Lapinsalon historia
Esko Nuutinen
Päätalon tila Nro 9 (Päätalo eli Kumpulainen, Alila ja Orinmäki)
1/6 osaa manttaalia
Pihlajamäellä, tunnetaan nykyisin nimellä Kumpulainen. Kallela, Mutkala, Alila, Peltola, Mäntyrinne, Heikkilä ja Orinmäki ovat Päätalon mailla. Päätalon maat ovat kuuluneet ennen Salahmin kylän tilaan nro 4, nykyisin Vieremän kunnan Isomäen alue, ja perustettu Salahmin isojaossa vuonna 1795, ja liitetty sitten Lapinsaloon. Päätalo on toinen tila Vartialan ohella, mikä on ollut saman suvun hallussa alusta alkaen.
Päätaloon tulivat asumaan ensimmäisinä Lapinsalon Pölönmäen tilalta Abraham Lämsä ja Brita Tervo, Abrahamin äiti Anna Haataja sekä sisko Catharina Lämsä. Lapsia heillä oli pojat Abraham, Henrik ja tyttö Juljana sekä Pölönmäessä syntyneet Walborg, Sophia ja Brita.
Walborgin syntymä on merkitty Remekselään ja kummeina on ollut Henrik Haapalainen ja Maria Vartiainen Haapalasta. Seuraavan tytön Sofian sekä Britan syntymä on kirjattu Lapinsaloon.
Päätalossa heille syntyi vielä Christina ja Simon. Lämsät ovat yksi vanhimmista suvuista Lapinsalossa.
Lämsien suku tulee Paltamosta. Vanhinpana löytynyt Lapinsaloon muuttaneen Lämsän sukuhaarasta on Simon Lämsä s. 1683. Hänet on kirjattu Paltamon rippikirjoihin 1733 ja 1761. Hän asui Paltamon Käkilahdessa Pölölä nimisellä tilalla. Hänen vaimo oli Walborg Hataja s. 1714. Simon Lämsällä oli poika Abraham s. 1724. Abraham oli Simon Lämsän ensimmäisestä avioliitosta Lisa Kylmälän kanssa, koska Walborg Hatajan ja Abrahamin ikäero on vain 10 vuotta. Simon Lämsä eli 99-vuotiaaksi ja kuoli 14.10.1782. Isännäksi taloon jäi pojista Gustav Lämsä.
Abraham Simon poika meni naimisiin Anna Hatajan s. 1727 kanssa. He muuttivat Saaresmäkeen Tervola nro 7 taloon vuonna 1764. Heille ehti syntyä nuorin poika Abram 4.6.1763 Käkilahden Pölölässä.
Tämä Abram Abrahamin poika meni naimisiin Brita Tervon s. 28.8.1763 kanssa. Heille syntyi poika Abram Saaresmäessä 4.1.1785.
Abram Abrahamin poika Lämsä ja Brita Tervo lähtivät Saaresmäestä, ilmeisesti isä Abrahamin kuoleman jälkeen, jolloin perhe hajosi. He löytyvät sitten Iisalmen maaseurakunnan rippikirjasta 1787 Salahmi Pirttimäki, paikka on nykyisin Nissilän kylän Pirttimäki. Mukana oli äiti Anna Hatain ja sisko Carin Lämsä. Vaikuttaa sille, että edelliset asukkaat olisivat muuttaneet pois 1790.
Seuraavaksi tämä perhe löytyy Kiuruveden rippikirjasta 1791 Näländö Tihilänaho. Siinä on kyllä merkintä, että olisivat tulleet Säresniemestä 1792, mutta he tulivat kuitenkin Saaresmäestä. Joskus Saaresmäki on kirjattu muotoon Säresmäki. Mielestäni he eivät asettuneet Tihilänahoon, vaan Lapinsalon Pölönmäkeen. Pölönmäki on aivan Nälännön kylän rajalla ja Lapinsalo oli silloin juuri perustettu. Seuraavaksi heidät on merkitty Kiuruveden rippikirjaan 1799 Lapinsalo By, ja siitä voi tulkita tekstin muutto Lämsään Pölönmäestä. Abram Lämsä on syntynyt Pölölä nimisellä tilalla, ja siitä tulisi Pölönmäki nimi. Olivatko Lämsät Pölönmäessä ei ole varma tieto.
Tämä perhe tuli Päätaloon vuoden 1800 tienoilla Lapinsalon Pölönmäestä. Äiti Anna Haataja kuoli pian muuton jälkeen. Pojista Abraham meni naimisiin Helena Remeksen kanssa 2.4.1804. Helena Remes on syntynyt Remekselän Lampelassa. Henric meni naimisiin Anna Lisa Nissin kanssa 25.3.1810. Anna Lisa on kotoisin Nissilästä.
Anna on mennyt naimisiin Kärsämäelle 1809, Juljana on mennyt Iisalmeen vuonna 1813 ja Sophia Salahmille. Walborg meni Iisalmeen 1816, mutta tuli takaisin ja meni sitten naimisiin Paul Hukkasen kanssa 25.12.1829 ja muutti Mäkelään emännäksi. Brita meni naimisiin Nissilään, Anders Pardasen kanssa 2.4.1823. Lämsien mukana tullut Catharina täti kuoli vuonna 1817, ja tytöistä Christina muutti Kajaaniin 1824.
Nuorin pojista Simon meni naimisiin Katarina Pikkaraisen kanssa vuonna 1827. Katarina on kotoisin naapurista Mikkolan tilalta ja oli Eric Pikkaraisen ja Carin Hatajan tyttö. He asuivat Päätalossa ja muuttivat Niemisjärvelle vuonna 1856.
