Lapinsalon kylän historiaa

Ensimmäinen kunnallisveron kanto oli ollut vuonna 1874 ja siinä kerrotaan, että Lapinsalossa oli verotettavia 186 henkeä ja asukasmäärä 200.

Vuosi 1905

Luettelo Lapinsalon koulupiirin äyrimäärästä rahankantia varten 1905

Tila Nro        Äyri          Nimi                                                                            mk            penniä

  1                     24            Talol. Riettu Hiltunen          Heinämäki                  3                 50

  1                     2               Piika Anna Kärkkinen

  2                     15            Talol. Jaako Kesti                  Ahola                            2                 80

  2                     3              Renki Alfreet Roivainen

  2                     3              renki August Pellikka

  2                     2              piika Hilma Laurikkala

  2                     13           Talol. Juho Nuutinen             Haapala                      2                 10

  2                     3              renki Emanuel Nuutinen

  2                     3              torp. Ero Meriläinen                                                                      42

  3                    13             Talol. Antti Vartiainen          Vartiala                        2                  28

  3                     3              renki Antti Arbelius

  3                     2              piika Ita Piippo

  3                     3              Torp. Ville Asikainen                                                                      42

  3                     6              Talol. Pekka Ahola                                                                          84

  3                     5              Talol. Olli Vartiainen                                                                      70

  3                     5              Torp. Alfred Leskinen                                                                    84

  3                     2              piika Tiina Föhr

  3                     3              loinen Heikki Glad                                                                          42

  4                     22           Talol. Josef Pekkala                 Juusola                       3                  50

  4                     3             renki Juho Myllynen

  4                     2             piika Liisa Saaranen

  4                     3             Mäkit. Vilho Rahikainen                                                                  42

  4                     2             Mäkit. Sohvi Lappi                                                                           28

  4                     8             Talol. Samuel Saaranen         Niemelä                      1                  12

  4                     4             Talol. Heikki Mariin                 Heikinmäki                                     56

  5                     5             Torp. Antti Arbelius                 Ojala                                               70

  6                     6             Talol. Juho Niskanen                Jokela                                             84

  6                     6             Talol. Ville Turpeinen                                                                       84

  6                     3             Mökkil. Vilho Haapalainen                                                              48

  7                     10           Talol. Sylvi Hukkanen               Mäkelä                      1                  96

  7                     3             renki Matti Rytkönen

  7                     2             piika Anna Mariin

  7                     2             piika Saima Tolonen

  7                     3             Mäkit. Herman Rönkkö                                                                   42

  7                     3             Mäkit. Juho Rytkönen                                                                      42

  7                     4             Torp. Juho Druufa                                                                            56

  9                     20           Talol. Imma Kumpulainen        Päätalo                     3                  36

  9                     3              renki Heikki Arbelius

  9                     2              piika Kaisa Asikainen

  9                     2              piika Riikka Piippo

  9                     3              Torp. Jaako Asikainen                                                                     42

  9                     3              Torp. Viktor Roivainen                                                                    42

  9                     6              Talol. Vilho Kumpulaisen perilliset                                               84

  9                     8              Talol. Imma Lämsä                     Lämsä                     1                  40

  9                     3              renki Pekka Huovinen

 10                    16           Talol. Julius Svärd                        Mikkola                   2                  52

 10                    2              renki Sylvi Lappalainen 

 10                    2              piika Saara Piippo

 10                    3              Mäkit. Robert Rantonen                                                                  42

 10                    3              Mäkit. Vilho Koukkari                                                                       42

 11                    11            Talol. Antti Kärkkäinen                                                1                  54

 11                     2             Mäkit. Sijooni Kärkkäinen                                                               28

 12                     8             Talol. Heikki From                        Mikkola (Ruomi)    1                 12

 13                     8             Talol. Juho Svärd                          Sonninen                1                 12

 13                     4             Talol. Antti Tolonen                                                                          56

 14                     8             Talol. Ivar Remes                          Harjula                    1                12

 14                     3             Mäkit. Juho Pesonen                                                                        42

Herännäisyys

Kun puhutaan Lapinsalon vaiheista ja kulttuurista, ei voi mitenkään ohittaa herännäisyyttä, mikä on täällä vaikuttanut jo 1800-luvun alkuajoista asti ja lyönyt leimansa ihmisiin, elämään ja kehitykseen. Vuonna 1835 pidettiin Pihlajanmäellä Pikkaraisessa eräänlainen ”kirkolliskokous”, missä oli Paavo Ruotsalainen ja monet johtavat papit mukana.

