Päätalo Nro 9

Päätalon tila Nro 9

1/6 osaa manttaalia


Pihlajamäellä, tunnetaan nykyisin nimellä Kumpulainen. Kallela, Mutkala, Alila, Peltola, Mäntyrinne, Heikkilä ja Orinmäki ovat Päätalon mailla. Päätalon maat ovat kuuluneet ennen Salahmin kylän tilaan nro 4, nykyisin Vieremän kunnan Isomäen alue, ja perustettu Salahmin isojaossa vuonna 1795, ja liitetty sitten Lapinsaloon. Päätalo on toinen tila Vartialan ohella, mikä on ollut saman suvun hallussa alusta alkaen.

Päätaloon tulivat asumaan ensimmäisinä Lapinsalon Pölönmäen tilalta Abraham Lämsä ja Brita Tervo, Abrahamin äiti Anna Haataja sekä sisko Catharina Lämsä.  Lapsia heillä oli pojat Abraham, Henrik ja tyttö Juljana sekä Pölönmäessä syntyneet Walborg, Sophia ja Brita.

Walborgin syntymä on merkitty Remekselään ja kummeina on ollut Henrik Haapalainen ja Maria Vartiainen Haapalasta. Seuraavan tytön Sofian sekä Britan syntymä on kirjattu Lapinsaloon.

Päätalossa heille syntyi vielä Christina ja Simon. Lämsät ovat yksi vanhimmista suvuista Lapinsalossa.


Lämsien suku tulee Paltamosta. Vanhinpana löytynyt Lapinsaloon muuttaneen Lämsän sukuhaarasta on Simon Lämsä s. 1683. Hänet on kirjattu Paltamon rippikirjoihin 1733 ja 1761. Hän asui Paltamon Käkilahdessa Pölölä nimisellä tilalla. Hänen vaimo oli Walborg Hataja s. 1714. Simon Lämsällä oli poika Abraham s. 1724. Abraham oli Simon Lämsän ensimmäisestä avioliitosta Lisa Kylmälän kanssa, koska Walborg Hatajan ja Abrahamin ikäero on vain 10 vuotta. Simon Lämsä eli 99-vuotiaaksi ja kuoli 14.10.1782. Isännäksi taloon jäi pojista Gustav Lämsä.


Abraham Simon poika meni naimisiin Anna Hatajan s. 1727 kanssa. He muuttivat Saaresmäkeen Tervola nro 7 taloon vuonna 1764. Heille ehti syntyä nuorin poika Abram 4.6.1763 Käkilahden Pölölässä.


Tämä Abram Abrahamin poika meni naimisiin Brita Tervon s. 28.8.1763 kanssa. Heille syntyi poika Abram Saaresmäessä 4.1.1785.


Abram Abrahamin poika Lämsä ja Brita Tervo lähtivät Saaresmäestä, ilmeisesti isä Abrahamin kuoleman jälkeen, jolloin perhe hajosi. He löytyvät sitten Iisalmen maaseurakunnan rippikirjasta 1787 Salahmi Pirttimäki, paikka on nykyisin Nissilän kylän Pirttimäki. Mukana oli äiti Anna Hatain ja sisko Carin Lämsä. Vaikuttaa sille, että edelliset asukkaat olisivat muuttaneet pois 1790.


Seuraavaksi tämä perhe löytyy Kiuruveden rippikirjasta 1791 Näländö Tihilänaho. Siinä on kyllä merkintä, että olisivat tulleet Säresniemestä 1792, mutta he tulivat kuitenkin Saaresmäestä. Joskus Saaresmäki on kirjattu muotoon Säresmäki. Todellisuudessa he eivät tulleet Tihilänahoon, vaan Lapinsalon Pölönmäkeen. Pölönmäki on aivan Nälännön kylän rajalla ja Lapinsalo oli silloin juuri perustettu. Seuraavaksi heidät on merkitty Kiuruveden rippikirjaan 1799 Lapinsalo By, ja siinä on merkittynä muutto Lämsään Pölönmäestä.


Tämä perhe muutti siis Päätaloon vuoden 1800 tienoilla Lapinsalon Pölönmäestä. Äiti Anna Haataja kuoli pian muuton jälkeen. Pojista Abraham meni naimisiin Helena Remeksen kanssa 2.4.1804. Helena Remes on syntynyt Remekselän Lampelassa. Henric meni naimisiin Anna Lisa Nissin kanssa 25.3.1810. Anna Lisa on kotoisin Nissilästä.


Anna on mennyt naimisiin Kärsämäelle 1809, Juljana on mennyt Iisalmeen vuonna 1813 ja Sophia Salahmille. Walborg meni Iisalmeen 1816, mutta tuli takaisin ja meni sitten naimisiin Paul Hukkasen kanssa 25.12.1829 ja muutti Mäkelään emännäksi.  Brita meni naimisiin Nissilään, Anders Pardasen kanssa 2.4.1823. Lämsien mukana tullut Catharina täti kuoli vuonna 1817, ja tytöistä Christina muutti Kajaaniin 1824.