Yllä olevasta todistuksesta selviää, että Päätalo ja Mikkois tilat on perustettu 20 kesäkuuta 1795, perintökirjat tiloista on annettu veloituksetta palkkioksi tiloilla tehdystä kiitettävästä työstä
16 lokakuuta 1804, ja verovapaus päättynyt vuonna 1808.
Metsävero määrätty 1 marraskuuta 1822.
Päätalon pinta-ala oli 1193 ha
Abraham Lämsän ja Brita Tervon perhe
Abraham Lämsä 4.6.1763 31.3.1838 lapsista Walborg on syntynyt jo Kiuruvedellä
Brita Tervo 8.12.1763 14.11.1831
vihitty 25.3.1784
Lapset:
Abraham 4.1.1785 naimisiin Helena Remes, Remekselä Lampela 2.4.1804
Anna 8.3.1786 naimisiin Samuel Koposen kanssa Kärsämäki 30.12.1809
Henrik 20.8.1789 naimisiin Anna Lisa Nissinen, Nissilä 25.3.1810
Juljana 18.8.1791 muuttanut Iisalmeen 1813, naimisiin 31.3.1826 Eskil Piippo, Luupue 5 Laurila, Leppikangas, Riitalehto
Walborg 8.12.1793 naimisiin Mäkelä nro 7 Paul Huckain 25.12.1829
Sophia 17.4.1796 muuttanut Salahmille
Brita 20.2.1798 naimisiin Nissilään, Anders Pardanen 2.4.1823
Christina 23.7.1801 muutti Kajaaniin 1824
Simon 1803 naimisiin Katriina Pikkarainen, Mikkola (Pikkarainen) 8.7.1827
Pojat Abraham ja Henrik sekä Simon perheidensä kanssa asuivat Päätalossa. Abraham Lämsälle ja Helena Remekselle syntyi viisi lasta, ja he elivät loppuelämänsä Päätalossa.
Abraham Lämsän ja Helena Remeksen perhe:
Abraham Lämsä 4.1.1785 1.8.1855
Helena Remes 15.12.1778 27.5.1856 syntynyt Remekselä Lampela
vihitty 2.4.1804
Lapset:
Brita 18.1.1805 naimisiin Nissilään, Anders Pardanen 2.4.1823
Anna 24.3.1806 Piippolaan 3.6.1826
Abraham 31.7.1810 30.10.1817
Johanna 18.7.1812 naimisiin 28.12.1831 Jöran Niiranen Niemelä nro 4
Emmanuel 27.3.1818 naimisiin 18.4.1838 Catharina Maria Knuutinen Ojala nro 5
Pojista Abraham kuoli 7-vuotiaana 1817. Brita meni naimisiin Nissilään Anders Partasen kanssa 1823 ja Anna muutti Piippolaan 1826. Johanna meni naimisiin Niemelään Jöran Niirasen kanssa vuonna 1831. Niemelästä he muuttivat Niirasten kanssa Jokelan tilalle vuonna 1838.
Emmanuel meni naimisiin Catharina Maria Knuutisen kanssa 18.4.1838. Catharina Maria on kotoisin Ojalan tilalta ja on Georg Knuutisen ja Brita Hyvösen tyttö. Heidän perhe jäi Päätaloon asumaan ja viljelemään tilaa.
Toinen veljes Henrik Lämsä ja Anna Lisa Nissinen asuivat myös Päätalossa. Heille syntyi neljä lasta.
Henrik Lämsän ja Anna Lisa Nissisen perhe:
Henrik Lämsä 20.8.1789
Anna Lisa Nissinen 1790
vihitty 25.3.1810
Lapset:
Brita Helena 21.9.1811
Abram Henrik 25.3.1814 naimisiin 2.10.1834 Anna Catharina Kärkkäinen, Niemisjärvi
Sofia 7.11.1817
Lovisa 1.9.1819 naimisiin 25.11.1839 Samuel Haapalainen, Haapala nro 2
Poika Abram Henrik meni naimisiin Anna Catharina Kärkkäisen kanssa 1834, hän oli kotoisin Niemisjärveltä. Nuorin tyttö Loviisa meni naimisiin Samuel Haapalaisen kanssa 1839 ja hän muutti Haapalaan emännäksi.
Nuorin veljeksistä Simon meni siis naimisiin Katarina Pikkaraisen kanssa 1827. Heille syntyi kuusi lasta.
Simon Lämsän ja Katarina Pikkaraisen perhe:
Simon Lämsä
Katarina Pikkarainen
vihitty 8.7.1827
Lapset:
Brita Kaisa 17.9.1831 naimisiin 8.10.1848 Johan Knuutinen Ojala nro 5
Abraham 17.4.1834
Erik 21.4.1836
Henrik 29.10.1839
Simon 7.6.1842
Robert 9.7.1845 12.9.1846
Lapsista Robert kuoli pienenä ja Brita Kaisa meni naimisiin Ojalassa asuneen Johan Knuutisen kanssa 1848, hänestä tuli Ojalan emäntä.
Parhaillaan Päätalossa asui siis kolme perhettä sekä vanhukset Abraham Lämsä ja Brita Tervo. Brita Tervo kuoli 68-vuotiaana 14.11.1831.
Sitten vuonna 1837 veljeksistä Henrik muutti perheensä ja lapsiensa kanssa Luupuvedelle Laurila tilalle. Vanha isäntä Abraham kuoli 75-vuotiaana 31.3.1838. Päätaloon jäivät Abraham ja Simon jatkamaan tilanpitoa.
