Mikkolan tila Nro 12 (Aittoviita, Ruomi)

3/16 osaa manttaalia


Ruomin alueella, tila ulottui nykyisestä Ruomin tilasta kapeana kaistana aina Nälännön rantaan asti. Mikkola on perustettu Remexelän kylän isojaossa vuonna 1787, johon maat aiemmin kuuluivat, ja liitetty sitten Lapinsaloon.

Kirkon- ja myös henkikirjoissa tilan nimenä on ollut Mikkola, ja 1862 tilan nimeksi on merkitty Aittoviita ja 1881rippikirjassa Ruomi.


Nimi Aittoviita esiintyy kyllä ensimmäisen kerran Kiuruveden lastenkirjassa 1787-1800, Remexelä Henric Froms barn, Aitovita. Remexelässä oli tilalla Nro 1 Aittoviita niminen paikka, missä oli isäntänä mm. Petter Remes. Ja ilmeisesti Mikkolan ensimmäinen isäntä Henrik Remes (Prom,From) oli  torpparina täällä, ennenkuin muutti Lapinsaloon Mikkolan tilalle. Ajattelenkin, että Aittoviita nimi Mikkolan talolle on peräisin täältä. Myöhemmin Ruomin, Sonnisen ja Rajalan seutua alettiin kutsua Aittoviidaksi.


Ruomi tulee taas sukunimestä From mikä oli savolaisille vaikea lausua. Niinpä virallisissa papereissa, mm. perunkirjassa oli usein nimenä Heikki Rummi.


Mikkolan asukkaista ensimmäinen merkintä on Kiuruvesi vihityt: Henr. Henrics. Remes ja Ingr. Wartiainen vihitty 10.7.1791 Kiuruvedellä sekä kastetut: 7.4.1792 Remexelä Torp. Henr. Prom ja Ingred Wartiainen lapsi Coesilia. Henrik Prom on myöhemmin kirjattu sukunimellä From, mikä oli hänen isänsä sotilassukunimi.


Vuonna 1794 Henric ja Ingred on kirjattu uudisasukkaiksi Lapinsalossa, joten myöskään nykyisen Ruomin paikalla ei ollut ennen asuttu. Ingred Wartiainen on Vartialaan muutaneiden Staphan ja Petter Wartiaisen sisko, ja tuli heidän mukanaan Lamun kylän Tavastkengän Juutisenahosta vuonna 1790.


Henricin isä Henric  From ja äiti Coecilia Carel ovat saaneet lapsen ainakin vuonna 1769 ja 1772 ja syntymät kirjattu Luupuvedelle. Samoin heidät on kirjattu Iisalmen maaseurakunnan rippikirjaan 1768 Luupuvedelle, ja silloin isä Henric oli sotilas. Hän oli sotilaana 26.5.1756 - 8.9.1778. He asuivat silloin Luupuvedellä.


 

Poika Henric on ollut Remexelässä torpparina ja tullut uudisasukkaaksi Mikkolan tilalle 1790-luvun alkuvuosina, silloin myös isä Henric ja äiti Coecilia tulivat heidän luokseen Lapinsaloon asumaan.


Mikkolan tilan omistamista voi kuvata siten, että isäntänä tilalla oli Henrik From yhtäjaksoisesti 113 vuotta. Aina lapsista Henrik jäi tilalle jatkamaan tilanpitoa.



Henric From ja Ingred Vartiaisen perhe


Henric From                   1765                   29.1.1823

Ingred Vartiainen           24.11.1766       10.9.1835


Lapset:


Cecilja                            7.4.1792

Maria                              25.11.1994

Caisa Lisa                       14.4.1797            4.6.1870

Anna                                5.1.1800

Elin                                  1.1.1802

Henrik                             6.3.1804              8.10.1879

Ingeborg                        12.4.1807

Petrus                            20.7.1810


Cesilja meni naimisiin Job Konosen kanssa 20.3.1812. Job kononen oli syntynyt Luupuvesi 2 Konola el Hakoniemi. Casilja on kuollut 12.2.1868 Iisalmi Kaarakkala 16.

