Haapalan tila Nro 2   (Haapala, Ahola ja Pajula)

1/4 osaa manttaalia

Lapinsalossa nykyinen Haapala. Haapalaan kuului myös Heinäperältä

maa-alue Kukkopuron alueelta, kaikille tiloille oli jaettu isojaossa

lisäksi joenvarsiniitty palsta. Pajula, Ahola, Rinne ja Uusi-Kotila on

lohkottu Haapalasta. Haapalan maat ulottuivat Heinäperälle asti,

joten Purola on entinen Haapalan torppa.

Tila perustettu 16 marraskuuta 1786, verovapaus päättynyt 1806.

Perintökirjat annettu 16 lokakuuta 1804 Henrik Haapalaiselle, hän sai

tilan omaksi ilman korvausta hyvin tehdystä työstä ja Haapalan

rakentamisesta.

Ennen Haapalan luovuttamista ilman korvausta, suoritettiin 

vuonna 1803 katselmus tilalla, ja Haapalassa oli tehty

180 riikintaalerin arvoiseksi arvioidun asuinrakennuksen lisäksi;

raivattu 17 – 18 vuodessa 12 tynnyri-alaa ja 8 kapanalaa peltoa,

sekä niittyjä 45 kuorma-alaa ja perustettu kotitalouden tarpeisiin

jauhomyllyn.

Katselmuskirjoissa maininta, että Haapala oli ensimmäinen asuttu 

paikka Lapinsalossa. 

Tämän mukaan Haapalaa alettiin rakentamaan siis jo vuodesta 1785

tai 1786 lähtien. Metsävero määrätty alkamaan 16 elokuuta 1822.

Lapinsalon palstan pinta-ala noin 1120 ha. Heinäperän Kukkopuron

palsta 470 ha.

Vuoden 1791 rippikirjassa mainitaan Haapalassa asuneet Claes Haapalainen s. 1733 ja hänen vaimonsa Carin Nirainen s. 1736 sekä heidän poika Henrik Haapalainen s. 1753 ja hänen vaimo Maria Wartiainen s. 1756.

Maria Wartiainen on Vartialaan tulleiden Staphan ja Petter Wartiaisen sisko. Haapalaiset ovat tulleet 1780-luvun puolivälissä Piippolan Lamunkylän, nykyisin Pyhännän Tavastkengän Juutisenahosta Turusen tilalta.

Henrikin ja Marian lapsista muuttivat mukana Claes, Pehr, Henrik ja Samuel. Pehr on kuitenkin kuollut pienenä. Haapalassa heille syntyi

vielä Johannes, Catharina ja Mathias. Pojista Samuel, s. 5.9.1785,  on vielä syntynyt Tavastkengällä.

Vuonna 1791 Haapalan talossa oli jo kaksi renkiä vaimoineen, Eskill Pellicka ja Walborg Piippo sekä Samuel Nirainen ja Elin Jöransdr Aho. Samuel Nirainen ja Elin Aho muuttivat Talasniemeen 1805 ja heistä tuli 1817 Niemelän tilan omistajat.

Lisäksi Haapalassa oli kaksi piikaa, Anna Hataja sekä Maria Kalmar.

Claes Haapalainen ja Carin Niiranen viljelivät ja rakensivat Haapalan tilaa poikansa Henrikin ja Maria Vartiaisen kanssa. Äiti Carin kuoli 68-vuotiaana 1804 ja isä Claes kuoli 75-vuotiaana vuonna 1808.

Henrik jäi leskeksi, kun vaimo Maria Vartiainen kuoli 52-vuotiaana vuonna 1809, ja Henrikin tyttö Catharina kuoli 18-vuotiaana 1810.

Lapsista Claes Haapalainen meni naimisiin Anna Pellikan kanssa sekä Henrik Haapalainen Katariina Pellikan kanssa, vaimot ovat sisaruksia. Johannes muutti Niemisjärvelle vuonna 1811, ja Mathias (Matts) meni naimisiin Elsa Huckaisen kanssa vuonna 1819. Mattsin perhe asui kolmantena perheenä Haapalassa.  Elsa oli parivuotta aiemmin muuttanut Piippolasta Lapinsaloon Mäkelän tilalle isänsä Lars Huckasen mukana.

15.huhtikuuta 1829 Haapala siirtyi Henrik, Claes ja Matts Haapalaisen omistukseen.

Claes Haapalaiselle ja Anna Pellikalle syntyi kahdeksan lasta: Maria, Henric, Johannes, Claes, Josua, Petter, Mathias ja Abel. Maria meni naimisiin Niemisjärvelle 1820.

Henrik Haapalaiselle ja Katariina Pellikalle syntyi seitsemän lasta: Henric, Catharina Maria, Samuel, Anna Lisa, Sophia, Abraham ja Brita Lena.