Nuorin pojista Simon meni naimisiin Katarina Pikkaraisen kanssa vuonna 1827. Katarina on kotoisin naapurista Mikkolan tilalta ja oli Eric Pikkaraisen ja Carin Hatajan tyttö. He asuivat Päätalossa ja muuttivat Niemisjärvelle vuonna 1856.

Yllä olevasta todistuksesta selviää, että Päätalo ja Mikkois tilat on perustettu 20 kesäkuuta 1795, perintökirjat tiloista on annettu veloituksetta palkkioksi tiloilla tehdystä kiitettävästä työstä

16 lokakuuta 1804, ja verovapaus päättynyt vuonna 1808.

Metsävero määrätty 1 marraskuuta 1822.

Päätalon pinta-ala oli 1193 ha

Abraham Lämsän ja Brita Tervon perhe


Abraham Lämsä    4.6.1763     31.3.1838

Brita Tervo           8.12.1763    14.11.1831

                                vihitty 25.3.1784         

Lapset:

Abraham                4.1.1785                                                  naimisiin Helena Remes, Remekselä Lampela 2.4.1804

Anna                      8.3.1786                                                   naimisiin Samuel Koposen kanssa Kärsämäki 30.12.1809

Henrik                  20.8.1789                                                  naimisiin Anna Lisa Nissinen, Nissilä 25.3.1810

Juljana                  18.8.1791                                                  muuttanut Iisalmeen 1813

Walborg               8.12.1793                                                  naimisiin Mäkelä nro 7 Paul Huckain 25.12.1829

Sophia                  17.4.1796                                                  muuttanut Salahmille

Brita                      20.2.1798                                                  naimisiin Nissilään, Anders Pardanen 2.4.1823

Christina               23.7.1801                                                 muutti Kajaaniin 1824

Simon                           1803                                                   naimisiin Katriina Pikkarainen, Mikkola (Pikkarainen)  8.7.1827



Pojat Abraham ja Henrik sekä Simon perheidensä kanssa asuivat Päätalossa. Abraham Lämsälle ja Helena Remekselle syntyi viisi lasta, ja he elivät loppuelämänsä Päätalossa.


Abraham Lämsän ja Helena Remeksen perhe:


Abraham Lämsä      4.1.1785        1.8.1855

Helena Remes     15.12.1778      27.5.1856                          syntynyt Remekselä Lampela

                       vihitty 2.4.1804

Lapset:

Brita                        18.1.1805                                                  naimisiin Nissilään, Anders Pardanen 2.4.1823

Anna                       24.3.1806                                                  Piippolaan 3.6.1826

Abraham                31.7.1810    30.10.1817

Johanna                  18.7.1812                                                  naimisiin 28.12.1831 Jöran Niiranen Niemelä nro 4

Emmanuel             27.3.1818                                                  naimisiin 18.4.1838 Catharina Maria Knuutinen Ojala nro 5


Pojista Abraham kuoli 7-vuotiaana 1817. Brita meni naimisiin Nissilään Anders Partasen kanssa 1823 ja Anna muutti Piippolaan 1826. Johanna meni naimisiin Niemelään Jöran Niirasen kanssa vuonna 1831. Niemelästä he muuttivat Niirasten kanssa Jokelan tilalle vuonna 1838.


Emmanuel meni naimisiin Catharina Maria Knuutisen kanssa 18.4.1838. Catharina Maria on kotoisin Ojalan tilalta ja on Georg Knuutisen ja Brita Hyvösen tyttö. Heidän perhe jäi Päätaloon asumaan ja viljelemään tilaa. 


Toinen veljes Henrik Lämsä ja Anna Lisa Nissinen asuivat myös Päätalossa. Heille syntyi neljä lasta.


Henrik Lämsän ja Anna Lisa Nissisen perhe:


Henrik Lämsä       20.8.1789

Anna Lisa Nissinen       1790

                    vihitty 25.3.1810

Lapset:

Brita Helena          21.9.1811

Abram Henrik       25.3.1814                                                      naimisiin 2.10.1834 Anna Catharina Kärkkäinen, Niemisjärvi

Sofia                       7.11.1817

Lovisa                       1.9.1819                                                      naimisiin 25.11.1839 Samuel Haapalainen, Haapala nro 2


Poika Abram Henrik meni naimisiin Anna Catharina Kärkkäisen kanssa 1834, hän oli kotoisin Niemisjärveltä. Nuorin tyttö Loviisa meni naimisiin Samuel Haapalaisen kanssa 1839 ja hän muutti Haapalaan emännäksi.


Nuorin veljeksistä Simon meni siis naimisiin Katarina Pikkaraisen kanssa 1827. Heille syntyi kuusi lasta.