Samana vuonna 1838 Emmanuel Abrahamin poika meni naimisiin Katarina Maria Knuutisen kanssa ja he myös asettuivat asumaan Päätaloon. Heille syntyi kymmenen lasta.
Emmanuel Lämsän ja Katarina Maria Knuutisen perhe
Emmanuel Lämsä 27.3.1818 9.1.1882
Katarina Maria Knuutinen 15.3.1818 27.3.1884
vihitty 18.4.1838
Lapset:
Anna Helena 2.6.1839 naimisiin 2.2.1859 Johan Kononen, Vieremä Isomäki Alatalo
Brita Stina 18.12.1840 naimisiin 1.11.1857 Vilhelm Kumpulainen
Vilhelmina 23.11.1842 9.8.1848
Abraham 3.1.1845 3.5.1846
Georg Vilhelm 8.3.1848 9.5.1853
Johanna 29.4.1850 naimisiin 29.10.1868 Robert Valentin Pöksyläinen, Niemiskylä
Emmanuel 18.4.1852 naimisiin 30.6.1878 Liisa Remes, Remeskylä 6
Johannes 9.5.1854 3.11.1855
Katrina 12.11.1856 vihitty 5.10.1877 Olof Marin, muuttivat Näländö 8, Katriina kuoli 30.8.1879
Erika 13.2.1860 2.2.1862
Lapsista Vilhelmina,Abraham, Georg Vilhelm, Johannes ja Erika ovat kuolleet pienenä. Anna Helena on mennyt naimisiin 1859 Johan Konosen kanssa, Marttisenjärvi 6 Isomäki Alataloon emännäksi. Johanna meni naimisiin Robert Valentin Pöksyläisen kanssa 1868 Niemiskylältä. Ja kymmenen vuotta myöhemmin poika Emmanuel meni naimisiin Liisa Remeksen kanssa 1878. Liisa Remes on kotoisin Remeskylästä nro 6. Heidän perhe jäi asumaan Päätaloon. Brita Stina jäi myös Päätaloon, ja hänestä kerrotaan enemmän myöhemmin. Katrina meni naimisiin 1877 Olof Marinin kanssa ja he muuttivat Näländö 8 tilalle, mutta jo kahden vuoden kuluttua Katarina on siellä kuollut vuonna 1879.
Abram Lämsä lahjoitti oman osuutensa, eli puolet Päätalosta ja osuudesta Ojalan tilaan Immanuel Lämsälle 13.4.1850. (ote lainhuudosta)
Vuosi 1855 käynnisti tapahtumasarjan, mikä muutti Päätalon omistus suhteita. Silloin Päätalon omistivat Simon Lämsä ja hänen veljen Abramin poika Immanuel Lämsä. Abram kuoli 70-vuotiaana 1855 ja seuraavana vuonna kuoli hänen vaimo Helena Remes 78-vuotiaana.
Jo edellisenä vuonna 1855 nuorempi veljeksistä Simon Lämsä ja Katariina Pikkarainen möivät puolet Päätalosta, eli oman osuutensa Georg Knuutiselle ja Brita Hyvöselle. Kauppakirja on tehty 26.marraskuuta 1855.
Simon Lämsän perhe muutti Niemiskylään nro 19 Laajalahti tilalle. Mukana muuttivat pojat Abraham, Erik, Henrik ja Simon. Pojista Abraham oli mennyt naimisiin vuotta aiemmin Kristiina Kärkkäisen kanssa Niemiskylän Alatalosta. Miksi Simon Lämsä ja Katariina Pikkarainen lähtivät, siitä ei ole tietoa. Niemiskylän Lämsät ovat nykyisinkin tätä sukua. Toinen puoli Päätalosta, Abraham-veljen osuus, siirtyi perintönä hänen pojalleen Emmanuel Lämsälle ja Katariina Maria Knuutiselle.
Simon Lämsän osuuden ostaneet Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen olivat Katariina Maria Knuutisen isä ja äiti, ja siis Emmanuelin appi-vanhemmat. He olivat viljelleet Ojalan tilaa Georgin veljen Pehrin perheen kanssa. Ja Simon Lämsän tyttö Brita Kaisa Lämsä meni Ojalaan naimisiin tämän Pehr Knuutisen pojan Johan Knuutisen kanssa. Johan ja Brita Kaisa olivat juuri ostaneet Ojalan omakseen, eli Georgin ja Pehrin osuuden. Tosin Georg omisti edelleen ¼ osan Ojalan tilasta.
Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen muuttivat 1856 Päätaloon. Seuraavana vuonna Emmanuelin ja Katariina Marian tyttö Brita Stina meni naimisiin Vilhelm Kumpulaisen kanssa 1.11.1857. Vilhelm Kumpulainen oli kotoisin nykyisin Vieremän kunnan Marttisenjärven Pehkolanniemestä. Hän muutti Päätaloon, ja osti 8.8.1857 omistukseensa Georg Knuutisen ja Brita Hyvösen osuuden Päätalosta, eli tilasta puolet. Kauppa sisälsi myös 1/8 osan Ojalan tilasta nro 5, joka oli silloin Georg Knuutisen omistuksessa. Ja kaupat siis tehtiin hieman ennen vihkimistä. Kauppasumma oli "400 rubla hopesa käteen ja 600 rubla jäi tilan hinta myöjäin elatusta varten". Georg oli silloin 66-vuotias, ja kuoli Päätalossa vuonna 1866, ja Brita Hyvönen kuoli 1863. Ja Georg Knuutinen ja Brita Hyvönen olivat siis Vilhelm Kumpulaisen vaimon Brita Stinan ukki ja mummu. Kumpulaisten suku oli tullut Lapinsaloon. Kumpulaisten suvun historiaa voi lukea kohdasta Suvut/Kumpulaiset. Vilhelmin paikasta käytän jatkossa nimeä Päätalo.
