Lapinsalon historia
Lapinsalon Maa- ja Kotitalousseura
Esko Nuutinen
Mikkolan tila Nro 12 (Aittoviita, Ruomi)
3/16 osaa manttaalia
Ruomin alueella, tila ulottui nykyisestä Ruomin tilasta kapeana kaistana aina Nälännön rantaan asti. Mikkola on perustettu Remexelän kylän isojaossa vuonna 1787, johon maat aiemmin kuuluivat, ja liitetty sitten Lapinsaloon.
Kirkon- ja myös henkikirjoissa tilan nimenä on ollut Mikkola, ja 1862 tilan nimeksi on merkitty Aittoviita ja 1881rippikirjassa Ruomi.
Nimi Aittoviita esiintyy kyllä ensimmäisen kerran Kiuruveden lastenkirjassa 1787-1800, Remexelä Henric Froms barn, Aitovita. Remexelässä oli tilalla Nro 1 Aittoviita niminen paikka, missä oli isäntänä mm. Petter Remes. Ja ilmeisesti Mikkolan ensimmäinen isäntä Henrik Remes (Prom,From) oli torpparina täällä, ennenkuin muutti Lapinsaloon Mikkolan tilalle. Ajattelenkin, että Aittoviita nimi Mikkolan talolle on peräisin täältä. Myöhemmin Ruomin, Sonnisen ja Rajalan seutua alettiin kutsua Aittoviidaksi.
Ruomi tulee taas sukunimestä From mikä oli savolaisille vaikea lausua. Niinpä virallisissa papereissa, mm. perunkirjassa oli usein nimenä Heikki Rummi.
Mikkolan asukkaista ensimmäinen merkintä on Kiuruvesi vihityt: Henr. Henrics. Remes ja Ingr. Wartiainen vihitty 10.7.1791 Kiuruvedellä sekä kastetut: 7.4.1792 Remexelä Torp. Henr. Prom ja Ingred Wartiainen lapsi Coesilia. Henrik Prom on myöhemmin kirjattu sukunimellä From, mikä oli hänen isänsä sotilassukunimi.
Vuonna 1794 Henric ja Ingred on kirjattu uudisasukkaiksi Lapinsalossa, joten myöskään nykyisen Ruomin paikalla ei ollut ennen asuttu. Ingred Wartiainen on Vartialaan muutaneiden Staphan ja Petter Wartiaisen sisko, ja tuli heidän mukanaan Lamun kylän Tavastkengän Juutisenahosta vuonna 1790.
Henricin isä Henric From ja äiti Coecilia Carel ovat saaneet lapsen ainakin vuonna 1769 ja 1772 ja syntymät kirjattu Luupuvedelle. Samoin heidät on kirjattu Iisalmen maaseurakunnan rippikirjaan 1768 Luupuvedelle, ja silloin isä Henric oli sotilas. Hän oli sotilaana 26.5.1756 - 8.9.1778. He asuivat silloin Luupuvedellä.
Poika Henric on ollut Remexelässä torpparina ja tullut uudisasukkaaksi Mikkolan tilalle 1790-luvun alkuvuosina, silloin myös isä Henric ja äiti Coecilia tulivat heidän luokseen Lapinsaloon asumaan.
Mikkolan tilan omistamista voi kuvata siten, että isäntänä tilalla oli Henrik From yhtäjaksoisesti 113 vuotta. Aina lapsista Henrik jäi tilalle jatkamaan tilanpitoa.
Henric From ja Ingred Vartiaisen perhe
Henric From 1765 29.1.1823
Ingred Vartiainen 24.11.1766 10.9.1835
Lapset:
Cecilja 7.4.1792
Maria 25.11.1994
Caisa Lisa 14.4.1797 4.6.1870
Anna 5.1.1800
Elin 1.1.1802
Henrik 6.3.1804 8.10.1879
Ingeborg 12.4.1807
Petrus 20.7.1810
Cesilja meni naimisiin Job Konosen kanssa 20.3.1812. Job kononen oli syntynyt Luupuvesi 2 Konola el Hakoniemi. Casilja on kuollut 12.2.1868 Iisalmi Kaarakkala 16.