Maria on mennyt naimisiin 12,12,1820, puoliso Petter Karakangas. Caisa Lisa meni naimisiin Olof Hyvösen kanssa, joka oli kotoisin Vehkalahdelta. Ingeborg meni naimisiin Henric Ruotsalaisen kanssa Kiuruvedelle Hankaniemeen. Elin on muuttanut Niemisjärvelle vuonna 1833. Isä Henrik kuoli 58-vuotiaana ja äiti Ingred Vartiainen 69-vuotiaana.


Pojista Henrik meni naimisiin 24.3.1824 Catharina Kamusen kanssa. Catharina oli Nils Kamusen ja Walborg Knuutinen Ahon tyttö Salahmilta, minne perhe oli muuttanut Piippolan Ahokylästä. Walborg oli syntynyt Ahokylän Knuutilassa ja oli Ojalaan muuttaneen Johan Knuutisen sisko, joten Ojalassa asui silloin Catharinan ensimmäiset serkut.


Henrik From ja Catharina Kamunen jatkoivat tilanpitoa Mikkolan tilalla, heille syntyi 11 lasta. He lunastivat Mikkolan tilan ja saivat perintökirjat Senaatilta 24.12.1857







Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 12 Mikkola B. Henrik Henriksson From eli Remes Joulukuu 24 1857, lunastus 38 markkaa



Henri From ja Catharina Kamusen perhe


Henrik From                6.3.1804               2.10.1879

Catharina Kamunen   21.7.1803            24.3.1876

                vihitty           24.3.1824


Lapset:


Ingeborg                     22.10.1823            28.5.1897

Elsa Brita                     24.7.1825              toukokuu 1891      naimisiin 17.4.1854 Adam Nissinen

Henrik                         18.8.1827               16.4.1871               naimisiin 15.6.1856 Brita Kristina Svärd Yrjölän tilalta

Nils                               27.2.1830              26.11.1891              vaimo Anna Greta Kärkkäinen Kiuruveden Hautajärveltä

Catharina                    16.4.1832              25.3.1888                naimisiin 1.7.1855 Thomas Juutinen Iisalmi Laakajärvi

Pehr Johan                  18.12.1834            14.2.1877                Iisalmeen 1853

Abel                              12.3.1837              14.12.1915             naimisiin 18.4.1871 Elisabeth Kärkkäinen

Simon                           24.5.1839              5.10.1912               Iisalmeen 1859

Vilhelm                         6.1.1842                27.6.1868

Johanna Valborg         13.5.1844             12.11.1929              aviomies Carl Korhonen Kiuruvedeltä

Elisabeth                      22.7.1847              3.4.1850



Elsa Brita meni naimisiin Adam Nissisen kanssa Kiuruvedeltä, Catharina taas Thomas Juutisen kanssa Iisalmen

Laakajärveltä ja Johanna Valborg meni naimisiin Carl Korolaisen kanssa Luupuvedelle.

Pojista Simon ja Pehr Johan muuttivat Iisalmeen.


Nils meni naimisiin Hautajärvellä syntyneen Anna Greta Kärkkäisen kanssa ja heidän perhe asui kiuruvedellä

useissa paikoissa. Heillä oli poika Elias s. 16.8.1858 ja hän muutti sukunimekseen Lapinsalo ja asui

Lappeenrannan seudulla.


Abel meni naimisiin Elisabet Kärkkäisen kanssa ja he asuivat Ruomissa ja omistivat Ruomin puoliksi Henrik veljen kanssa.

Omistivat sitten muutaman vuoden Aholan tilan ja muuttivat sieltä Luupuvedelle.


Isä Henrik kuoli 75-vuotiaana 2.10.1879  ja äiti Catharina 73-vuotiaana 24.3.1876. 


Pojista Henrik meni naimisiin Brita Kristiina Svärdin kanssa 15.kesäkuuta 1856. Kristiina oli kotoisin naapurista Yrjölän

tilalta, Henrik Svärdin ja Brita Caisa Vartiaisen tyttö.


Heille syntyi 6 lasta. Henrik ja Kristiina jatkoivat tilanpitoa Mikkolan tilalla.