Abrahamin poika Emmanuel Lämsä ja Katariina Maria Knuutinen, eli Vilhelm Kumpulaisen appi-vanhemmat, omistivat siis toisen puolen Päätalosta, ja he olivat ostaneet myös Emmanuelin sisarten osuudet itselleen kauppakirjalla 29. joulukuuta 1873. Heidän poika, Emmanuel, on kirjattu osuuden omistajaksi vuodesta 1880 lähtien. Emmanuel omisti myös 1/8 osaa Ojalan tilasta, mikä oli perunkirjan mukaan saatu avioliiton aikana. Miten osuus Ojalasta päätyi Emmanuelille en saanut selville. Emmanuel Lämsän suku jäi Lapinsaloon. Virallisesti tilan halkominen tehtiin vasta vuonna 1903. Emmanuel Lämsän ja Vilhelm Kumpulaisen perheet asuivat samassa pihapiirissä aina halkomiseen asti.
Emmanuelin ja Katariinan paikasta käytän jatkossa nimeä Lämsän tila.
Emmanuel kuoli 9 tammikuuta 1882 ja Katariina Maria 27 maaliskuuta 1884. Heidän jälkeen isäntinä olivat heidän poika Emmanuel Lämsä ja Liisa Remes.
Vilhelm Kumpulainen toimi Lapinsalossa kylän vanhimpana ja oli herastuomari. Hän kirjoitustaitoisena laati kyläläisten puolesta monta kirjelmää virkamiehille mm. Lapinsalon tien kunnostamiseksi Kuvernöörille hätäaputöinä 1890 luvulla. Vilhelm oli myös varakas, hän osti 2/3 osaa Haapalan tilasta, minkä vaihtoi puoleen Ojalan tilaa. Omisti myös jonkun aikaa puolet Mikkolan (Pikkarainen) tilasta.
Päätalossa Vilhelm Kumpulaiselle syntyi kaikkiaan 24 lasta.
Vilhelm Kumpulaisen ja Brita Stina Lämsän perhe
Vilhelm Kumpulainen 26.3.1830 14.3.1899
Brita Stina Lämsä 18.12.1840 20.4.1882
vihitty 1.11.1857
Lapset:
Alvina 16.11.1858 4.4.1859
Agaatta 16.1.1860 vihitty 30.6.1877 Vilhelm Knuutinen Ojalasta, muuttivat ja asuivat Haapalassa
Gustaf 5.3.1861 17.1.1862
Vilhelmina 26.10.1862 22.12.1862
Saara 13.3.1864 vihitty 18.4.1884 Antti Piippo, asuivat Nissilän Pirttimäen Piipossa
Iida 23.1.1865 15.9.1868
Daavid 14.10.1867 3.7.1868
Johan Emmanuel 26.5.1869 vihitty 4.7.1890 Johanna Vilhelmina Tiikkainen Salahmilta, asuivat Päätäalossa
Hilma 22.2.1871 vihitty 5.7.1893 Sylvester Svärd, asuivat Mikkolan tilalla (Pikkarainen)
Vihtori 15.3.1873 8.6.1873
Eemil 15.3.1873 27.4.1873
August Vilhelm 1.4.1874 21.8.1881
Feelis 12.5.1876 vihitty 29.10.1905 Miina Pekkala Juusolasta, asuivat Peltolassa
Olga 10.1.1878 16.1.1879
Samuel 22.10.1879 vihitty 16.9.1900 Kaisa Agatta Ahonpää, asuivat Ojalan tilalla
Kristiina 18.3.1882 muutti Amerikkaan 1903, aviomies Aran Valkroos, kuoli 1972 USA:ssa
Brita Stina Lämsä kuoli pian Kristiinan syntymän jälkee 20.huhtikuuta 1882 42-vuotiaana. Vilhem Kumpulaiselle ja Brita Stinalle syntyi 16 lasta.
Agaatta meni naimisiin Vilhelm Knuutisen kanssa Ojalan tilalta, he muuttivat Haapalan tilalle 1880. Siellä he viljelivät ja asuivat kuolemaansa asti. Heistä enemmän kohdassa Haapala 2.
Saara meni naimisiin Antti Piipon kanssa ja viljelivät silloisessa Iisalmen maalaiskunnassa sittemmin Vieremän pitäjässä olevaa Pirttimäen Piipon tilaa kuolemaansa asti, ensin Juho-veljen, sitten poikansa Antin ja Artturin perheitten kanssa.
Johan Emmanuel (Imma) on käynyt kansakoulun Kiuruveden kirkonkylässä, meni naimisiin 4.7.1890 Johanna Vilhelmina Tiikkaisen kanssa Salahmilta. Hän oli Juusolan emännän Anna Josefina Tiikkaisen sisko. He jatkoivat isäntinä Päätalossa. Johanna Vilhelmina Tiikkainen kuoli 16.4.1929, ja Immanuel Kumpulainen meni uusiin naimisiin 9.5.1937 Iida Johanna Mykkäsen kanssa s. 14.9.1884.
Hilma meni naimisiin Sylvester Svärdin kanssa ja he asuivat naapurissa Mikkolan (Pikkarainen) tilalla. Heistä enemmän kohdassa Mikkola 10.