Maria on mennyt naimisiin 12,12,1820, puoliso Petter Karakangas. Caisa Lisa meni naimisiin Olof Hyvösen kanssa, joka oli kotoisin Vehkalahdelta. Ingeborg meni naimisiin Henric Ruotsalaisen kanssa Kiuruvedelle Hankaniemeen. Elin on muuttanut Niemisjärvelle vuonna 1833. Isä Henrik kuoli 58-vuotiaana ja äiti Ingred Vartiainen 69-vuotiaana.
Pojista Henrik meni naimisiin 24.3.1824 Catharina Kamusen kanssa. Catharina oli Nils Kamusen ja Walborg Knuutinen Ahon tyttö Salahmilta, minne perhe oli muuttanut Piippolan Ahokylästä. Walborg oli syntynyt Ahokylän Knuutilassa ja oli Ojalaan muuttaneen Johan Knuutisen sisko, joten Ojalassa asui silloin Catharinan ensimmäiset serkut.
Henrik From ja Catharina Kamunen jatkoivat tilanpitoa Mikkolan tilalla, heille syntyi 11 lasta. He lunastivat Mikkolan tilan ja saivat perintökirjat Senaatilta 24.12.1857
Perinnöksiosto lähetyslista: Lapinsalo Kruununtila nro 12 Mikkola B. Henrik Henriksson From eli Remes Joulukuu 24 1857, lunastus 38 markkaa
Henri From ja Catharina Kamusen perhe
Henrik From 6.3.1804 2.10.1879
Catharina Kamunen 21.7.1803 24.3.1876
vihitty 24.3.1824
Lapset:
Ingeborg 22.10.1823 28.5.1897
Elsa Brita 24.7.1825 toukokuu 1891 naimisiin 17.4.1854 Adam Nissinen
Henrik 18.8.1827 16.4.1871 naimisiin 15.6.1856 Brita Kristina Svärd Yrjölän tilalta
Nils 27.2.1830 26.11.1891 vaimo Anna Greta Kärkkäinen Kiuruveden Hautajärveltä
Catharina 16.4.1832 25.3.1888 naimisiin 1.7.1855 Thomas Juutinen Iisalmi Laakajärvi
Pehr Johan 18.12.1834 14.2.1877 Iisalmeen 1853
Abel 12.3.1837 14.12.1915 naimisiin 18.4.1871 Elisabeth Kärkkäinen
Simon 24.5.1839 5.10.1912 Iisalmeen 1859
Vilhelm 6.1.1842 27.6.1868
Johanna Valborg 13.5.1844 12.11.1929 aviomies Carl Korhonen Kiuruvedeltä
Elisabeth 22.7.1847 3.4.1850
Elsa Brita meni naimisiin Adam Nissisen kanssa Kiuruvedeltä, Catharina taas Thomas Juutisen kanssa Iisalmen
Laakajärveltä ja Johanna Valborg meni naimisiin Carl Korolaisen kanssa Luupuvedelle.
Pojista Simon ja Pehr Johan muuttivat Iisalmeen.
Nils meni naimisiin Hautajärvellä syntyneen Anna Greta Kärkkäisen kanssa ja heidän perhe asui kiuruvedellä
useissa paikoissa. Heillä oli poika Elias s. 16.8.1858 ja hän muutti sukunimekseen Lapinsalo ja asui
Lappeenrannan seudulla.
Abel meni naimisiin Elisabet Kärkkäisen kanssa ja he asuivat Ruomissa ja omistivat Ruomin puoliksi Henrik veljen kanssa.
Omistivat sitten muutaman vuoden Aholan tilan ja muuttivat sieltä Luupuvedelle.
Isä Henrik kuoli 75-vuotiaana 2.10.1879 ja äiti Catharina 73-vuotiaana 24.3.1876.
Pojista Henrik meni naimisiin Brita Kristiina Svärdin kanssa 15.kesäkuuta 1856. Kristiina oli kotoisin naapurista Yrjölän
tilalta, Henrik Svärdin ja Brita Caisa Vartiaisen tyttö.
Heille syntyi 6 lasta. Henrik ja Kristiina jatkoivat tilanpitoa Mikkolan tilalla.