Catharina Maria     naimisiin 15.10.1835 Johan Glad, Heinämäki N:1

Sophia                      naimisiin 20.7.1851 Henrik Svärd, Yrjölän tila N:13

Brita Lena                naimisiin  19.12.1851 Jafet Pasanen, Rytky N:7

Vanha isäntä Henrik Haapalainen kuoli 73-vuotiaana vuonna 1826.

Matts Haapalainen ja Elsa Hukkanen myivät 1/3 osan Haapalasta Henrik ja Samuel Henrikinpoika Haapalaiselle 25 lokakuuta 1835.

Matts ja Elsa muuttivat Remekselään.

Claes Haapalainen kuoli 1836 ja hänen osuus 1/3 osa Haapalasta on myyty 6 toukokuuta 1837 Vartialan isännälle Petter Vartiaiselle ja Vartialan vävy Henrik Svärdille. He ovat kuitenkin myyneet osuuden 9 lokakuuta 1844 Henrik, Samuel ja Abram Haapalaiselle 342 ruplalla ja 85 kopekalla.

Henrikin kuoltua 1848 isännyyden ottivat pojat Samuel Haapalainen ja Loviisa Lämsä sekä Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen. Liisa Magdaleena Luttinen tullut Haapalaan 10.4.1945.

Haapalan tilalle tuli 31.7.1853 tilanhoitajaksi ja Haapalan osakkaaksi Paavo Luttinen ja Anna-Liisa Luttinen Piippolasta. Abram Haapalainen on myönyt puolet omasta osuudestaan Haapalaan 350 ruplan summasta Paavo Luttiselle 1.8.1853 ja Samuel Haapalainen on myönyt kolmasosan omasta osuudestaan 240 ruplan summasta Paavo Luttiselle 7.11.1853.

Paavo Luttinen antoi 24.2.1854 takaisin ostamaansa maata Abram Haapalaiselle sen verran, että kukin näistä kolmesta omisti 1/3 osan Haapalan tilasta. Lisäksi Samuel ja Abraham Haapalainen sekä Paavo Luttinen ostivat 18.4.1854 Caisa Marian, Sophian ja Brita Lenan osuudet kauppahinta oli 87 ruplaa ja 10 kopekkaa kullekin. Ote kauppakirjojen lainhuudosta voi lukea tästä.

Jo kahden vuoden päästä Paavo Luttinen möi elatuskauppakirjalla oman osuutensa, 1/3 osan Haapalan tilasta Johan Henrik Arbeliukselle päivämäärällä 12 huhtikuuta 1856. Miksihän Paavo teki elatuskauppakirjat, vaikka oli juuri saanut tilan haltuun ja oli itse vasta 44-vuotias.. Kauppakirjan voi lukea täältä.

Tämä kauppa ei kuitenkaan ole jostakin syystä toteutunut, koska Johan Henrik Arbelius ei ole koskaan kirjattu Haapalan omistajaksi taikka asukkaaksi. Vuonna 1856 hän asui Pölönmäessä ja hänen vaimo oli Magdalena Vartiainen, Petter Vartiaisen ja Walborg Pääkön tyttö Vartialasta. Vuoden 1862 rippikirjaan heidät on kirjattu kohtaan Lapinsalo itselliset.

Seuraavana vuonna 1857 tälle Haapalan tilalle tulivat Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen Kiuruveden Hautakylästä. Hänet on kirjattu osakkaaksi, mutta minkäverran hän omisti, vai omistiko ollenkaan, on myös hieman epäselvää. Hän oli ilmeisesti osakas Paavo Luttisen tila-osuuteen. Abram Kärkkäinen on Heikinmäen alueilla isäntänä olleen Lars Kärkkäisen veli. 

Liisa Magdalena Luttinen ja Anna Greta Luttinen ovat sisaruksia, ja löytyvät Piippolan rippikirjasta 1836 Lamu by nro 8 Luttinen Konola. Konolan tila oli nykyisin Pyhännän kunnan Sydänmaan kylällä. Heidän isä oli Pehr Luttinen ja äiti Anna-Liisa Olofsdotter.

Ja tämä Paavo Luttinen on tullut rengiksi tai tilanhoitajaksi tähän perheeseen. Hänet on kirjattu samaan rippikirjaan nimellä Påhl Adolphsson Väänänen. Påhl Väänänen on syntynyt Iisalmen maaseurakunnan Walkeis kylällä 27.11.1812. Kun Konolan tilalla Pehr Luttinen kuoli 1.10.1840, meni Påhl Adolphsson Väänänen naimisiin Anna-Liisan, eli tyttöjen äidin kanssa 23.1.1842. Tässä yhteydessä Påhl otti sukunimekseen Luttinen.