Henrik From ja Kristina Svärd perhe


Henrik From                  18.8.1827           16.4.1871

Kristina Svärd                2.5.1835     

            vihitty                 15.6.1856


Lapset:


Katrina                          20.4.1857                                            naimisiin Johan Remes, Remeskylä Murtomäki

Alvina                            10.1.1859                                            naimisiin 18.4.1897 Samuli Laurikainen Remekselä nro17 Juusonmäki 

Alexander                     17.4.1861             25.3.1866

Henrik                           18.6.1863                                           naimisiin 27.6.1889 Anna Liisa Tapaninen

Olga Maria                    28.1.1865                                           naimisiin 14.10.1883 Olli Vartiainen, Lapinsalo Vartiala

Lisa                                 24.4.1867                                           naimisiin Matti Lappalainen, Kalliojärvi Karanka



Tämän perheen isä Henrik kuoli nuorena 43-vuotiaana ja tilaa hallitsi leski Kristiina Svärd.


Henrik From perunkirjoitus vuonna 1871:

" Oli Mikkolan perintötila Nro 12 Lapinsalon kylässä, jonka vainaja Henrik Rummi vaimosa avijoliiton aikaan oli veljesä Aapelin kansa yhtesä isältään Heikki Rummilta 31 päivä maaliskuuta 1859. Kokonaisena on tila 3/16 osa manttaalia joka nyt omistetaan veljesten Heikki vainaan ja Aapelin välissä kahtija. Vain ei ollut kauppakirja, Laissa vahvistettu kuitenkin. Arvattiin koko tila 1000 markkaa puolelle 500."































Ruomin talo rakennettu 1800-luvun loppupuolella.                                                                    Ruomin aitat. Kuvat Kiuruvesi-lehti 1958



Lapsista Henrik meni naimisiin Anna-Liisa Tapanisen kanssa ja heistä tuli seuraava isäntäpari Ruomissa. Kiinne kirjat Ruomin tilaan on haettu 6.10.1894. 1870- luvulla tilan nimeksi on merkitty Aittoviita ja 1880- luvulta lähtien Ruomi.


Tytöistä Katriina meni naimisiin Johan Remeksen kanssa Remeskylään Murtomäki tilalle ja Liisa meni naimisiin Matti Lappalaisen kanssa Kalliojärvelle Karanka tilalle. Olga Maria meni naimisiin 14.10.1883 Olli Vartiaisen kanssa ja muutti Vartialaan. Alviina asui Ruomissa, ja meni naimisiin Samuli Laurikaisen kanssa ja muutti Remeskylä nro 17 Juusonmäkeen.


Kristiina Svärd kuoli 53-vuotiaana 17.12.1888.




Henrik From ja Anna-Liisa Tapanisen perhe


Henrik                           18.6.1863

Anna-Liisa Tapaninen 20.4.1864


Lapset:


Johan Henrik                 24.7.1890

Olga Maria                     10.1.1893

Arvi                                  21.3.1895

Kaisa                                4.12.1897              21.7.1901

Wilhelm                          19.5.1900

Johanna                           7.5.1903

Augusta                           20.9.1905



'






Henrik ja Anna-Liisa joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja eivät kyenneet maksamaan ottamaansa lainaa,

ja sen ajan mukaan velkoja sai koko tilan haltuunsa. Henkikirjassa 1910 Ruomin on omistanut

kirjanpainaja Henrik Emil Svahn, joka on hakenut kiinnekirjat 2.10.1905.  Hän on myynyt 2/3 osaa

Ruomista Halla-osakeyhtiölle, mihin osaan kiinnekirjat on haettu 13.3.1909. Loput 1/3 osaa on myyty

hieman myöhemmin Halla-oskeyhtiölle, kiinnekirjat tähän osuuteen on saatu 18.9.1914.


Tämän kirjanpainaja Henrik Emil Svahn oli Henrik Fromin ensimmäinen serkku. Hänen isä Henrik Svahn

on lähtenyt naapurista Yrjölän tilalta ja oli Henrik Svärdin ja Brita Caisa Vartiaisen vanhin lapsi, eli

Kristiina Svärdin veli. Hän liittyi sotaväkeen, ja on merkitty aliupseeriksi, muutti Kuopioon 16.2.1866,

ja otti  sukunimekseen Svan.


