuaan siellä muutamia vuosia palasi takaisin ja osti Aholan talon Matti Hyväriseltä 1890-luvun lopussa, sitä ennen Aholan omisti Sylvesteri Vartiainen. Jaacob on hakenut kiinnekirjat Aholaan 28.2.1900.

Jacob, Aholan Jaako, säilytti Kesti sukunimen.

Aholan Jaako oli oma persoona, häneltä jäi elämään monta sanontaa,

tässä muutamia:

Aholan Jaako ajeli lapsensa ylös jo viideltä-kuudelta ja perusteli: ”Oppivat maata ketkottammaan”. Kun lapset olivat tästä nyreissään, Jaako sanoi: ”Liisanki nokka se ollee aina kirrellään ja varsinki minulle.”

Jaako toi lapsilleen rinkeleitä markkinatuliaisina: ”Ne hamuavat noitten rinkeleitten perässä. Minä vien ne kaikki Ameriikkaan!”

Aholan Jaako tuli hautajaisista Tavastkengältä, nosti kurrikannun, suolasilakka-astian ja leivänkannikan pöytään ja totesi: ”Ollaanhan sitä syöpinään, vaan

eihän se ole kotiruuan verosta.”

Jaako lähti hurjalla hevosella kartanolta, ajopeli osui porttiin, ja Akusta iski päänsä reen syrjään, mihin Jaako: ”Äittäkin se siinä niin rentona retkottaa.”

Aaro Laitinen tuli ostamaan Jaakolta reenjalaksia. Aaro oli tinkasa mies, ja arveli Jaakon määräämää hintaa liian korkeaksi, puolet oli hinnasta pudotettava.

”Saat sillä toisen jalaksen”, Jaako päätti.

Kun oltiin heinänteossa Kukkopurolla, saatiin heinäväelle sopiva määrä puuroa Jaakon ohjeen mukaan, kun vettä pantiin ”viisi liuhaa ja siitä vähän läikähyttää”. (Liuha = lippi)

Mäkelän Hanna oli riiviikkopiikana Aholassa. Jaako oli jämpti mies, ja seurasi tarkkana, kun Hanna ammensi jauhoja vasikan juomiseen: ”Liian vähän, kaaja vielä. Meni liikaa, kaaja pois.”

Jaako kehui erään sepän takomia viikatteita: ”Niillä ku niittää niin jäkin pintaa kirvelee.” (jäkki oli matalaa luonnonheinikkoa, jota oli vaikea niittää)

Jaako oli kova laulamaan. Laulu kuului kauas, kun heinäkuorma oli tulossa Kukkopurolta. ”Oi Herra intua lainaa tätä maatamme rakastamaan…”

Haapalan (Pajulan) Aukusti oli kova työmies. Aukusti oli niittämässä pellolla, kun ukkoskuuro yllätti. Muu heinäväki pakeni pihaan, mutta Aukusti vain niitti. Jaako seurasi lasista: ”Haapalan hupsu ollee suuttunu Luojaansa, ku eiku niittää.”

Jaako: ”Se ollee laiska joka joutaa miettimään.” ”Laiska ollee viisas.”

Aholassa oli joku hirsirakennus urakka meneillään. Välillä työmiehet kävivät syömässä ja sitten jatkettiin. Kun miehet ponnistelivat seuraavaa hirttä ylöspäin tuumasi Jaako: "Kyllä jaksaa nostaa, paljon söitte puurua."

Aholan Jaako oli kova työmies, mutta myös edistyksellinen. Hän hommasi ensimmäisenä Oulusta kainiittia ja tuomaskuonaa lisäravinteiksi pelloille. Määrät olivat kyllä pieniä, mutta siitä nykymaatalous sai alkunsa Lapinsalossa. Jaako hommasi myös ensimmäisenä hevosvetoisen niittokoneen kylälle.

Jaakko Kesti meni naimisiin Elsa Augusta Vartiaisen s. 12.6.1873 kanssa. Elsa Augusta on syntynyt

Lapinsalon Vartialassa ja on Anders Vartiaisen ja Liisa Piipon tyttö. Jaakolle ja Elsa Augustalle syntyi

yhdeksän lasta: Väinö Samuli, Antti Enok, Johan Felix, Liisa Johanna, Vilho Artturi, Jaakko, Uuno Heikki,

Aarne August, Hilja Augusta ja Rauha Marjatta.

Jaakob Kesti s. 11 Helmi1862 Piippola, Tavastkenkä, muutti rengiksi 20.1.1878 Kiuruvedelle, Lapinsalo 10 Mikkola

k. 19 Joulu 1928 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Elsa Augusta Vartiainen s. 12 Kesä 1873 Kiuruvesi, Lapinsalo, Vartiala

k. 25 Huhti 1930 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Lapset:

Väinö Samuli Kesti s. 20 Elo 1896 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

k. 12 Joulu 1982 Kiuruvesi Lapinsalo Ahola

Antti Enok s. 15 Tammi 1898 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola Elsa Akusta v.1924

k. 7 Loka 1906 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Johan Felix s. 7 Syys 1899 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 19.7.1928 Varkauteen

k. 3 Loka 1979

Liisa Johanna s. 28 Marras 1901 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

k. 1 Joulu 1981 Kiuruvesi, Lapinsalo Tuikkula

Vilho Artturi s. 13 Helmi 1904 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

k. 6 Syys 1995 Kiuruvesi

Jaakko s. 4 Kesä 1906 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

k. 6 Tammi 1907 Kiuruvesi

Uuno Heikki s. 12 Kesä 1908 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 19.5.1936 Lahteen

Aarne August s. 14 Loka 1912 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 15.8.1935 Varkauteen

Hilja Augusta s. 14 Loka 1912 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

k. 29 Heinä 1914 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola

Rauha Marjatta s. 29 Kesä 1915 Kiuruvesi, Lapinsalo, 2 Ahola, muutti 29.11.1945 Kajaaniin

Väinö Samuli meni naimisiin Lyyti Esteri Paason kanssa, ja heille syntyi kaksi lasta: Liisa Annikki ja Eeva Mirjami. Väinö ja Esteri viljelivät koko ikänsä Aholan tilaa. Heillä oli myös Aholassa kauppa.

Aholan ja Kestien tarina jatkuu kohdassa Talot/Ahola

vasemmalla

Väinö Jaakonpoika Kesti Aholasta ja Eino Heikinpoika Nuutinen Heikkilästä

oikealla

Väinö Kesti Aholasta

kuva ja teksti Kiuruvesi lehti