Feelis meni naimisiin Miina Pekkalan kanssa ja he perustivat Peltolan tilan. Miina Pekkala on kotoisin Niemelän tilalta (Juusola) ja oli
Elias Pekkalan ja Anna Josefina Tiikkaisen tyttö. Heistä enemmän myöhemmin.
Samuel on käynyt kansakoulun Kiuruvedellä ja meni naimisiin Kaisa Agatta Ahonpään kanssa ja he Päätalon jakamisen jälkeen muuttivat Ojalan tilalle. Heistä enemmän kohdassa Ojala 5.
Kristiina muutti Amerikkaan hankkien Kuopiosta passin 18.07.1903 ja se oli voimassa 5 vuotta. Matkusti Hangosta Arcturuksella 22.07.1903 Englantiin ja jatkoi sieltä C.P:R. laivalla Champlain 28.07.1903 Elvyyn Minnesotassa. Matkalipun hinta oli 330 silloista Suomen markkaa. Kaksi tytärtä. Tarkemmat tiedot puuttuvat. Puoliso: Aran Valkroos.
Muut lapset kuolivat nuorena.
Vilhem Kumpulainen meni uusiin naimisiin Päätalosta lähteneen Simon Lämsän pojan Abrahamin tytön, Kaisa Stinan kanssa 21.1.1883. Heille syntyi 8 lasta.
Vilhelm Kumpulaisen ja Kaisa Stina Lämsän perhe
Vilhelm Kumpulainen 26.3.1830 14.2.1899
Kaisa Stina Lämsä 9.10.1856
vihitty 21.1.1883
Lapset:
Akseli 22.7.1883 31.5.1885
Abraham 13.3.1885 22.1.1965 kuollut Iisalmessa, vaimo Saara Johanna Hyvönen
Aada Eeva 28.12.1886 12.4.1896
Väinö Vilhelm 29.11.1888 2.8.1970 muutti Amerikkaan 1909, asui perheettömänä USA:ssa
Liisa 12.6.1890 22.8.1912 hukkui veneonnettomuudessa Muuruvedellä
Eino 12.6.1892 20.4.1896
Maria Loviisa 12.5.1895 20.7.1976 emännäksi Heinäperälle Kiikkulaan, aviomies Antti Kärkkäinen,
toinen mies Paavo Hukkanen asuivat Luupuvedellä
Simo Yrjö 21.7.1897 25.7.1941 kaatui jatkosodassa Viipurissa
Abraham meni naimisiin 8.11.1907 Saara Johanna Hyvösen kanssa, syntynyt Hautajärvellä ja he muuttivat 1907 Remekselän Alapihaan ja sieltä Kalliojärvelle nro 14 Mäenpään tilalle vuonna 1909. Asuinpaikkana 1920 on ollut Niemisjärvi 15 Pitkä-aho. Myöhemmin ovat asuneet Iisalmessa.
Väinö Vilhem muutti vuonna 1908 Niemiskylän Kotaniemeen, missä asuessaan otti muuttokirjat Amerikkaan ja muutti sinne kirkonkirjojen mukaan 05.02.1909. Hankki passin numero 155/1909 Amerikkaan 5 vuodeksi ja se päivättiin 08.02.1909. Oli muuttaessaan naimaton ja mainitaan loiseksi (itsellinen). Osti 375 markkaa maksavan lipun Hangosta Minnesotan Duluthiin. Matkusti Titanialla 17.02.1909 Englantiin ja jatkoi sieltä Cunard Linen Lusitanialla New Yorkiin. Kuoli USA:ssa perheettömänä.
Maria Loviisa avioitui ensimmäisen kerran Antti Kärkkäisen kanssa 27.10.1913 Heinäperän Kiikkulasta. Antti muutti Kanadaan ja kuoli Sudburyssa 10.10.1926 ja on haudattu Park Larin hautausmaalle. Toinen avioliitto oli Paavo Hukkasen kanssa. Maria ja Paavo asuivat Vieremällä ja Kiuruvedellä.
Simo Yrjö muutti Kiuruvedeltä 24.10.1925 Sodankylään. Simo kaatui jatkosodassa Viipurin valloituksessa, sot.arvo: vänrikki.
Vilhelm kuoli hieman yli vuoden kuluttua nuorimman pojan syntymän jälkeen 14.2.1899. Hän oli kuollessaan 69-vuotias. Vilhemin perunkirjasta selviää, että hän omisti 1/2 osaa Päätalosta nro 9 ja 5/8 osaa Ojalasta nro 5 sekä Salahmin järven uudesta laskuniitystä 1632 päivätyön osuus. Brita Stinan lapset Immanuel, Feelis, Samuel, Agaatta, Saara, Hilma ja Kristiina olivat jo perineet näistä 1/3 osan, eli äitinsä osuuden.
Vilhelmillä oli silloin 3 tamma hevosta, 24 lypsävää lehmää, iso sonni, 3 hiehoa ja pikkusonni, 20 lammasta, emakko ja 1 pienempi sika.
Vilhelmin kuoleman jälkeen Päätalossa isännyyttä pitivät pojat Johan Emmanuel (Imma), Feelis ja Samuel. Sisaruksia oli paljon ja veljekset ostivat sisarten osuudet: vuonna 1900 Hilmalta (700 markkaa), 1902 Agaatalta (1000 markkaa), 1902 Saaralta (1000 markkaa) ja 1903 Kristiinalta
(1000 markkaa).