Henrik From ja Kristina Svärd perhe
Henrik From 18.8.1827 16.4.1871
Kristina Svärd 2.5.1835
vihitty 15.6.1856
Lapset:
Katrina 20.4.1857 naimisiin Johan Remes, Remeskylä Murtomäki
Alvina 10.1.1859 naimisiin 18.4.1897 Samuli Laurikainen Remekselä nro17 Juusonmäki
Alexander 17.4.1861 25.3.1866
Henrik 18.6.1863 naimisiin 27.6.1889 Anna Liisa Tapaninen
Olga Maria 28.1.1865 naimisiin 14.10.1883 Olli Vartiainen, Lapinsalo Vartiala
Lisa 24.4.1867 naimisiin Matti Lappalainen, Kalliojärvi Karanka
Tämän perheen isä Henrik kuoli nuorena 43-vuotiaana ja tilaa hallitsi leski Kristiina Svärd.
Henrik From perunkirjoitus vuonna 1871:
" Oli Mikkolan perintötila Nro 12 Lapinsalon kylässä, jonka vainaja Henrik Rummi vaimosa avijoliiton aikaan oli veljesä Aapelin kansa yhtesä isältään Heikki Rummilta 31 päivä maaliskuuta 1859. Kokonaisena on tila 3/16 osa manttaalia joka nyt omistetaan veljesten Heikki vainaan ja Aapelin välissä kahtija. Vain ei ollut kauppakirja, Laissa vahvistettu kuitenkin. Arvattiin koko tila 1000 markkaa puolelle 500."
Ruomin talo rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Ruomin aitat. Kuvat Kiuruvesi-lehti 1958
Lapsista Henrik meni naimisiin Anna-Liisa Tapanisen kanssa ja heistä tuli seuraava isäntäpari Ruomissa. Kiinne kirjat Ruomin tilaan on haettu 6.10.1894. 1870- luvulla tilan nimeksi on merkitty Aittoviita ja 1880- luvulta lähtien Ruomi.
Tytöistä Katriina meni naimisiin Johan Remeksen kanssa Remeskylään Murtomäki tilalle ja Liisa meni naimisiin Matti Lappalaisen kanssa Kalliojärvelle Karanka tilalle. Olga Maria meni naimisiin 14.10.1883 Olli Vartiaisen kanssa ja muutti Vartialaan. Alviina asui Ruomissa, ja meni naimisiin Samuli Laurikaisen kanssa ja muutti Remeskylä nro 17 Juusonmäkeen.
Kristiina Svärd kuoli 53-vuotiaana 17.12.1888.
Henrik From ja Anna-Liisa Tapanisen perhe
Henrik 18.6.1863
Anna-Liisa Tapaninen 20.4.1864
Lapset:
Johan Henrik 24.7.1890
Olga Maria 10.1.1893
Arvi 21.3.1895
Kaisa 4.12.1897 21.7.1901
Wilhelm 19.5.1900
Johanna 7.5.1903
Augusta 20.9.1905
'
Henrik ja Anna-Liisa joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja eivät kyenneet maksamaan ottamaansa lainaa,
ja sen ajan mukaan velkoja sai koko tilan haltuunsa. Henkikirjassa 1910 Ruomin on omistanut
kirjanpainaja Henrik Emil Svahn, joka on hakenut kiinnekirjat 2.10.1905. Hän on myynyt 2/3 osaa
Ruomista Halla-osakeyhtiölle, mihin osaan kiinnekirjat on haettu 13.3.1909. Loput 1/3 osaa on myyty
hieman myöhemmin Halla-oskeyhtiölle, kiinnekirjat tähän osuuteen on saatu 18.9.1914.
Tämän kirjanpainaja Henrik Emil Svahn oli Henrik Fromin ensimmäinen serkku. Hänen isä Henrik Svahn
on lähtenyt naapurista Yrjölän tilalta ja oli Henrik Svärdin ja Brita Caisa Vartiaisen vanhin lapsi, eli
Kristiina Svärdin veli. Hän liittyi sotaväkeen, ja on merkitty aliupseeriksi, muutti Kuopioon 16.2.1866,
ja otti sukunimekseen Svan.