Simon Lämsän ja Katarina Pikkaraisen perhe:


Simon Lämsä

Katarina Pikkarainen

vihitty  8.7.1827

Lapset:

Brita Kaisa                     17.9.1831                                              naimisiin 8.10.1848 Johan Knuutinen Ojala nro 5

Abraham                       17.4.1834

Erik                                 21.4.1836

Henrik                          29.10.1839

Simon                               7.6.1842

Robert                              9.7.1845          12.9.1846


Lapsista Robert kuoli pienenä ja Brita Kaisa meni naimisiin Ojalassa asuneen Johan Knuutisen kanssa 1848, hänestä tuli Ojalan emäntä.


Parhaillaan Päätalossa asui siis kolme perhettä sekä vanhukset Abraham Lämsä ja Brita Tervo. Brita Tervo kuoli 68-vuotiaana 14.11.1831.


Sitten vuonna 1837 veljeksistä Henrik muutti perheensä ja lapsiensa kanssa Luupuvedelle Laurila tilalle. Vanha isäntä Abraham kuoli 75-vuotiaana 31.3.1838. Päätaloon jäivät Abraham ja Simon jatkamaan tilanpitoa. Samana vuonna 1838 Emmanuel Abrahamin poika meni naimisiin Katarina Maria Knuutisen kanssa ja he myös asettuivat asumaan Päätaloon. Heille syntyi kymmenen lasta.


Emmanuel Lämsän ja Katarina Maria Knuutisen perhe


Emmanuel Lämsä                 27.3.1818      9.1.1882

Katarina Maria Knuutinen   15.3.1818    27.3.1884

                                     vihitty 18.4.1838

Lapset:

Anna Helena                            2.6.1839                                    naimisiin 2.2.1859 Johan Kononen

Brita Stina                            18.12.1840                                    naimisiin 1.11.1857 Vilhelm Kumpulainen

Vilhelmina                            23.11.1842      9.8.1848

Abraham                                   3.1.1845      3.5.1846

Georg Vilhelm                          8.3.1848      9.5.1853

Johanna                                  29.4.1850                                    naimisiin 29.10.1868 Robert Valentin Pöksyläinen, Niemiskylä

Emmanuel                              18.4.1852                                    naimisiin 30.6.1878 Liisa Remes, Remeskylä 6

Johannes                                   9.5.1854    3.11.1855

Katrina                                  12.11.1856                                    vihitty 5.10.1877 Olof Marin, muuttivat Näländö 8, Katriina kuoli 30.8.1879

Erika                                        13.2.1860       2.2.1862



Lapsista Vilhelmina,Abraham, Georg Vilhelm, Johannes ja Erika ovat kuolleet pienenä. Anna Helena on mennyt naimisiin 1859 Johan Konosen kanssa, Marttisenjärvi 6 Vieremälle. Johanna meni naimisiin Robert Valentin Pöksyläisen kanssa 1868 Niemiskylältä. Ja kymmenen vuotta myöhemmin poika Emmanuel meni naimisiin Liisa Remeksen kanssa 1878. Liisa Remes on kotoisin Remeskylästä nro 6. Heidän perhe jäi asumaan Päätaloon. Brita Stina jäi myös Päätaloon, ja hänestä kerrotaan enemmän myöhemmin. Katrina meni naimisiin 1877 Olof Marinin kanssa ja he muuttivat Näländö 8 tilalle, mutta jo kahden vuoden kuluttua Katarina on siellä kuollut vuonna 1879.





Vuosi 1855 käynnisti tapahtumasarjan, mikä muutti Päätalon omistus suhteita. Silloin Päätalon omistivat veljekset Abraham ja Simon Lämsä.

Veljeksistä Abraham kuoli 70-vuotiaana 1855 ja seuraavana vuonna kuoli hänen vaimo Helena Remes 78-vuotiaana. Jo edellisenä vuonna 1855 nuorempi veljeksistä Simon Lämsä ja Katariina Pikkarainen möivät puolet Päätalosta, eli oman osuutensa Georg Knuutiselle ja Brita Hyvöselle. Kauppakirja on tehty 26.marraskuuta 1855.

Simon Lämsän perhe muutti Niemiskylään nro 19 Laajalahti tilalle. Mukana muuttivat pojat Abraham, Erik, Henrik ja Simon. Pojista Abraham oli mennyt naimisiin vuotta aiemmin Kristiina Kärkkäisen kanssa Niemiskylän Alatalosta. Miksi Simon Lämsä ja Katariina Pikkarainen lähtivät, siitä ei ole tietoa. Niemiskylän Lämsät ovat nykyisinkin tätä sukua. Toinen puoli Päätalosta, Abraham-veljen osuus, siirtyi perintönä hänen pojalleen Emmanuel Lämsälle ja Katariina Maria Knuutiselle.


Simon Lämsän osuuden ostaneet Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen olivat Katariina Maria Knuutisen isä ja äiti, ja siis Emmanuelin appi-vanhemmat. He olivat viljelleet Ojalan tilaa Georgin veljen Pehrin perheen kanssa. Ja Simon Lämsän tyttö Brita Kaisa Lämsä meni Ojalaan naimisiin tämän Pehr Knuutisen pojan Johan Knuutisen kanssa. Johan ja Brita Kaisa olivat juuri ostaneet Ojalan omakseen, eli Georgin ja Pehrin osuuden. Tosin Georg omisti edelleen ¼ osan Ojalan tilasta.


Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen muuttivat 1856 Päätaloon. Seuraavana vuonna Emmanuelin ja Katariina Marian tyttö Brita Stina meni naimisiin Vilhelm Kumpulaisen kanssa 1.11.1857. Vilhelm Kumpulainen oli kotoisin nykyisin Vieremän kunnan Marttisenjärven Pehkolanniemestä. Hän muutti Päätaloon, ja osti 8.8.1857 omistukseensa Georg Knuutisen ja Brita Hyvösen osuuden Päätalosta, eli tilasta puolet. Kauppa sisälsi myös 1/8 osan Ojalan tilasta nro 5, joka oli silloin Georg Knuutisen omistuksessa. Ja kaupat siis tehtiin hieman ennen vihkimistä. Kauppasumma oli "400 rubla hopesa käteen ja 600 rubla jäi tilan hinta myöjäin elatusta varten". Georg oli silloin 66-vuotias, ja kuoli Päätalossa vuonna 1866, ja Brita Hyvönen kuoli 1863. Ja Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen olivat siis Vilhelm Kumpulaisen vaimon Brita Stinan ukki ja mummu. Kumpulaisten suku oli tullut Lapinsaloon. Kumpulaisten suvun historiaa voi lukea kohdasta Suvut/Kumpulaiset. Vilhelmin paikasta käytän jatkossa nimeä Päätalo.


Abrahamin poika Emmanuel Lämsä ja Katariina Maria Knuutinen, eli Vilhelm Kumpulaisen appi-vanhemmat, omistivat siis toisen puolen Päätalosta, ja he olivat ostaneet myös Emmanuelin sisarten osuudet itselleen kauppakirjalla 29. joulukuuta 1873. Heidän poika, Emmanuel, on kirjattu osuuden omistajaksi vuodesta 1880 lähtien. Emmanuel omisti myös  1/8 osaa Ojalan tilasta, mikä oli perunkirjan mukaan saatu avioliiton aikana. Miten osuus Ojalasta päätyi Emmanuelille en saanut selville. Emmanuel Lämsän suku jäi Lapinsaloon. Virallisesti tilan halkominen tehtiin vasta vuonna 1903. Emmanuel Lämsän ja Vilhelm Kumpulaisen perheet asuivat samassa pihapiirissä aina halkomiseen asti.

Emmanuelin ja Katariinan paikasta käytän jatkossa nimeä Lämsän tila.


Emmanuel kuoli 9 tammikuuta 1882 ja Katariina Maria 27 maaliskuuta 1884. Heidän jälkeen isäntinä olivat heidän poika Emmanuel Lämsä ja Liisa Remes.


Vilhelm Kumpulainen toimi Lapinsalossa kylän vanhimpana ja oli herastuomari. Hän kirjoitustaitoisena laati kyläläisten puolesta monta kirjelmää virkamiehille mm. Lapinsalon tien kunnostamiseksi Kuvernöörille hätäaputöinä 1890 luvulla. Vilhelm oli myös varakas, hän osti 2/3 osaa Haapalan tilasta, minkä vaihtoi puoleen Ojalan tilaa. Omisti myös jonkun aikaa puolet Mikkolan (Pikkarainen) tilasta.


Päätalossa Vilhelm Kumpulaiselle syntyi kaikkiaan 24 lasta.



Vilhelm Kumpulaisen ja Brita Stina Lämsän perhe


Vilhelm Kumpulainen              26.3.1830             14.3.1899

Brita Stina Lämsä                     18.12.1840            20.4.1882

                vihitty                          1.11.1857


Lapset:

Alvina                                         16.11.1858            4.4.1859

Agaatta                                       16.1.1860                                       vihitty 30.6.1877 Vilhelm Knuutinen Ojalasta, asuivat Haapalassa

Gustaf                                         5.3.1861               17.1.1862

Vilhelmina                                 26.10.1862            22.12.1862

Saara                                          13.3.1864                                        vihitty 18.4.1884 Antti Piippo, asuivat Nissilän Pirttimäen Piipossa

Iida                                              23.1.1865             15.9.1868

Daavid                                        14.10.1867            3.7.1868

Johan Emmanuel                      26.5.1869                                        vihitty 4.7.1890 Johanna Vilhelmina Tiikkainen, asuivat Päätäalossa

Hilma                                          22.2.1871                                        vihitty 5.7.1893 Sylvester Svärd, asuivat Mikkolan tilalla (Pikkarainen)

Vihtori                                         15.3.1873              8.6.1873

Eemil                                           15.3.1873              27.4.1873

August Vilhelm                          1.4.1874                21.8.1881

Feelis                                           12.5.1876                                       vihitty 29.10.1905 Miina Pekkala Juusolasta, asuivat Peltolassa

Olga                                             10.1.1878             16.1.1879

Samuel                                        22.10.1879                                     vihitty 16.9.1900 Kaisa Agatta Ahonpää, asuivat Ojalan tilalla

Kristiina                                       18.3.1882                                       muutti Amerikkaan 1903, aviomies Aran Valkroos, kuoli 1972 USA:ssa


Brita Sina Lämsä kuoli pian Kristiinan syntymän jälkee 20.huhtikuuta 1882 42-vuotiaana. Vilhem Kumpulaiselle ja Brita Stinalle syntyi 16 lasta.