Veljekset tekivät vuonna 1902 kaupat myös sisarpuolten (Kaisa Stinan lapset) osuudesta alaikäisten lasten holhoojan kanssa 5500 suomen markan hinnasta, mutta kihlakunnan oikeus ei kauppaa hyväksynyt ja niin Päätalo jouduttiin jakamaan. Riitta Stinan lapset olivat jo aiemmin perineet äitinsä osuuden Päätalosta joten heidän osuutensa oli suurempi (13/18 osaa) kuin Kaisa Stinan lapsilla (5/18 osaa). Samassa suhteessa lapset perivät myös Ojalan nro 5 tilan, mistä tilasta Vilhelm Kumpulainen oli nyt omistanut 5/8 osaa.
Halkominen tehtiin 1903 ja alla oleva kartta on tästä toimituksesta. Myös Lämsän tila erotettiin tässä halkomisessa. Tämä oli ensimmäinen halkominen ja uusien tilojen muodostaminen Lapinsalossa.
Jakokirjassa 1903 on Päätalon tilalle merkitty
Päätalo 1b Orinmäki 1c
Peltoa 10,46 ha 2,86 ha
Niittyä 12,77 ha 7,69 ha
Viljelykelpoista maata 88,75 ha 22,21 ha
Metsämaata 298,89 ha 100,29 ha
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Jakopöytäkirjasta käy selville seuraavia jakoon liittyviä asioita.
Marraskuun 3 päivä 1902.
Halkomista oli anonut talollinen Emmanuel Lämsä. Avauskokouksessa oli läsnä Emmanuel Lämsä, Immanuel Kumpulainen, alaikäisten lasten holhoojana talollinen Eero Lämsä (Niemiskylä), rajanaapurit Sylvester Svärd Mikkola nro 10 ja Ville Knuutinen Haapala nro 2, uskottuina miehina mökkiläinen Ville Glad ja mökkiläisen poika Feliks Asikainen, molemmat tältä kylältä.
Tilan rajat ja alan oli kihlakunnan oikeus vahvistanut isojaon mukaan 13 helmikuuta 1797. Tilan rajat oli avattava pyykkien kautta. Toimitusmiesten ja uskottujen miesten palkka on 80 penniä päivältä miestä kohde, mistä tilan omistajat vastaavat manttaaliensa mukaan.
Uskotut miehet muuttuivat välillä, mutta rajat avattiin ja pyykit korjattiin ja aloitettiin alueiden jyvittäminen.
Kesäkuun 18 päivä:
Jyvitys ja nautintomerkitykset julkiluettiin ja hyväksyttiin. Jakoperusteista keskusteltiin ja tehtiin seuraavat yksimieliset sovinnot:
1. Emmanuel Lämsä saapi 1/2 osaa, Immanuel, Feliks ja Samuel Kumpulainen 13/36 osaa ja Aappo, Ville, Yrjö, Liisa ja Maria yhteisesti 5/36 osaa.
2. Yhteiseksi jätetään kaikki karttaan merkityt tiet, kujat ja polut.
3. Eri tiluslajit jaetaan erikseen siten, että erikseen pelloissa ja erikseen niityissä seurataan nautintaperustusta ja muuta maata annetaan täytteeksi ja joutomaat jäävät sille kohden palstaa mihin sattuvat lankeamaan.
Koska kaikki asuivat nyt samalla tontilla, ja se näinollen kävisi ahtaaksi ja osittain vaaralliseksi ja kun asialliset eivät pitemmän aikaa keskusteltuaan tulleet mihinkään sovintoon, toimitusmiehet tekivät tästä seuraavan esityksen:
Alaikäiset muuttavat Orimäkeen , Emmanuel Lämsän asumukset siirretään kuviolle 979 tai 965 mihin muitakin rakennuksia siirretään ja sitä kutsutaan Pihlajamäeksi, sekä veljekset Immanuel, Feliks ja Samuel jäävät nykyiselle tontille mitä kutsutaan Päätaloksi.
Pihlajanmäki saa Rytisuon palstan ja Kallelan mökin, Päätalo saa Kaijansuon palstan ja Selkälän mökit ja Orinmäki Heikkilän mökin.
Pihlajamäen ja Päätalon raja lähtee Mikkolan nro 10 rajasta ja kulkee pitkin kuistia läpi tontin maantielle ja siitä edelleen yli peltojen mikäli mahdollista pitkin vanhaa nautintorajaa.
Heinäkuun 15 päivä:
Metsätasingoista sovittiin, että lasketaan kaikki 7 metrin korkeudelta 17,5 cm paksuiset ja sitä isommat puut. Uskotut miehet laskevat.
Immanuel, Felix ja Samuel sekä Orinmäen tila saavat 10 vuoden kuluessa ottaa 100 vanhaa syltä koivuhalkoja Isosta Konttilehdosta osuuksiensa mukaan. Ja vanhalla talonpaikalla oleva kaivo pidetään yhteisenä niin kauan kuin sopii.
Emmanuel Lämsän rakennusten muuttokustannuksista Päätalo ja Orinmäki maksavat 120 markkaa ja 50 penniä osuuksiensa maukaan. Muuttoajaksi sovittiin 7 vuotta tästä päivästä lukien.
Lokakuun 10 päivä:
Pihlajanmäen tilan maalla löytyy 10414 kappaletta tukkipuita, Päätilan maalla 6752 kappaletta ja Orinmäen tilan palstalla 2429 kappaletta, eli yhteensä 19595 kappaletta tukkipuita edellä määrättyä suuruutta. Koska näin ollen Orinmäen tilan on saatava tasinkona 293 kappaletta ja Päätalon omistajien niinikään 324 kappaletta, niin Emmanuel Lämsä maksaa Orinmäen tilalan omistajille 146markkaa ja 50 penniä ja Päätalon omistajille 162 markkaa vuoden kuluessa korkoineen.