Samuel Haapalaisella ja Loviisa Lämsällä oli kuusi lasta: Anna Kaisa, Johanna Albina, Henrik, Anders, Johan ja Henrika. Loviisa oli kotoisin Päätalosta ja oli Henrik Lämsän ja Anna Lisa Nissisen tyttö. Samuel kuoli kuitenkin 9.6.1856 ja sen jälkeen henkikirjoissa on merkitty Samuel Haapalaisen tila ja lampuotina eli vuokraviljelijänä Gustaf Tabell ja Brita Ruuska. Eli on hyvin todennäköistä, että Haapalassa oli jo silloin kaksi talouskeskusta, ja tämä Samuelin ja Loviisan paikka oli nykyisen Aholan paikalla.

Loviisa Lämsä meni uusiin naimisiin Påhl Oinaksen kanssa ja muutti Näländö nro 5 tilalle vuonna 1859. Lapsista Johan ja Henrika menivät sinne myös. Tabelit muuttivat pois 1863 ja heidän tilalleen tuli Adam Haapalainen ja Maria Lisa Haapasaari, hekin olivat vuokraviljelijöitä.  Adam Haapalaisen isä Klaas Haapalainen oli syntynyt Haapalassa ja oli silloin torpparina Haapalan mailla.

Sitten tämä Samuel Haapalaisen paikka myytiin, eli 1/3 osa Haapalan tilasta osti Jafet Kaarakainen ja hänen vaimo Anna Greta. He tulivat Piippolasta vuonna 1865. Jafet Kaarakainen piti tätä paikkaa 5 vuotta, ja möi 15.12.1873 osuutensa Abel From ja Elisabeth Kärkkäiselle, he tulivat Mikkola nro 12 (Ruomi) tilalta. Kaarakaiset muuttivat Iisalmeen. Abel From asui siellä 3 vuotta ja myi taas paikan Vartialan pojalle Sylvester Vartiaiselle vuonna 1876.

Tästä siis syntyi Ahola ja se on 1/3 osa Haapalan alkuperäisestä tilasta. Perimätiedon mukaan Sylvesteriä pidetään Aholan ensimmäisenä omistajana. Kuka sitten oikeasti Aholan paikan ensimmäisenä rakensi, joko se oli Samuel Haapalaisen aikaan, vai rakensiko sen Jafet Kaarakainen vaiko Sylvester Vartiainen, sitä on vaikea päätellä.

Sylvester Vartiainen ja Anna Sofia Nykänen pitivät Aholaa 11 vuotta ja muuttivat Kalliojärvelle. Seuraavat omistajat olivat Matti Hyvärinen ja Saara Nykänen, jotka tulivat vuonna 1890. Viiden vuoden päästä heiltä Aholan osti Jaakko Kesti 14.1.1895, ja tuli Aholaan 23.5.1895, ja meni naimisiin Vartialan tytön Elsa Agusta Vartiaisen kanssa 19.10.1895. Elsa Agusta on Anders Vartiaisen ja Lisa Piipon tyttö. Jaakko Kesti on saanut kiinnekirjat Aholaan 28.2.1900.

Kestien suvusta on kerrottu kohdassa Suvut/Kestit. Aholan vaiheista kerrotaan enemmän kohdassa Talot/Ahola.

Toisessa talouskeskuksessa olivat Abraham Haapalainen ja Liisa Magdalena Luttinen, sekä Paavo ja Anna-Liisa Luttinen.

Myös tänne tulleet Abram Kärkkäinen ja Anna Greta Luttinen, he olivat Haapalassa 8 vuotta, möivät osuutensa, sekä muuttivat 23.4.1866 Piippolaan Ahokylän Knuutilaan. Jo samana vuonna Abraham Haapalainen kuoli 14.6.1866 ja kahden vuoden kuluttua Paavo Luttinen kuoli 11.2.1868.

Haapalan tilan 1/3 osuuden oli ottanut haltuunsa Paavo Luttiselta elatuskauppakirjalla hänen poika Johan Luttinen vaimonsa Anna Liisa Piipon kanssa. Kauppakirja oli tehty 11 helmikuuta 1867, tuo päivämäärä Paavo Luttisen perukirjan mukaan. Naimisiin Johan ja Anna Lisa olivat menneet 18.2.1865. Anna Liisa Piippo on syntynyt Nälännön kylän nro 11 Anttilan tilalla. Hänen vanhemmat olivat Samuel Piippo ja Hedvig Arbelius, ja he olivat tulleet Anttilan tilalle 6.9.1862 Piippolasta. 

Abraham Haapalaisen kuoleman jälkeen henkikirjassa 1870 ovat Haapalan omistajat  Jafet Kaarakainen ja vaimo Anna 1/3 osaa, Henrik Haapalainen ja vaimo Caisa 1/6 osaa sekä Johan Luttinen ja vaimo Anna-Liisa 1/2 osaa. 