Olavi Kares kirjoittaa kirjassaan Heränneen kansan vaellus, myöhäisemmän kevään 1881 herätysten ajasta, että Lapinsalossa oli yli kaksikymmentä taloa ja kaksi jäi koskemattomaksi. Seuroja pidettiin taloissa ja niihin kokoonnuttiin useita kertoja joka vuosi aina 1980-luvulle asti, jolloin seuraperinne alkoi vähitellen hiipua.

Lapinsalolaisia Amerikkaan

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosina Lapinsalostakin lähti paljon porukkaa Amerikkaan, USA:han ja Kanadaan. Osa heistä palasi, jotkut jäivät sinne pysyvästi. Tässä ainakin suurin osa heistä.

Mäkelän tilalta, veljekset käyttivät Amerikassa sukunimeä Laine

Ville Lappalainen oli Amerikassa kaivoksella 3 vuotta kun perhe oli Suomessa. Amerikan rahoilla Ville osti Rasiasaaren talon Pyhäjärven Väätistä.

Jussi Lappalainen oli myös 3 vuotta Ameriikassa, ja osti niillä rahoilla Rinteelän talon Luupuvedeltä.

August (Aukusti) Lappalainen meni naimisiin Hilma Marinin kanssa joka oli Heikinmäeltä, Heikki Marinin ja Brita Stina Hukkasen tyttö. He muuttivat Ameriikkaan missä työskenteli kaivoksella. Heille syntyi poika Taisto. Hilma kuoli Ameriikassa, ja August ja Taisto muuttivat Venäjälle.

Arvid (Arvi) Lappalainen oli poikamies, kävi Ameriikassa töissä kaivoksella ja sai jonkin taudin, oleskeli Mäkelässä minne kuoli.

Päätalosta

Kristiina Kumpulainen meni Amerikkaan1903, puoliso Aram Valgroos, kaksi tytärtä

Väinö Vilhelm Kumpulainen meni Amerikkaan 1909, kuoli USA:ssa perheettömänä

Kiikkulasta (Halla-aho)

Antti Kärkkäinen meni Kanadaan, kuoli siellä 10.10.1926 Sudbyry sairaala Kanada

Yrjölän tila

Kusti Svärd oli Alaskassa 5 vuotta, palasi takaisin ja asui Pellonpäässä ja Sonnisessa Yrjölän tilalla

Julius Svärd oli Alaskassa myös 5 vuotta, palasi takaisin, haki perheensä ja muutti USA:han

Sylvester Svärd meni veljiensä mukana Alaskaan ja menehtyi siellä.

Muita Amerikassa käyneitä

Jakob Kesti, Amerikasta palattuaan osti Aholan tilan

Heikki Marin, Amerikasta palattuaan osti Heikinmäen

Matti Leskinen, syntynyt Harjulan tilalla. Muutti Amerikkaan 1905 ja meni siellä naimisiin. Hän eli maanviljelijänä (a farmer) Minnesotassa.

Antti Pekkala, Juusolan tilalta. Oli ollut Amerikassa 10 vuotta. Tuli sieltä Suomeen takaisin ja osti Kopola nimisen tilan Haapavedeltä.

Johannes Pekkala, Juusolan tilalta, oli Amerikassa 5 vuotta, palattuaan osti Uuraisten pitäjästä Tervala-nimisen talon, myi sen sitten ja osti                                              Ähtäristä talon Vanhajaakkola

Alfred Tolonen, Ruomin tilalta. Oli Amerikassa 1923-1925, osti Heinämäestä nro1 lohkaistun Juholan tilan.

Metsät

Alkuaikoina maanviljelyn ja karjanhoitotyön ohella Lapinsalossa on poltettu tervaa kymmenissä tervahaudoissa. Ainakin Juusolan isäntä Jooseppi Pekkala oli pitänyt ammattinaan nuorempana tervatynnyrien tekoa. Tervatynnyrit kuljetettiin hevosella Nissilän kautta Ouluun myytäväksi.

Toinen rahahanke oli silloin puun hiiltäminen. Salahmin Rautaruukki tarvitsi hiiltä suuret määrät, kun se sulatti järvimalmista rautaharkkoja. Rautaa valmistettiin aina 1900-luvun alkuajoille asti, minkä jälkeen hiilen kysyntä loppui.