Sovittiin myös Päätalosta Orimäelle siirrettävistä sekä sinne yhdessä rakennettavista rakennuksista.
Koska Orimäen nykyisellä mökkiläisellä Jaakko Asikaisella on kontrahti-aikaa jäljellä vielä 8 vuotta, eikä Asikainen suostu luovuttamaan mökkiä ennen vuokra-ajan loppua muuten kuin 300 markan rahallista korvausta vastaa. Orinmäen tilan omistajien holhooja yrittää oikeusteitse purkaa sopimuksen, ja jos se ei onnistu Emmanuel Lämsä maksaa rahallisesta korvauksesta 1/6 osan ja Päätälon ja Orimäen omistajat loput osuuksiensa mukaan.
Vuonna 1906 toukokuun 22 päivänä annetun päätöksen mukaan tästä toimituksesta ei ole valituksia tehty.
_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kun vuonna 1903 Päätalo oli jaettu, niin Kaisa Stina Lämsän lapset omistivat nyt lohkaistun Orinmäen palstan, sekä he omistivat myös 0,174 osaa Ojalan tilasta nro 5.
He eivät koskaan muuttaneet Orinmäkeen vaan myivät nämä palstat August Karttuselle (kiinnekirjat haettu 9.10.1908) ja he ostivat Remeskylästä Nro 5 Pölhö tilalta Alapihan ja muuttivat sinne Päätalon jakovuonna 1903. Lapset olivat nuoria, Abraham 18, Väinö Vilhelm 15, Liisa 13, Maria 8 ja Yrjö 6 vuotta, joten ehkä äiti Kaisa Stina ei halunnut muuttaa Orinmäen mökkiin vaan halusi viedä lapset muualle.
Vuonna 1907 tämä Alapihan tila ilmeisesti myytiin ja pojista Abraham ja hänen vaimo Saara Hyvönen muuttivat Kalliojärvi Nro 14 Mäenpää tilalle. Mukana muutti myös äiti Kaisa Stina sekä ainakin sisko Liisa.
Jako toimituksen aikana tilan mailla torpissa ja mökeissä asui seuraavat perheet:
Orinmäessä asui torppari Jaakko Asikaisen ja Eeva Kaisa Mäyrä, he olivat Orinmäessä vielä vuonna 1920. (August Karttusen tila)
Heikkilässä asui mäkitupalainen Heikki Knuutinen ja Brita Stina Glad.
Kallelassa mäkitupalainen Augusti Roivainen ja Johanna Piippo
Onnelassa mäkitupalainen Paavo Heikki Arbelius
Yläpihassa mäkitupalainen Heikki Rahikkala ja Loviisa Kämäräinen
Selkälässä mäkitupalainen Petter Glad ja Kristiina Glad
23 huhtikuuta 1907 Imma ja Feliks ostivat Päätalosta Samuelin osuuden 500 markan hinnasta ja möivät Samuelille Ojalan tilukset,
( Nro 5 Ojala 0,451 osaa ), ja Samuel muutti Kaisa Agatta Ahonpään kanssa sinne Ojalaan. Tilat/Ojala
Imma ja Feliks jakoivat Päätalon 28.10.1916, Imma jäi Päätaloon ja Feliks rakensi maantien toiselle puolelle Ahopelto tilan joka tunnetaan paremmin nimeltä Peltola.
Molemmat tilat olivat 0,18 osaa alkuperäisestä (isojako) Päätalon tilasta.
Ahopelto rek.nro 9,4 Päätalo rek.nro 9,5
Viljelty maa 12,03 ha 11,20 ha
Viljelykelpoinen maa 40,95 ha 47,90 ha
Metsämaa 156,52 ha 142,37 ha
Joutomaa 0,09 ha 0,29 ha
Salmetar 15.10.1902
Salmetar 29.10.1904
Johan Emmanuel (Imma) Kumpulainen jatkoi isäntänä Päätalossa. Paikka tunnettiin myöhemmin paremmin nimellä Kumpulainen. Imma meni naimisiin 4 heinäkuuta 1890 Johanna Vilhelmiina Tiikkaisen kanssa. Johanna Vilhelmiina oli syntynyt 6 kesäkuuta 1861 Salahmilla. Hän oli Juusolaan emännäksi tulleen Anna Josefinan sisko. Heille syntyi kahdeksan lasta.
Imma Kumpulaisen ja Johanna Vilhelmiina Tiikkaisen perhe:
Imma Kumpulainen 26.5.1869 26.3.1957
Johanna Vilhelmiina Tiikkainen 6.6.1861 16.4.1929
vihitty 4.7.1890
Lapset:
Hannes Viljami 5.1.1891 16.3.1891
Yrjö Samuli 19.8.1894 17.7.1896
Lauri 28.5.1896 2.4.1986 naimisiin Anni Piippo 2.10.1921
Sylvi 31.12.1897 25.3.1898
Sidonia 23.2.1899 5.3.1908
Miina 28.5.1901 10.12.1970 asui Kumpulaisessa
Kristiina 16.9.1903 5.2.1907
Saara 14.6.1907 16.2.1908
Kun Imma oli jäänyt leskeksi, hän meni uusiin naimisiin Iida Johanna Mykkäsen
kanssa 9 toukokuuta 1937. Heille ei syntynyt lapsia.