"Suomen kirjatyöntekijäin liiton äänenkannattaja: Helmikuun 14 p. kuoli täällä äkkiä sydänhalvaukseen 

faktori Heikki Emil Svahn 44v. vanhana. Vainaja kävi oppinsa silloisessa Backmannin kirjapainossa ja 

siinä joitakin vuosia työskenneltyään muutti Iisalmeen omaa painoaan viemään eteenpäin, jossa 

painettiin sanomalehti "Salmetar". Mutta heikon terveyden takia täytyi hänen sittemmin siirtyä lepoon

ja luovuttaa paino toiselle. Jonkun aikaa levättyään tuli hän maalaisliiton kirjapainon johtajaksi ja

taloudenhoitajaksi, josta siirtyi Sortavalaan perustmaan pipliaseuran kirjapainoa ja muutamia vuosia

siellä oltuaan täytyi hänen taas palata kotikyläänsä terveyttään hoitamaan.
Täällä hän sitten koitteli olla vielä "Savottaren" kirjapainon taloudenhoitajana, maalaiskunnan kirjurina

ja aina auttavana henkilönä yhdessä ja toisessa toimessa, kunnes heikko sydän teki lopun parhaassa

miehuuden iässä olevalle miehelle.
Kuolinilmoituksen mukaan asui viimeiseksi Kuopiossa Puijonkatu 4:ssä."


Ruomiin on tullut lampuodiksi, eli koko tilan vuokralaiseksi, Antti Tolonen ja Vilhelmina Svärd,

ja Vilhelmina on Johan Svärdin ja Johanna Pikkaraisen tyttö Yrjölän tilalta. He asuivat ennen muuttoa

Yrjölän nro 13 maalla Pellonpäässä. Antti Tolonen ja Vilhelmiina Svärd lunastivat myöhemmin osan

tilasta itselleen.                                                                                                                                                                                                Salmetar 19.9.1906


Antti Tolonen on syntynyt Kiuruvesi nro 14 tilalla. Hänen isä oli seppä, Johan Tolonen ja äiti Greta Piippo Mahala. Johan ja Greta tulivat Piippolan Lamulta Kiuruvedelle torppariksi Hautajärvi N:3:een, koko perhe 4 lasta. Kiuruvedellä syntyi vielä 5 lasta. 29.6.1853 syntyi 3 lasta jotka kaikki kuolivat synnytykseen. 1837 Johan oli muuttanut Säräisniemeltä Piippolaan. Hän on henkikirjojen mukaan hyvin todennäköisesti syntynyt paikassa Koivutalo 19 Veneheitto, mutta tätä ei pystynyt varmistamaan. Hänen isä oli Jacob Tolonen.





Sisarukset

Vilhelmina Tolonen os. Svärd Ruomin emäntä ja

Kristiina Lappalainen os. Svärd Mäkelän emäntä

Otto Tolonen


Vilhelmina ja Antti Tolosen poika

Liisa Tolonen


Vilhelmina ja Antti Tolosen tyttö

Antti Tolonen ja Vilhelmina Svärd on vihitty 17.9.1883, he asuivat ennen Ruomiin muuttoa Yrjölän tilalla Pellonpäässä, ja olivat tilan osakkaita. Antti oli seppä, ja häneltä sepän taidot oppi myös Vilhelminan veli Kusti, joka Amerikasta palattuaan asui Yrjölän tilalla.


Antti Tolosen ja Vilhelmina Svärdin perhe


Antti Tolonen        13.9.1855               13.8.1934

Vilhelmina Svärd  30.6.1863                27.3.1939


Lapset:


Olli August             6.1.1884

Johannes               15.3.1886               1.10.1972

Saima Kristina       27.11.1887            9.5.1965

Kaisa                       1.2.1890                 20.5.1965

Olga                        3.5.1892                 6.4.1959

Alfred                     10.5.1893

Otto                        8.9.1895

Sylvester                16.3.1898               25.2.1965

Johanna                  21.7.1900               8.11.1979

Maria Liisa             26.3.1904

Ville                         23.9.1907               16.9.1940


Olli Aukusti oli seppämestari ja liikemies Kiuruvedellä. Ollilla oli Kiuruveden ensimmäinen moottoripyörä 1920-luvun alussa, 1924 hän hankki tilapäistä ammattimaista liikennettä varten Chewrolet-auton. Hän toimi myös Kiuruveden ensimmäisenä linja-autoalan yrittäjänä ennen viime sotia ja vielä niiden jälkeen. Hän meni naimisiin 23.6.1920 Johanna Saastamoisen kanssa, ja muutti leskenä 1962 Poriin.