Sitten tulivat puutavarayhtiöiden miehet ja alkoivat ostaa tukkeja tilojen metsistä. Aluksi tukin piti olla seitsemän metrin pituinen ja latvasta vähintään 9 tuumaa (22,5 cm).

1900-luvun alussa tehtiin myös puutavara yhtiöiden kanssa metsänvuokra sopimuksia. Esimerkiksi Vartialassa vuokra aika oli 10 vuotta, ja yhtiö sai Vartialan maalta hakata ja viedä pois kaikki kuuden metrin korkeudelta 15 senttiä halkaisialtaan olevat honka-, mänty- ja kuusipuut. Yhtiö maksoi vuokraa 6100 markkaa koko vuokra-ajalta. Metsän omistajalla ei ollut oikeutta vuokra aikana kaataa mitat täyttävää puuta omasta metsästä, vaan ne omisti yhtiö.

Aluksi tukit kaadettiin ja katkaistiin kirveellä, ja puusta otettiin vain yksi tukki. 1900-luvun alkupuolella tulivat myös pokasahat käyttöön. Alkuaikoina tukit ajettiin hevosella suojoen varteen ja uitettiin kevättulvien aikana eteenpäin. Myöhemmin niitä ajettiin hevosella aina Nälännölle asti. Ensimmäiset moottorisahat tulivat 1950-luvulla, ja niitä käytettiin aluksi vain puun kaatamiseen. Silloin kylän miesväki oli talvet metsätöissä aina 1960-luvulle asti, jolloin peltoviljely ja karjantalous alkoi voimistua, ja sen hoitamiseen alettiin keskittyä yhä enemmän.

Tiet

Lapinsaloon kulkee tie Kiuruvedeltä Turhalan kautta ja jatkuu Pihlajanmäelle, ja sieltä Isonmäen kautta Nissilään. Tällä samalla linjalla on jo 1700-luvulla kulkenut talvitie Nissilään, missä se on liittynyt Ouluun menevään kauppatiehen. Lapinsalolaiset olivat anoneet Kuvernööriltä kesätien rakentamista v. 1850 ja päätös rakentamisesta oli annettu 3.7.1852. Nälkävuosien johdosta tie valmistyi vasta 1860. Kuvernööri oli kuitenkin muuttanut päätöstä 1.11.1861 kuntalaisten kunnossapidettävän tien kulkevaksi Luupuveden kautta Salahmin tehtaille, ja Lapinsalon tie oli jäänyt kyläläisten vastuulle.

Kyläläiset  olivat anoneet kuvernööriltä19. päivänä marraskuuta 1892 , että Lapinsalon tien kuntoon saattamiseksi käytettäisiin nyt heti hätäapu työtä. Varoja tarvittaisiin 15 940 markka. Hätäapuvaroja anottiin korkeintaan 30.158 mk 80 penniä ja saatiin vuonna 1899

23.000 mk. Ja vuonna 1905 5.715 mk 80 penniä.

Lapinsalontie julistettiin kuvernöörin päätöksellä yleiseksi maantieksi ja sellaisena kunnossa pidettäväksi 20.5.1913.

Lapinsalontiestä erkanee tie Jokelaan sekä tie Heinäperän kautta Tihilään. Tätä Heinäperäntietä yritettiin saada ensimmäisen kerran alkuun ja rakennettavaksi jo vuonna 1910, mutta Heinäperäntie rakennettiin nykyiselle paikalle vasta 1960-luvun alussa. Sitä ennen Heinäperälle oli kaksi polkua, toinen Haapalasta lähepellon ohi saviaituukseen ja sieltä Laattooseen. Toinen polku kulki Aholasta nykyistä näätälehdontietä seuraten Luttisensaloon ja sieltä Purolaan. Parempi tie oli silloin Heinäperältä Tihilään. Monet sanoivatkin silloin, että nyt kun Heinäperälle saadaan kunnon tie, niin pääsevät muuttamaan sieltä pois. Ja aika suuri kato kävi asukasmäärässä 1970-luvulle mentäessä.

Heinäperäntie oli aluksi yksityistie, jolloin sen kunnosta ja kustannuksista vastasivat tien vaikutusalueella olevat maanomistajat. Tie kunnostettiin ja luovutettiin valtiolle vuonna 1974. Hankkeen yhtenä puuhamiehenä ja puheenjohtajana oli Alpo Nuutinen.