Agaatta meni naimisiin Vilhelm Knuutisen kanssa Ojalan tilalta, he muuttivat Haapalan tilalle 1880. Siellä he viljelivät ja asuivat kuolemaansa asti. Heistä enemmän kohdassa Haapala 2.


Saara meni naimisiin Antti Piipon kanssa ja viljelivät silloisessa Iisalmen maalaiskunnassa sittemmin Vieremän pitäjässä olevaa Pirttimäen Piipon tilaa kuolemaansa asti, ensin Juho-veljen, sitten poikansa Antin ja Artturin perheitten kanssa.


Johan Emmanuel (Imma) on käynyt kansakoulun Kiuruveden kirkonkylässä, meni naimisiin 4.7.1890 Johanna Vilhelmina Tiikkaisen kanssa Salahmilta. Hän oli Juusolan emännän Anna Josefina Tiikkaisen sisko. He jatkoivat isäntinä Päätalossa. Johanna Vilhelmina Tiikkainen kuoli 16.4.1929, ja Immanuel Kumpulainen meni uusiin naimisiin 9.5.1937 Iida Johanna Mykkäsen kanssa s. 14.9.1884.


Hilma meni naimisiin Sylvester Svärdin kanssa ja he asuivat naapurissa Mikkolan (Pikkarainen) tilalla. Heistä enemmän kohdassa Mikkola 10.


Feelis meni naimisiin Miina Pekkalan kanssa ja he perustivat Peltolan tilan. Miina Pekkala on kotoisin Niemelän tilalta (Juusola) ja oli

Elias Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen tyttö. Heistä enemmän myöhemmin.


Samuel on käynyt kansakoulun Kiuruvedellä ja meni naimisiin Kaisa Agatta Ahonpään kanssa ja he Päätalon jakamisen jälkeen muuttivat Ojalan tilalle. Heistä enemmän kohdassa Ojala 5.


Kristiina muutti Amerikkaan hankkien Kuopiosta passin 18.07.1903 ja se oli voimassa 5 vuotta. Matkusti Hangosta Arcturuksella 22.07.1903 Englantiin ja jatkoi sieltä C.P:R. laivalla Champlain 28.07.1903 Elvyyn Minnesotassa. Matkalipun hinta oli 330 silloista Suomen markkaa. Kaksi tytärtä. Tarkemmat tiedot puuttuvat. Puoliso: Aran Valkroos.


Muut lapset kuolivat nuorena.


Vilhem Kumpulainen meni uusiin naimisiin Päätalosta lähteneen Simon Lämsän pojan Abrahamin tytön, Kaisa Stinan kanssa 21.1.1883. Heille syntyi 8 lasta.



Vilhelm Kumpulaisen ja Kaisa Stina Lämsän perhe

 

Vilhelm Kumpulainen              26.3.1830                  14.2.1899

Kaisa Stina Lämsä                    9.10.1856

               vihitty                           21.1.1883

 

Lapset:

Akseli                                          22.7.1883                   31.5.1885

Abraham                                    13.3.1885                                                      asui Iisalmessa, vaimo Saara Johanna Hyvönen

Aada Eeva                                  28.12.1886                 12.4.1896

Väinö Vilhelm                            29.11.1888                 2.8.1970                    muutti Amerikkaan 1909, asui perheettömänä USA:ssa

Liisa                                             12.6.1890                   22.8.1912                  hukkui veneonnettomuudessa Muuruvedellä

Eino                                             12.6.1892                   20.4.1896

Maria Loviisa                             12.5.1895                    20.7.1976                 emännäksi Heinäperälle Kiikkulaan, aviomies Antti Kärkkäinen,

                                                                                                                             toinen mies Paavo Hukkanen asuivat Luupuvedellä

Simo Yrjö                                    21.7.1897                    25.7.1941                 kaatui jatkosodassa Viipurissa





Abraham meni naimisiin 8.11.1907 Saara Johanna Hyvösen kanssa ja he muuttivat aluksi Remekselän Alapihaan ja sieltä Kalliojärvelle

nro 14 Mäenpään tilalle. Myöhemmin ovat asuneet Iisalmessa.