Raimo Knuutinen muistiinpanoja:


Linja-autoliike Velj. Laitisen perusti Alarik Laitinen vuonna 1938 yhdessä Olli Tolosen kanssa. Laitinen & Tolonen aloitti liikennöinnin yhdellä seka-autolla Pyhännän ja Kiuruveden välillä. Seka-autoon mahtui yhdeksän henkeä sekä rahtitavaraa. Tarvetta sekä ihmisten että tavaroiden kuljettamiseen oli Ylä-Savossa varsinkin sotien jälkeen, kun uusia kyliä ja asutusalueita muodostui siirtokarjalaisten asuttamisen myötä. Kylien kauppoihin kuljetettiin myös tavaroita. Ensimmäinen uusi auto sodan jälkeen saatiin 1949. Se oli Volvo jossa oli Kaipion koritehtaan kori.

Autoja alkoi saada paremmin vasta 1950-luvun lopulla. Vähitellen toiminta laajeni ja vuonna 1961 Laitinen ja Tolonen ostivat Lauri Soininvaaralta viisi linja-autoa lisää ja samalla neljä uutta linjaa. Liikennettä oli alueella Pyhäntä - Kiuruvesi - Iisalmi - Pyhäsalmi - Kärsämäki sekä lukuisilla sivuteillä koko liikennekentällä. Paljon samoja linjoja ajetaan yhä tänäkin päivänä.


Yrityksellä oli vuonna 1963 kaikkiaan yhdeksän linja-autoa ja samalla Tolonen jäi pois ja vetovastuu yrityksestä siirtyi Alarikin pojille - Väinölle, Vilholle, Heikille ja Matille - Linja-autoliike Veljekset Laitiselle. Alarik kuoli vuonna 1965.


Olli Tolosen autoja:

2.7.1930    Buick 4-tahtimoottori 6 sylinteriä 63 hv ilma renkaat 33"x6",

12.5.1930 Chevrolet Touring-26 4-tahti räjähdysmoottori, 4 sylinteriä 22 hv,

10.5.1924 Chevrolet 4-tahti moottori, 22 hv ilmarenkaat 90x780.

11.8.1922 Tilapäiseen vuokra-ajoon Olli Tolosen moottoripyörä Harley Davidson N:1570 nelitahtiräjähdysmoottori 2-sylinteriä 4.5hv


Salmetar 3.8.1926 Ilmoitus:   Henkilöautoa saa tilata pitempiä ja lyhempiä ajoja varten puhelimella 48 O.A. Tolonen Kiuruvesi


Salmetar 21.8.1926 Ilmoitus: Myytävänä uusia polkupyöriä sekä kaikenlaisia polkupyörän osia.

                                    Vanhoja polkupyöriä korjataan. O.A. TOLONEN Puhelin on 48


Salmetar 21.8.1926 Ilmoitus: Henkilöautoa saa tilata pitempiä ja lyhyempiä ajoja varten puhelimella 48 O. A. TOLONEN Kiuruvesi


Savotar 27.2.1918: Eniten verotetut Kiuruvedellä 1918 Olli Tolonen 280


Salmeter 12.4.1928: Kiuruveden vapaapalokunnan kokous Toisen paloruiskun n:o 2 päälliköksi Olli Tolonen


Salmetar 1.5.1926: Olympia polkupyörä, myyjä ja edustaja Kiuruvedellä Seppä Olli Tolonen


Liitto 17.4.1917: Maatilakauppoja mv. Olli Tolonen Kiuruvedeltä on myynyt omistamansa Uutelan tilan Nivalan
Karvoskylästä mv. Antti Auviselle Pyhäjärveltä 30,150 mtn kauppahinnalla. Irtaimisto seurasi maata, vastaanotto tapahtui heti.


Savon Sanomat17.12.1921: Kiuruveden kunnanvaltuuston kokous Luettiin maaherran viraston päätökset. Jossa mm.seppä Olli Tolosen valitus veropäätöksestä, ja joka oli hyväksytty. Johon myös kunnanvaltuusto tyytyi.