Ennen Heinäperäntietä Lapinsalon kylällä oli ylätie, mikä kulki talojen pihojen läpi Tupaharjusta (Leinonen) Uudispihan (Salon) ja Vartialan kautta Haapalaan ja sieltä Aholanportille.  Aholanportti on paikka, mistä tie jatkui Aholaan, alkoi koivukuja Pajulaan ja Rinteelle sekä alkoi alatie Kujansuuhun, sieltä Alapihan läpi Tupaharjulle. Tuikkulasta (nykyisin Uusi-Kotila) oli tie Kujansuuhun. Lisäksi Vartialan ja Haapalan puolivälistä kulki tie Kujansuuhun ja sieltä aina Aholanmutkaan (suopellon mutka) maantielle asti. Tietä kutsuttiin ristikujaksi. Nykyinen Uusi-kotilan tie on tehty yläosaltaan ristikujalle.

Koneellistuminen

!800-luvulla melkein kaikilla tiloilla oli tuulimylly. Perunkirjoista ja kauppakirjoista käy selville, että osuus tuulimyllyyn haluttiin säilyttää, eikä siitä luovuttu kuin poismuuton takia.

Yksi merkkivuosi Lapinsalon historiassa on 1907, silloin kylälle tuli höyrykone pyörittämään myllyä. Sillä pyöritettiin myös syksyisin puimakonetta ja sekä pyörösahaa, millä saatiin sahattua lautoja ja lankkuja. Siitä alkoi koneiden aikakausi Lapinsalossa. Tämä ensimmäinen höyrykone ja mylly tuhoutuivat kuitenkin tulipalossa, ja kyläläiset riitelivät pitkään kunnan kanssa palokorvaus avustuksesta.

Aholan isäntä Jaakko Kesti hankki ensimmäisen hevosvetoisen niittokoneen Aholaan v. 1910 ja muutaman vuoden kuluttua niittokone hankittiin myös Haapalaan ja Juusolaan. Tosin silloin ei vielä ollut paljon sellaisia peltoja, missä sitä olisi voitu käyttää. Pian tulivat myös hevosvetoisen rauta-aurat, karhit ja sitten hankmot.

Ensimmäisen polkupyörän osti Sylvester Svärd vuonna 1904, ja se oli Mackinley merkkinen. Ensimmäisen moottoripyörän osti Lapinsaloon vuonna 1922 Santeri Pekkala. Se oli Aihler merkkinen Saksasta. Ensimmäinen auto kävi Lapinsalossa vuonna 1910 ja ensimmäisen auton omisti Lapinsalolaisista Santeri Pekkala vuonna 1926 (rekisteri-ote tämän sivun lopussa).

Olli Aukusti Tolonen Ruomista oli seppämestari ja liikemies Kiuruvedellä. Ollilla oli Kiuruveden ensimmäinen moottoripyörä 1920-luvun alussa, 1924 hän hankki tilapäistä ammattimaista liikennettä varten Chervolet-auton. Hän toimi myös Kiuruveden ensimmäisenä linja-autoalan yrittäjänä ennen viime sotia ja vielä niiden jälkeen. Hänen veli Otto Tolonen hankki myös auton ja liikenneluvan vuonna 1926.

Pohjois-Savo 28.10.1926
"Autoliikenteenharjoittajat. Lääninhallitus on antamallaan päätöksellä oikeuttanut metsänvartija Otto Tolosen, Ilomantsin pitäjästä, yhdellä henkilöautomobiilillä harjoittamaan ammattimaista henkilöliikennettä Ilomantsin, Enon ja Pielisjärven pitäjissä ehdolla, ettei kulloinkin voimassaolevaa automobiilitaksaa ylitetä." (Rekisteriote tämän sivun lopussa)

Ensimmäisen traktorin Lapinsalossa hankki Ville Leskinen Rajalasta v. 1952. Se oli Massey-Ferguson T 20, eli harmaa ferku. 1953 traktori hankittiin Juusolaan, se oli Hanomac-merkkinen. Kumpulaiseen traktori tuli v. 1954, fordson Major. Pian traktorit lisääntyivät kylällä. Silloin oli ns. Korean suhdanne, ja puulla sai hyvän hinnan ja puu kävi hyvin kaupaksi. Muutamalla sadalla kuutiolla puuta kykeni ostamaan uuden traktorin. Silloin kaikkia malleja ei vain tahtonut saada, ja silloista suosikkia, harmaata ferkua, piti jonottaa useita vuosia.