Väinö Vilhem muutti vuonna 1908 Niemiskylän Kotaniemeen, missä asuessaan otti muuttokirjat Amerikkaan ja muutti sinne kirkonkirjojen mukaan 05.02.1909. Hankki passin numero 155/1909 Amerikkaan 5 vuodeksi ja se päivättiin 08.02.1909. Oli muuttaessaan naimaton ja mainitaan loiseksi (itsellinen). Osti 375 markkaa maksavan lipun Hangosta Minnesotan Duluthiin. Matkusti Titanialla 17.02.1909 Englantiin ja jatkoi sieltä Cunard Linen Lusitanialla New Yorkiin. Kuoli USA:ssa perheettömänä.


Maria Loviisa avioitui ensimmäisen kerran Antti Kärkkäisen kanssa 27.10.1913 Heinäperän Kiikkulasta. Antti muutti Kanadaan ja kuoli Sudburyssa 10.10.1926 ja on haudattu Park Larin hautausmaalle. Toinen avioliitto oli Paavo Hukkasen kanssa. Maria ja Paavo asuivat Vieremällä ja Kiuruvedellä.


Simo Yrjö muutti Kiuruvedeltä 24.10.1925 Sodankylään. Simo kaatui jatkosodassa Viipurin valloituksessa, sot.arvo: vänrikki.


Vilhelm kuoli hieman yli vuoden kuluttua nuorimman pojan syntymän jälkeen 14.2.1899. Hän oli kuollessaan 69-vuotias. Vilhemin perunkirjasta selviää, että hän omisti 1/2 osaa Päätalosta nro 9 ja 5/8 osaa Ojalasta nro 5 sekä Salahmin järven uudesta laskuniitystä 1632 päivätyön osuus. Brita Stinan lapset Immanuel, Feelis, Samuel, Agaatta, Saara Hilma ja Kristiina olivat jo perineet näistä 1/3 osan, eli äitinsä osuuden.

Vilhelmillä oli silloin 3 tamma hevosta, 24 lypsävää lehmää, iso sonni, 3 hiehoa ja pikkusonni, 20 lammasta, emakko ja 1 pienempi sika.


Vilhelmin kuoleman jälkeen Päätalossa isännyyttä pitivät pojat Johan Emmanuel (Imma), Feelis ja Samuel. Sisaruksia oli paljon ja veljekset ostivat sisarten osuudet: vuonna 1900 Hilmalta (700 markkaa), 1902 Agaatalta (1000 markkaa), 1902 Saaralta (1000 markkaa) ja 1903 Kristiinalta

(1000 markkaa).


Veljekset tekivät vuonna 1902 kaupat myös sisarpuolten (Kaisa Stinan lapset) osuudesta alaikäisten lasten holhoojan kanssa 5500 suomen markan hinnasta, mutta kihlakunnan oikeus ei kauppaa hyväksynyt ja niin Päätalo jouduttiin jakamaan. Riitta Stinan lapset olivat jo aiemmin perineet äitinsä osuuden Päätalosta joten heidän osuutensa oli suurempi (13/18 osaa) kuin Kaisa Stinan lapsilla (5/18 osaa). Samassa suhteessa lapset perivät myös Ojalan nro 5 tilan, mistä tilasta Vilhelm Kumpulainen oli nyt omistanut 5/8 osaa.




Halkominen tehtiin 1903 ja alla oleva kartta on tästä toimituksesta. Myös Lämsän tila erotettiin tässä halkomisessa. Tämä oli ensimmäinen halkominen ja uusien tilojen muodostaminen Lapinsalossa.


Jakokirjassa 1903 on Päätalon tilalle merkitty


                                           Päätalo 1b               Orinmäki 1c

Peltoa                                     10,46 ha                     2,86 ha

Niittyä                                     12,77 ha                     7,69 ha

Viljelykelpoista maata          88,75 ha                   22,21 ha

Metsämaata                         298,89 ha                100,29 ha



__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________


Jakopöytäkirjasta käy selville seuraavia jakoon liittyviä asioita.

Marraskuun 3 päivä 1902.

Halkomista oli anonut talollinen Emmanuel Lämsä. Avauskokouksessa oli läsnä Emmanuel Lämsä, Immanuel Kumpulainen, alaikäisten lasten holhoojana talollinen Eero Lämsä (Niemiskylä), rajanaapurit Sylvester Svärd Mikkola nro 10 ja Ville Knuutinen Haapala nro 2, uskottuina miehina mökkiläinen Ville Glad ja mökkiläisen poika Feliks Asikainen, molemmat tältä kylältä.

Tilan rajat ja alan oli kihlakunnan oikeus vahvistanut isojaon mukaan 13 helmikuuta 1797. Tilan rajat oli avattava pyykkien kautta. Toimitusmiesten ja uskottujen miesten palkka on 80 penniä päivältä miestä kohde, mistä tilan omistajat vastaavat manttaaliensa mukaan.

Uskotut miehet muuttuivat välillä, mutta rajat avattiin ja pyykit korjattiin ja aloitettiin alueiden jyvittäminen.


Kesäkuun 18 päivä:

Jyvitys ja nautintomerkitykset julkiluettiin ja hyväksyttiin. Jakoperusteista keskusteltiin ja tehtiin seuraavat yksimieliset sovinnot:

1. Emmanuel Lämsä saapi 1/2 osaa, Immanuel, Feliks ja Samuel Kumpulainen 13/36 osaa ja Aappo, Ville, Yrjö, Liisa ja Maria yhteisesti 5/36 osaa.