"Suomen kirjatyöntekijäin liiton äänenkannattaja: Helmikuun 14 p. kuoli täällä äkkiä sydänhalvaukseen
faktori Heikki Emil Svahn 44v. vanhana. Vainaja kävi oppinsa silloisessa Backmannin kirjapainossa ja
siinä joitakin vuosia työskenneltyään muutti Iisalmeen omaa painoaan viemään eteenpäin, jossa
painettiin sanomalehti "Salmetar". Mutta heikon terveyden takia täytyi hänen sittemmin siirtyä lepoon
ja luovuttaa paino toiselle. Jonkun aikaa levättyään tuli hän maalaisliiton kirjapainon johtajaksi ja
taloudenhoitajaksi, josta siirtyi Sortavalaan perustmaan pipliaseuran kirjapainoa ja muutamia vuosia
siellä oltuaan täytyi hänen taas palata kotikyläänsä terveyttään hoitamaan.
Täällä hän sitten koitteli olla vielä "Savottaren" kirjapainon taloudenhoitajana, maalaiskunnan kirjurina
ja aina auttavana henkilönä yhdessä ja toisessa toimessa, kunnes heikko sydän teki lopun parhaassa
miehuuden iässä olevalle miehelle.
Kuolinilmoituksen mukaan asui viimeiseksi Kuopiossa Puijonkatu 4:ssä."
Ruomiin on tullut lampuodiksi, eli koko tilan vuokralaiseksi, Antti Tolonen ja Vilhelmina Svärd,
ja Vilhelmina on Johan Svärdin ja Johanna Pikkaraisen tyttö Yrjölän tilalta. He asuivat ennen muuttoa
Yrjölän nro 13 maalla Pellonpäässä. Antti Tolonen ja Vilhelmiina Svärd lunastivat myöhemmin osan
tilasta itselleen. Salmetar 19.9.1906
Antti Tolonen on syntynyt Kiuruvesi nro 14 tilalla. Hänen isä oli seppä, Johan Tolonen ja äiti Greta Piippo Mahala. Johan ja Greta tulivat Piippolan Lamulta Kiuruvedelle torppariksi Hautajärvi N:3:een, koko perhe 4 lasta. Kiuruvedellä syntyi vielä 5 lasta. 29.6.1853 syntyi 3 lasta jotka kaikki kuolivat synnytykseen. 1837 Johan oli muuttanut Säräisniemeltä Piippolaan. Hän on henkikirjojen mukaan hyvin todennäköisesti syntynyt paikassa Koivutalo 19 Veneheitto, mutta tätä ei pystynyt varmistamaan. Hänen isä oli Jacob Tolonen.
Sisarukset
Vilhelmina Tolonen os. Svärd Ruomin emäntä ja
Kristiina Lappalainen os. Svärd Mäkelän emäntä
Otto Tolonen
Vilhelmina ja Antti Tolosen poika
Liisa Tolonen
Vilhelmina ja Antti Tolosen tyttö
Antti Tolonen ja Vilhelmina Svärd on vihitty 17.9.1883, he asuivat ennen Ruomiin muuttoa Yrjölän tilalla Pellonpäässä, ja olivat tilan osakkaita. Antti oli seppä, ja häneltä sepän taidot oppi myös Vilhelminan veli Kusti, joka Amerikasta palattuaan asui Yrjölän tilalla.
Antti Tolosen ja Vilhelmina Svärdin perhe
Antti Tolonen 13.9.1855 13.8.1934
Vilhelmina Svärd 30.6.1863 27.3.1939
Lapset:
Olli August 6.1.1884
Johannes 15.3.1886 1.10.1972
Saima Kristina 27.11.1887 9.5.1965
Kaisa 1.2.1890 20.5.1965
Olga 3.5.1892 6.4.1959
Alfred 10.5.1893
Otto 8.9.1895
Sylvester 16.3.1898 25.2.1965
Johanna 21.7.1900 8.11.1979
Maria Liisa 26.3.1904
Ville 23.9.1907 16.9.1940
Olli Aukusti oli seppämestari ja liikemies Kiuruvedellä. Ollilla oli Kiuruveden ensimmäinen moottoripyörä 1920-luvun alussa, 1924 hän hankki tilapäistä ammattimaista liikennettä varten Chewrolet-auton. Hän toimi myös Kiuruveden ensimmäisenä linja-autoalan yrittäjänä ennen viime sotia ja vielä niiden jälkeen. Hän meni naimisiin 23.6.1920 Johanna Saastamoisen kanssa, ja muutti leskenä 1962 Poriin.