Lapinsalon osuusmeijeri

Lapinsaloon perustettiin yhtiömeijeri 15.2.1902, ja se aloitti toimintansa saman vuoden maaliskuun alusta. Maito laskettiin, eli separoitiin, kotona ja kerma tuotiin meijeriin. Ensimmäisenä vuonna (7 kk) kirnuttiin 149 lehmästä 3117 kiloa voita. Meijeri oli yksinkertainen, ilman konevoimaa toimiva.

Meijeri sulautui Kiuruveden Osuusmeijeriin noin vuonna 1911, minkä yhdistettyyn kirjanpitäjä- rahastonhoitajan virkaan valittiin Sylvi Svärd Mikkolan tilalta.

Pankki

Lapinsalon Osuuskassa perustettiin 20.3.1907. Sen toimialue oli Uloslainaus- ja säästökassa sekä yhteisosto- ja myyntiliike.

Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat  Wilho Nuutinen Puheenjohtaja, Juho Niskanen varapuheenjohtaja, Immanuel Lämsä, Juho Remes, Reeti Leskinen, Samuel Saaranen ja Wille Svärd (Lapinsalo nro 13) varsinaisia

sekä Antti Vartiainen, Imma Kumpulainen ja Wille Svärd Lapinsalo nro 10) varajäseniä. Kirjanpitäjä: Sylvi Svärd

Se rahamäärä jolla kukin jäsen on osuuskuntaan osallinen on 60 markkaa, ja osuuskunnan jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista rajattomasti.

Osuuskassa toimi vielä ainakin 1920-luvulla.

Maamiesseura

Lapinsalon maamiesseura perustettiin 23 huhtikuuta 1936. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Pekka Nuutinen, Lauri Kumpulainen, Herman Pekkala, Vilho Hynninen, Ester Kesti, Olga Lämsä, Saimi Salo ja Matti Leskinen. Maatalousseuran tarkoituksena oli toimia maatalouden edistämiseksi, yhteis- ja osuustoiminnan aikaan saamiseksi sekä maataloudellisen sivistyksen kohottamiseksi.

Maatalousseuran nimi muuttui Lapinsalon maa- ja kotitalousseuraksi ja rekisteröitiin 12.6.1984, ja toimi aina 1990-luvulle  asti, jolloin se sulautui yhteen kylätoimikunnan kanssa. Nimi on edelleen Lapinsalon maa- ja kotitalousseura.

Muita Lapinsalossa olleita yhdistyksiä

Lapinsalon raittiusyhdistys                                               rekisteröity 22.1.1921                                    lakannut 13.8.1991

Lapinsalon Metsä- ja uittotyöväen osasto                     rekisteröity 4.10.1947                                    lakannut 13.8.1991

Lapinsalon evankelisluterilainen seuratupayhdistys   rekisteröity 11.6.1948                                    lakannut 31.12.1979

Lapinsalon tarkastushydistys                                           rekisteröity 4.8.1951                                      lakannut 13.8.1991

Pientalonpoikien puolueen Jokelan osasto                    rekisteröity 28.5.1959                                    lakannut 13.8.1991

Keskustan Lapinsalon paikallisyhdistys                          rekisteröity 31.10.1967                                  rekisterissä

Lapinsalon Hirvimiehet                                                     rekisteröity 11.10.2011                                  rekisterissä

Radio

Lapinsalossa oli rehtori Ilmari Juva, joka oli radioharrastaja, esittellyt ensimmäisen kerran lapinsalolaisille radiota Juusolan talossa

vuonna 1928. Jumalanpalveluksen kuulossa oli silloin ollut koko kylä.

Puhelin

Lapinsaloon saatiin puhelin vuonna 1946. Silloinen kansanedustaja Tatu Malmivaara hankki langan ostoluvan ja langat. Jokaiselle talolle tuli tietty pätkä, mille matkalle täytyi pystyttää omasta metsästä tehdyt puhelinpylväät. Koska alkuun lankaa oli vähän, joutui kaksi taloa olemaan samalla langalla.

Esimerkiksi Pajula ja Ahola olivat samalla langalla ja heidän puhelut erotettiin toisistaan niin, että yksi hälytys oli Pajulaan ja kaksi Aholaan.

Sähköt

Lapinsaloon saatiin sähköt vuonna 1956. Vähitellen sähköt asennettiin kaikkiin talouksiin. Monet pitivät aluksi kuitenkin kaasuvaloja halvempana vaihtoehtona. Pajulaan sähköt tulivat vasta v.1963.