2. Yhteiseksi jätetään kaikki karttaan merkityt tiet, kujat ja polut.

3. Eri tiluslajit jaetaan erikseen siten, että erikseen pelloissa ja erikseen niityissä seurataan nautintaperustusta ja muuta maata annetaan täytteeksi ja joutomaat jäävät sille kohden palstaa mihin sattuvat lankeamaan.


Koska kaikki asuivat nyt samalla tontilla, ja se näinollen kävisi ahtaaksi ja osittain vaaralliseksi ja kun asialliset eivät pitemmän aikaa keskusteltuaan tulleet mihinkään sovintoon, toimitusmiehet tekivät tästä seuraavan esityksen:

Alaikäiset muuttavat Orimäkeen , Emmanuel Lämsän asumukset siirretään kuviolle 979 tai 965 mihin muitakin rakennuksia siirretään ja sitä kutsutaan Pihlajamäeksi, sekä veljekset Immanuel, Feliks ja Samuel jäävät nykyiselle tontille mitä kutsutaan Päätaloksi.

Pihlajanmäki saa Rytisuon palstan ja Kallelan mökin, Päätalo saa Kaijansuon palstan ja Selkälän mökit ja Orinmäki Heikkilän mökin.

Pihlajamäen ja Päätalon raja lähtee Mikkolan nro 10 rajasta ja kulkee pitkin kuistia läpi tontin maantielle ja siitä edelleen yli peltojen mikäli mahdollista pitkin vanhaa nautintorajaa.


Heinäkuun 15 päivä:

Metsätasingoista sovittiin, että lasketaan kaikki 7 metrin korkeudelta 17,5 cm paksuiset ja sitä isommat puut. Uskotut miehet laskevat.

Immanuel, Felix ja Samuel sekä Orinmäen tila saavat 10 vuoden kuluessa ottaa 100 vanhaa syltä koivuhalkoja Isosta Konttilehdosta osuuksiensa mukaan. Ja vanhalla talonpaikalla oleva kaivo pidetään yhteisenä niin kauan kuin sopii.

Emmanuel Lämsän rakennusten muuttokustannuksista Päätalo ja Orinmäki maksavat 120 markkaa ja 50 penniä osuuksiensa maukaan. Muuttoajaksi sovittiin 7 vuotta tästä päivästä lukien.


Lokakuun 10 päivä:

Pihlajanmäen tilan maalla löytyy 10414 kappaletta tukkipuita, Päätilan maalla 6752 kappaletta ja Orinmäen tilan palstalla 2429 kappaletta, eli yhteensä 19595 kappaletta tukkipuita edellä määrättyä suuruutta. Koska näin ollen Orinmäen tilan on saatava tasinkona 293 kappaletta ja Päätalon omistajien niinikään 324 kappaletta, niin Emmanuel Lämsä maksaa Orinmäen tilalan omistajille 146markkaa ja 50 penniä ja Päätalon omistajille 162 markkaa vuoden kuluessa korkoineen.

Sovittiin myös Päätalosta Orimäelle siirrettävistä sekä sinne yhdessä rakennettavista rakennuksista.


Koska Orimäen nykyisellä mökkiläisellä Jaakko Asikaisella on kontrahti-aikaa jäljellä vielä 8 vuotta, eikä Asikainen suostu luovuttamaan mökkiä ennen vuokra-ajan loppua muuten kuin 300 markan rahallista korvausta vastaa. Orinmäen tilan omistajien holhooja yrittää oikeusteitse purkaa sopimuksen, ja jos se ei onnistu Emmanuel Lämsä maksaa rahallisesta korvauksesta 1/6 osan ja Päätälon ja Orimäen omistajat loput osuuksiensa mukaan.


Vuonna 1906 toukokuun 22 päivänä annetun päätöksen mukaan tästä toimituksesta ei ole valituksia tehty.


_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kun vuonna 1903 Päätalo oli jaettu, niin Kaisa Stina Lämsän lapset omistivat nyt lohkaistun Orinmäen palstan, sekä he omistivat myös 0,174 osaa Ojalan tilasta nro 5.


He eivät koskaan muuttaneet Orinmäkeen vaan myivät nämä palstat August Karttuselle (kiinnekirjat haettu 9.10.1908) ja he ostivat Remeskylästä Nro 5 Pölhö tilalta Alapihan ja muuttivat sinne Päätalon jakovuonna 1903. Lapset olivat nuoria, Abraham 18, Väinö Vilhelm 15, Liisa 13, Maria 8 ja Yrjö 6 vuotta, joten ehkä äiti Kaisa Stina ei halunnut muuttaa Orinmäen mökkiin vaan halusi viedä lapset muualle.