Raimo Knuutinen muistiinpanoja:
Linja-autoliike Velj. Laitisen perusti Alarik Laitinen vuonna 1938 yhdessä Olli Tolosen kanssa. Laitinen & Tolonen aloitti liikennöinnin yhdellä seka-autolla Pyhännän ja Kiuruveden välillä. Seka-autoon mahtui yhdeksän henkeä sekä rahtitavaraa. Tarvetta sekä ihmisten että tavaroiden kuljettamiseen oli Ylä-Savossa varsinkin sotien jälkeen, kun uusia kyliä ja asutusalueita muodostui siirtokarjalaisten asuttamisen myötä. Kylien kauppoihin kuljetettiin myös tavaroita. Ensimmäinen uusi auto sodan jälkeen saatiin 1949. Se oli Volvo jossa oli Kaipion koritehtaan kori.
Autoja alkoi saada paremmin vasta 1950-luvun lopulla. Vähitellen toiminta laajeni ja vuonna 1961 Laitinen ja Tolonen ostivat Lauri Soininvaaralta viisi linja-autoa lisää ja samalla neljä uutta linjaa. Liikennettä oli alueella Pyhäntä - Kiuruvesi - Iisalmi - Pyhäsalmi - Kärsämäki sekä lukuisilla sivuteillä koko liikennekentällä. Paljon samoja linjoja ajetaan yhä tänäkin päivänä.
Yrityksellä oli vuonna 1963 kaikkiaan yhdeksän linja-autoa ja samalla Tolonen jäi pois ja vetovastuu yrityksestä siirtyi Alarikin pojille - Väinölle, Vilholle, Heikille ja Matille - Linja-autoliike Veljekset Laitiselle. Alarik kuoli vuonna 1965.
Olli Tolosen autoja:
2.7.1930 Buick 4-tahtimoottori 6 sylinteriä 63 hv ilma renkaat 33"x6",
12.5.1930 Chevrolet Touring-26 4-tahti räjähdysmoottori, 4 sylinteriä 22 hv,
10.5.1924 Chevrolet 4-tahti moottori, 22 hv ilmarenkaat 90x780.
11.8.1922 Tilapäiseen vuokra-ajoon Olli Tolosen moottoripyörä Harley Davidson N:1570 nelitahtiräjähdysmoottori 2-sylinteriä 4.5hv
Salmetar 3.8.1926 Ilmoitus: Henkilöautoa saa tilata pitempiä ja lyhempiä ajoja varten puhelimella 48 O.A. Tolonen Kiuruvesi
Salmetar 21.8.1926 Ilmoitus: Myytävänä uusia polkupyöriä sekä kaikenlaisia polkupyörän osia.
Vanhoja polkupyöriä korjataan. O.A. TOLONEN Puhelin on 48
Salmetar 21.8.1926 Ilmoitus: Henkilöautoa saa tilata pitempiä ja lyhyempiä ajoja varten puhelimella 48 O. A. TOLONEN Kiuruvesi
Savotar 27.2.1918: Eniten verotetut Kiuruvedellä 1918 Olli Tolonen 280
Salmeter 12.4.1928: Kiuruveden vapaapalokunnan kokous Toisen paloruiskun n:o 2 päälliköksi Olli Tolonen
Salmetar 1.5.1926: Olympia polkupyörä, myyjä ja edustaja Kiuruvedellä Seppä Olli Tolonen
Liitto 17.4.1917: Maatilakauppoja mv. Olli Tolonen Kiuruvedeltä on myynyt omistamansa Uutelan tilan Nivalan
Karvoskylästä mv. Antti Auviselle Pyhäjärveltä 30,150 mtn kauppahinnalla. Irtaimisto seurasi maata, vastaanotto tapahtui heti.
Savon Sanomat17.12.1921: Kiuruveden kunnanvaltuuston kokous Luettiin maaherran viraston päätökset. Jossa mm.seppä Olli Tolosen valitus veropäätöksestä, ja joka oli hyväksytty. Johon myös kunnanvaltuusto tyytyi.