Karjatalous

Lapinsalossa on todennäköisessti ollut aina karjaa ja kotieläimiä. Vanhimmista perunkirjoista vuodelta 1866 Simo Pikkaraisella oli 8 lehmää,

9 hiehoa, 5 lammasta ja 1 sika. Vilhelm Kumpulaisella vuonna 1899 sonni, 24 lehmää, 3 hiehoa, 20 lammasta, 2 sikaa ja 6 vasikkaa. 

1950-luvulla liityttiin karjantarkkailuun, pidettiin maidontuotantoon liittyviä kursseja ja 1970-luvulla sitten erikoistuttiin joko maidontuotantoon tai sikatalouteen. 

Peltoviljely

Peltojen salaojittaminen aloitettiin 1950-luvun puolivälissä. Ojat kaivettiin käsin lapiolla ja pikalla (rautakanki). 1970-luvulla tuli sitten kaivurit ja ketjukoneet.

Kansakoulu

Ensimmäiset neljän vuoden kansakoulun käyneet Lapinsalolaiset olivat Sylvester Svärd ja Imma Kumpulainen. Sitten 1800-luvun lopussa koululaisia oli jo toista kymmentä, etupäässä poikia. He kävivät koulunsa Kiuruvedellä tai Nissilän kylän koulussa.

Lapinsaloonkin alettiin vaatia koulua, ja esitys Lapinsalon koulupiiristä tehtiin 31.5.1897. Silloin asukkaita Lapinsalossa oli 399. Kun kuntakokous 1902 antoi Lapinsalolaisten kouluanomuksen raueta, valittivat kyläläiset kuvernöörinvirastoon. Kuvernöörinvirasto kuitenkin velvoitti kunnan perustamaan koulun. Ajan voittamiseksi kunta valitti päätöksestä senaattiin, mikä sitten vahvisti kuvernöörin päätöksen. Maaliskuun 21. päivänä 1904 Lapinsalon koulu perustettiin, ja jo samana vuonna koulu aloitti Mäkelän pirtissä. Oma koulurakennus valmistui kolmen vuoden jälkeen 1907.

         Salmetar 1899                                                                                               Salmetar 24.5.1905

      Salmetar 10.4.1905                                                                                                        Salmetar 7.2.1906 sekä 28.11.1906

Ensimmäinen opettaja oli juuri seminaarista päässyt Juho Arnold Tapaninen (1904-1909). Hän kuoli keuhkotautiin 26 marraskuuta 1909. Seuraavaksi opettajana oli Matti Rönkä (1910-1916). Hän kuoli aivohalvaukseen 18 syyskuuta 1916. Ja hänen tilalle sijaiseksi on tullut Iris Haataja Paltamosta.  Vuonna 1917 opettajaksi on valittu Vilhelm Knuutinen (1917-1918). Hän oli syntynyt Haapalassa, ja lähti vapaaehtoisena vapaussotaan, haavoittui vaikeasti Varkaudessa ja kuoli sairaalassa 22 helmikuuta 1918. Näistä kolmesta ensimmäisestä opettajasta näet lisätietoja klikkaamalla nimeä.

Seuraava opettaja: Suomen Wirallinen lehti 10.7.1918 Lapinsalon kansakoulun opettajaksi on valittu Matti E. Laamanen.

Kaikkein pisimpään täällä lienee ollut opettajana Vilho Hynninen (1927-1956). Vilhelm Einar Hynninen s. 6.8.1902, kuoli 21.12.1956 Lapinsalossa.

Lapinsalolaisista opettajina täällä ovat olleet vapaussodassa 1918 kaatunut Vilhelm Knuutinen Haapalasta ja hänen nuorin veljensä Albinus Nuutinen. Alaluokan opettajana pitkän uran täällä opetti Liisa Ahonen os. Kesti Aholasta (1947-1967). Myös Marjatta Nissinen os. Vartiainen Vartialasta oli täällä opettajana muutamia vuosia.

Kyläkoulu lakkautettiin 1991, ja lapset siirtyivät Turhalan koulun oppilaiksi.

Lapinsalon koulun historiikin on kirjoittanut Ville Leskinen Rajalasta koulun70-vuotis juhliin vuonna 1974. Historiikki löytyy tästä.

Lapinsalon koululaisia 1930-luvulla (kuva väritetty) ja opettaja Vilho Hynninen                 opettajat Matti Rönkä ja Ville Nuutinen

Lapinsalon koulun rappusilla 1940-luvulla (kuva väritetty)                                                       opettaja ja rouva Vilho Hynninen

 Liisa Ahonen os.Kesti            Albinus Nuutinen                   Lauri Saastamoinen