Vuonna 1907 tämä Alapihan tila ilmeisesti myytiin ja pojista Abraham ja hänen vaimo Saara Hyvönen muuttivat Kalliojärvi Nro 14 Mäenpää tilalle. Mukana muutti myös äiti Kaisa Stina sekä  ainakin sisko Liisa.

Jako toimituksen aikana tilan mailla torpissa ja mökeissä asui seuraavat perheet:


Orinmäessä asui torppari Jaakko Asikaisen ja Eeva Kaisa Mäyrä, he olivat Orinmäessä vielä vuonna 1920.

Heikkilässä asui mäkitupalainen Heikki Knuutinen ja Brita Stina Glad.

Kallelassa mäkitupalainen Augusti Roivainen ja Johanna Piippo

Onnelassa mäkitupalainen Paavo Heikki Arbelius

Yläpihassa mäkitupalainen Heikki Rahikkala ja Loviisa Kämäräinen

Selkälässä mäkitupalainen Petter Glad ja Kristiina Glad


23 huhtikuuta 1907 Imma ja Feliks ostivat Päätalosta Samuelin osuuden 500 markan hinnasta ja möivät Samuelille Ojalan tilukset,

( Ojalasta nro 5 0,451 osaa ), ja Samuel muutti Kaisa Agatta Ahonpään kanssa sinne Ojalaan. Tilat/Ojala


Imma ja Feliks jakoivat Päätalon 28.10.1916, Imma jäi Päätaloon ja Feliks rakensi Ahopelto tilan joka tunnetaan paremmin nimeltä Peltola.

Molemmat tilat olivat 0,18 osaa alkuperäisestä (isojako) Päätalon tilasta.


                                              Ahopelto rek.nro 9,4                          Päätalo rek.nro 9,5

Viljelty maa                          12,03 ha                                                11,20 ha

Viljelykelpoinen maa          40,95 ha                                                47,90 ha

Metsämaa                          156,52 ha                                              142,37 ha

Joutomaa                               0,09 ha                                                   0,29 ha


Oikealta Imma, Lauri, Olavi ja Pentti Kumpulainen, neljä sukupolvea




Lämsän tila (kartassa 1a)


Emmanuel Lämsä ja Katariina Knuutinen jatkoivat tilanpitoa toisella osuudella. Lämsän talot olivat silloin Pikkaraiseen menevän tien toisella puolella samassa pihapiirissä. Talouskeskus on siirretty tilan jakamisen jälkeen nykyisen Alilan paikalle. Virallisesti tila erotettiin ja merkittiin vasta vuonna 1903. Emmanuel ja Katariina omistivat myös 1/8 osaa Ojalan tilasta.


Jakokirjassa 1903 Lämsän tilalle on merkity


Peltoa                                  9,20 ha

Niittyä                                29,04 ha

Viljelykelpoista maata   100,27 ha

Metsämaata                    500,92 ha


Emmanuel kuoli 64-vuotiaana 1882 ja Katariina 66-vuotiaana 1884. Lämsän tilan omistajina ovat olleet jo vuonna 1880 poika Emmanuel Lämsä ja Elisabeth Remes. Elisabeth on syntynyt Remekselässä Paaraniemi tilalla. He omistivat tilan vuoteen 1915 asti.


Tämän jälkeen tilan omistivat Abram ja Antti Lämsä, kiinnekirjat saatu 28.10.1915




Emmanuel Lämsän ja Elisabeth Remeksen perhe


Emmanuel Lämsa               18.4.1852

Elisabeth Remes                  6.4.1860

                  vihitty                  30.6.1878


Lapset:

Alma Kaisa                            16.8.1880

Johanna                                 28.8.1882            18.12.1883

Elmiina                                  25.5.1884             8.6.1885

Elisabeth                               10.4.1886

Abram                                   18.2.1888

Kristiina                                 6.11.1889

Johan Samuel                       10.5.1891             16.1.1992

Hilma Maria                         28.10.1892           24.1.1894

Antti                                       8.9.1895

Edla Agada                           14.4.1898




Emmanuel Lämsä ja Elisabeth Remes

Antti Lämsä

Emmanuel Lämsä kuoli 10.7.1916 ja kuoleman jälkeen Lämsän tilan omistivat pojat Abram ja Antti Lämsä. Kiinnekirjat on haettu 28.10.1915.


Alma Kaisa meni naimisiin Abram Pekkalan kanssa 12.3.1906, Luupuvesi nro 13 Sopola Roma-aho. Sieltä Alma Kaisa muutti poikansa mukana Remekselä nro 3 Tapanaho tilalle torppariksi.


Kristiina meni naimisiin Johan Jakob Hyvärisen kanssa 20.6.1910, Luupuvesi nro 11 Luvelahti


Edla Agda meni naimisiin Antti Konosen kanssa 7.12.1920 Iisalmesta

Abram meni naimisiin 14.4.1913 Olga Maria Mykkäsen s. 11.8.1894 kanssa.


Antti meni naimisiin 28.12.1919 Helena Pussisen s. 31.7.1898 kanssa Iisalmesta.