Iisalmen Sanomat 14.7.1928: Torstaina tk. 18pnä klo 10 ap. heinänteko-oikeus Kesävierteen tilalla, Luupuvesi n:o 11. paikan päällä lähemmin ilmoitettavilla ehdoilla. Olli Tolonen K.P. Lappalainen


Liitto 20.10.1920: Maatilan kauppa Kestilässä Maanviljelijä Ilkka Mäkelä vanhempi on myynyt omistamansa Mäkelän perintötilan n:o16 Kestilän pitäjän Mulkuan kylässä maanviljelijä Olli Toloselle Kiuruveden Remeskylästä 38,000 markan hinnalla. Tila tuli heti ostajalle


Olli Augusti Tolonen ja Alarik Laitinen ovat ostaneet maapalan Tihilän Uudentalon Kallion osuuden maista n. 6 aaria Antti ja Aino Nuutiselta autotallia varten vuonna 1941 tästa kaupasta on tehty kauppakirja 4.4.1941 Kiuruvedellä.


Olli Tolonen ja Heikin isä Alarik Laitinen ostivat vuonna 1938 Haapalaiselta yhden linja-auton. Haapalainen lopetti samalla liikennöinnin ja kaverukset saivat yhden linjan Pyhännän ja Kiuruveden väliltä. Heikki itse sai kortin 1950-luvun alussa.



Johannes eli Ruomissa.


Saima Kristiina oli piikana Mikkolan tilalla ja meni naimisiin Juho Akatius Kämäräisen kanssa, ja asuivat Luupuveden Tapelissa nro 19 tai sillä tilanosalla jota kutsuttiin Uudismaaksi. 


Kaisa meni naimisiin Job Kämäräisen kanssa, joka oli Juho Akatiuksen veli. Asuivat aluksi Luupuveden Tapelissa ja vuodesta 1928 lähtien Kiuruveden Lapinsaaren nro 18 Tiensuussa.


Olga meni naimisiin Johan Fredrik Lappalaisen kanssa, joka oli Mäkelästä Otto ja Kristiina Lappalaisen poika. Asuivat aluksi Mäkelässä. Juho oli töissä kaivoksella Amerikassa 3 vuotta, perhe oli Suomessa. Palattuaan osti Amerikan rahoillaan Luupuvedeltä Rinteelän talon.


Alfred otti muuttokirjan Amerikkaan 1923, josta palasi Kiuruvedelle 1925. Meni naimisiin 22.4.1927 Eeva Kaisa Ruuskan kanssa. Asuivat Lapinsalon Heinämäestä nro1 erotetulla Juholan tilalla.


Otto Tolonen opiskeli metsänvartijaksi 1916-1918. Oli mukana vapaus sodassa ja haavoittui päähän Kolikkomäellä Viipurin valloituksessa. Muutti Ilomantsiin 1921 ja meni naimisiin Anna Maria Itkosen kanssa 7 syyskuuta 1921. Otto oli metsänvartijana Ilomantsissa ja hankki siellä Chewrolet-merkkisen auton 1926 ja harjoitti sillä ammattimaista henkilöliikennettä.


Muistiinpanoja henkilöstä Otto Tolonen:
Salmetar 21.6.1919: Vapaudenristit ovat saapuneet seuraaville: Otto Toloselle, ja ne on perittävä Kiuruveden suojeluskunnan kansliasta


Pohjois-Savo 28.10.1926: Autoliikenteenharjoittajat. Lääninhallitus on antamallaan päätöksellä oikeuttanut metsänvartija Otto Tolosen, Ilomantsin pitäjästä, yhdellä henkilöautomobiilillä harjoittamaan ammattimaista henkilöliikennettä Ilomantsin, Enon ja Pielisjärven pitäjissä ehdolla, ettei kulloinkin voimassaolevaa automobiilitaksaa ylitetä



Sylvester meni naimisiin 4.7.1926 Hilma Johanna Piipon kanssa. He perustivat talon Tyrsävälle eli Löytynsuon tilalle Yrjölän maalla nro 13 lähellä Näläntö järveä. Heidän tyttö on Katri (Kaisu) Tolonen, joka meni naimisiin Pentti Nuutisen kanssa ja he isännöivät Haapalan tilaa.


Antti Tolonen on kuollut 13 elokuuta 1934

Vasemmalta Olli, Johannes, Saima, Alfred, Kaisa, Ville, Olga, Otto, Sylvester, Johanna ja Liisa

Vilhelmina Tolosen os. Svärd hautajaiset Ruomissa, kuollut 27.3.1939

Vilhelmiina Tolonen os. Svärd     Juho Tolonen                              Alfred Tolonen                           Ville Tolonen

Sylvester Tolonen ja

Arvi Lappalainen, Mäkelä