Iisalmen Sanomat 14.7.1928: Torstaina tk. 18pnä klo 10 ap. heinänteko-oikeus Kesävierteen tilalla, Luupuvesi n:o 11. paikan päällä lähemmin ilmoitettavilla ehdoilla. Olli Tolonen K.P. Lappalainen
Liitto 20.10.1920: Maatilan kauppa Kestilässä Maanviljelijä Ilkka Mäkelä vanhempi on myynyt omistamansa Mäkelän perintötilan n:o16 Kestilän pitäjän Mulkuan kylässä maanviljelijä Olli Toloselle Kiuruveden Remeskylästä 38,000 markan hinnalla. Tila tuli heti ostajalle
Olli Augusti Tolonen ja Alarik Laitinen ovat ostaneet maapalan Tihilän Uudentalon Kallion osuuden maista n. 6 aaria Antti ja Aino Nuutiselta autotallia varten vuonna 1941 tästa kaupasta on tehty kauppakirja 4.4.1941 Kiuruvedellä.
Olli Tolonen ja Heikin isä Alarik Laitinen ostivat vuonna 1938 Haapalaiselta yhden linja-auton. Haapalainen lopetti samalla liikennöinnin ja kaverukset saivat yhden linjan Pyhännän ja Kiuruveden väliltä. Heikki itse sai kortin 1950-luvun alussa.
Johannes eli Ruomissa.
Saima Kristiina oli piikana Mikkolan tilalla ja meni naimisiin Juho Akatius Kämäräisen kanssa, ja asuivat Luupuveden Tapelissa nro 19 tai sillä tilanosalla jota kutsuttiin Uudismaaksi.
Kaisa meni naimisiin Job Kämäräisen kanssa, joka oli Juho Akatiuksen veli. Asuivat aluksi Luupuveden Tapelissa ja vuodesta 1928 lähtien Kiuruveden Lapinsaaren nro 18 Tiensuussa.
Olga meni naimisiin Johan Fredrik Lappalaisen kanssa, joka oli Mäkelästä Otto ja Kristiina Lappalaisen poika. Asuivat aluksi Mäkelässä. Juho oli töissä kaivoksella Amerikassa 3 vuotta, perhe oli Suomessa. Palattuaan osti Amerikan rahoillaan Luupuvedeltä Rinteelän talon.
Alfred otti muuttokirjan Amerikkaan 1923, josta palasi Kiuruvedelle 1925. Meni naimisiin 22.4.1927 Eeva Kaisa Ruuskan kanssa. Asuivat Lapinsalon Heinämäestä nro1 erotetulla Juholan tilalla.
Otto Tolonen opiskeli metsänvartijaksi 1916-1918. Oli mukana vapaus sodassa ja haavoittui päähän Kolikkomäellä Viipurin valloituksessa. Muutti Ilomantsiin 1921 ja meni naimisiin Anna Maria Itkosen kanssa 7 syyskuuta 1921. Otto oli metsänvartijana Ilomantsissa ja hankki siellä Chewrolet-merkkisen auton 1926 ja harjoitti sillä ammattimaista henkilöliikennettä.
Muistiinpanoja henkilöstä Otto Tolonen:
Salmetar 21.6.1919: Vapaudenristit ovat saapuneet seuraaville: Otto Toloselle, ja ne on perittävä Kiuruveden suojeluskunnan kansliasta
Pohjois-Savo 28.10.1926: Autoliikenteenharjoittajat. Lääninhallitus on antamallaan päätöksellä oikeuttanut metsänvartija Otto Tolosen, Ilomantsin pitäjästä, yhdellä henkilöautomobiilillä harjoittamaan ammattimaista henkilöliikennettä Ilomantsin, Enon ja Pielisjärven pitäjissä ehdolla, ettei kulloinkin voimassaolevaa automobiilitaksaa ylitetä
Sylvester meni naimisiin 4.7.1926 Hilma Johanna Piipon kanssa. He perustivat talon Tyrsävälle eli Löytynsuon tilalle Yrjölän maalla nro 13 lähellä Näläntö järveä. Heidän tyttö on Katri (Kaisu) Tolonen, joka meni naimisiin Pentti Nuutisen kanssa ja he isännöivät Haapalan tilaa.
Antti Tolonen on kuollut 13 elokuuta 1934
Vasemmalta Olli, Johannes, Saima, Alfred, Kaisa, Ville, Olga, Otto, Sylvester, Johanna ja Liisa
Vilhelmina Tolosen os. Svärd hautajaiset Ruomissa, kuollut 27.3.1939
Vilhelmiina Tolonen os. Svärd Juho Tolonen Alfred Tolonen Ville Tolonen
Sylvester Tolonen ja
Arvi Lappalainen, Mäkelä