Lauri jatkoi tilanpitoa Kumpulaisessa ja meni naimisiin Anni Piipon kanssa 2.10.1921.
Anni oli kotoisin Nissilän Pirttimäestä, ja oli Juho ja Iida Sofia Piipon tyttö. Imma teki
tilakaupat Laurille ja Annille 19 kesäkuuta 1937.
Miina asui veljensä luona Kumpulaisessa. Hän oli useat vuodet
Lapinsalon Osuuskassan kirjanpitäjä.
Muut lapset kuolivat pienenä.
Oikealta Imma, Lauri, Olavi ja Pentti Kumpulainen, neljä sukupolvea
Lauri ja Anni Kumpulaisen perhettä:
Vasemmalta Pauli, Lauri, Kalevi, Reino, tuntematon ja Anni
Orinmäen palstan osti siis August Karttunen kiinnekirjat haettu 9.10.1908. August Karttunen omisti myös 1/8 osan Ojalan tilasta, henkikirjoissa Koppeloniemen palstan. Hänen täällä olostaan on vähän tietoa. Asuiko hän Orinmäessä ollenkaan, vuonna 1920 siellä asusti torpparina Jaakko Asikainen ja Eeva Kaisa Mäyrä. Jaakko Asikainen on Heikinmäen autiossa asuneen, ja sen jälkeen Purolassa torpparina olleiden Henrik Asikaisen ja Elin Ilkon poika, ja Uutelassa asuneen Ville Asikaisen setä.
Suomen Wirallinen lehti 15.5.1917 Salmetar 7.6.1917
Lämsän tila eli Alila
Lämsän tila (kartassa 1a)
Emmanuel Lämsä ja Katariina Knuutinen jatkoivat tilanpitoa toisella osuudella. Lämsän talot olivat silloin Pikkaraiseen menevän tien toisella puolella samassa pihapiirissä. Talouskeskus on siirretty tilan jakamisen jälkeen nykyisen Alilan paikalle. Virallisesti tila erotettiin ja merkittiin vasta vuonna 1903. Emmanuel ja Katariina omistivat myös 1/8 osaa Ojalan tilasta.
Jakokirjassa 1903 Lämsän tilalle on merkity
Peltoa 9,20 ha
Niittyä 29,04 ha
Viljelykelpoista maata 100,27 ha
Metsämaata 500,92 ha
Emmanuel kuoli 64-vuotiaana 1882 ja Katariina 66-vuotiaana 1884. Lämsän tilan omistajina ovat olleet jo vuonna 1880 poika Emmanuel Lämsä ja Elisabeth Remes. Elisabeth on syntynyt Remekselässä Paaraniemi tilalla. He omistivat tilan vuoteen 1915 asti.
Tämän jälkeen tilan omistivat Abram ja Antti Lämsä, kiinnekirjat saatu 28.10.1915
Emmanuel Lämsän ja Elisabeth Remeksen perhe
Emmanuel Lämsa 18.4.1852
Elisabeth Remes 6.4.1860
vihitty 30.6.1878
Lapset:
Alma Kaisa 16.8.1880
Johanna 28.8.1882 18.12.1883
Elmiina 25.5.1884 8.6.1885
Elisabeth 10.4.1886
Abram 18.2.1888
Kristiina 6.11.1889
Johan Samuel 10.5.1891 16.1.1992
Hilma Maria 28.10.1892 24.1.1894
Antti 8.9.1895
Edla Agada 14.4.1898
Emmanuel Lämsä ja Elisabeth Remes Emmanuel kuoli 10.7.1916, 64-vuotiaana Elisabet kuoli 1.3.1938, 77-vuotiaana
Emmanuel Lämsä kuoli 10.7.1916 ja kuoleman jälkeen Lämsän tilan omistivat pojat Abram ja Antti Lämsä. Kiinnekirjat on haettu 28.10.1915.
Alma Kaisa meni naimisiin Abram Pekkalan kanssa 12.3.1906, Luupuvesi nro 13 Sopola Roma-aho. Sieltä Alma Kaisa muutti poikansa mukana Remekselä nro 3 Tapanaho tilalle torppariksi.
Kristiina meni naimisiin Johan Jakob Hyvärisen kanssa 20.6.1910, Luupuvesi nro 11 Luvelahti
Edla Agada meni naimisiin leski Antti Konosen kanssa 7.12.1920 Vieremän Nissilään Isomäen Alataloon. (Iisalmi Marttisenjärvi N:6 )
Elisabet (Liisa) meni naimisiin 8 elokuuta 1920 Aapeli Ruususen kanssa ja asui Mutkalassa. Liisalla oli kaksi omaa poikaa Tauno Martti ja Veikko.
Abram meni naimisiin 14.4.1913 Olga Maria Mykkäsen s. 11.8.1894 kanssa.
Antti meni naimisiin 28.12.1919 Helena Pussisen s. 31.7.1898 kanssa. Helena Pussinen on syntynyt Nissilässä nro7, ja hänen isä oli Niilo Pussinen ja äiti Kaisa Kononen. Tämä äiti Kaisa Kononen on syntynyt Isomäen Alatalossa ja oli Johan Konosen ja Anna Helena Lämsän tyttö. Anna Helena Lämsä on syntynyt Pihlajamäen Päätalossa, ja oli Emmanuel Lämsän ja Katarina Maria Knuutisen tyttö.
Siis Kaisa Kononen ja Antti Lämsä olivat ensimmäiset serkut.
Antti Lämsä