Myöhemmin Johan Luttinen on myönyt 1/6 osan Haapalasta Eric Arbelius ja hänen vaimolle Gretalle. Missä vaiheessa nämä osuudet heille siirtyivät on epäselvä. Näyttäisi kumminkin sille, että Haapalaa viljeli ainoastaan Johan Luttinen ja Anna Liisa Piippo. Varmaankin Luttisensalo on saanut näiltä ajoilta nimensä. Luttisensalossa ei minun tietääkseni ole kuitenkaan koskaan asuttu.

      Johan Luttisen ja Anna Liisa Piipon perhe:

     Johan Luttinen                    11.5.1844

     Anna Liisa Piippo                 22.7.1846

                                    vihitty      18.2.1865

     Lapset:

     Hedvig                                   24.12 1865           13.12.1865

     Sara Johanna                        6.12.1867

     Elsa                                         30.8.1870

     Johan Petter                         6.11.1875

Vuoden 1875 henkikirjassa Haapalan omistajat olivat: 1/3 osaa Sylvi Vartiainen (Ahola), 1/6 osaa Henrik Haapalainen, 1/3 osaa Johan Luttinen, 1/6 osaa Erik Arbelius

Paavo Luttisen vaimo Anna-Liisa Luttinen on kuollut 18 lokakuuta 1880 Lapinsalossa.

Vuoden 1875 jälkeen Vilhelm Kumpulainen Päätalosta (Kumpulainen) osti 2/3 osaa alkuperäisestä Haapalan tilasta, Johan Luttisen, Eric Arbeliuksen ja Henrik Haapalaisen osuudet, eli koko Haapalan tilan Aholan (1/3 osaa Haapalasta) alueita lukuun ottamatta. Perimätiedon mukaan Johan Luttinen putosi rakennustellingeiltä ja loukkaantui työkyvyttömäksi. Siksi he joutuivat myymään tilan ja perhe muutti 1876 aluksi Henrik Haapalaisen omistamalle Heinämäen tilalle ja sieltä Aittojärvelle. Anna Liisa Piippo kuoli 16 kesäkuuta 1888. Johan Luttinen on kuollut loisena 20 helmikuuta 1892.

Henrik Haapalainen lähti Haapalasta 1878, ja omisti siis Heinämäen tilan Haapalan kaupan jälkeen. Henrik Haapalaisen perhe muutti sieltä 27 joulukuuta 1880 Viipuriin.

Tämän Vilhelm Kumpulaisen tyttö, Agatta, meni naimisiin Ojalan-tilalla asuneen Vilhelm Knuutisen kanssa 30.6.1877. Sukutarinan mukaan Vilhelm Kumpulainen halusi nostaa tyttönsä perheen korkeammalle kuivalle eli mäelle, vähemmän hallanaralle paikalle. Niinpä Haapala ja Ojala vaihdettiin päikseen. Vaihtokirjat on tehty 9 syyskuuta 1878. Todellisuudessa Ojalan tilasta siirtyi puolet Vilhelm Kumpulaisen omistukseen. Emmanuel Lämsä omisti silloin Ojalasta neljäsosan, ja yhdestä neljäsosasta, nykyisestä Rajalasta, tuli Haapalan torppa. Tämä torppa myytiin sitten Juho Alfred Leskiselle ja Anna Juliana Pekkalalle noin vuonna1905.

Vilhelm Knuutinen ja Agatta Kumpulainen muuttivat isänsä Johan Knuutisen ja Karoliina Longin kanssa

Haapalaan alkuvuodesta 1879. Kiinnekirjat Haapalaan on saatu 24.2.1884. Näin Nuutisten suku tuli Haapalaan.

Haapala oli aluksi Johan Knuutisen nimissä ja ilmeisesti vasta Johanin kuoleman jälkeen Haapala siirtyi perintönä

Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen omistukseen. Karoliina kuoli 86-vuotiaana 20.9.1906 ja

Johan 84-vuotiaana 30.10.1908. Vilhelm ja Agatta ovat saaneet Haapalaan kiinnekirjat 15.10.1910.

Vuonna 1920 sukunimi vaihtui Nuutiseksi.

Vilhelmin ja Agattan jälkeen tilanpitoa jatkoivat heidän pojat Pekka Nuutinen ja Vilhelmiina Kärkkäinen sekä

Aukusti Nuutinen ja Vilhelmiina Lappalainen. Kaupat tehtiin 14. Lokakuuta 1925, ja kauppasumma oli

150 000 Suomen markkaa. Kauppasummasta 120 000 markkaa oli sisarosuuksia ja loput elinikäistä

eläkesopimusta eli syytinkiä. Agatta kuoli 69-vuotiaana 29.4.1929 ja Vilhelm kuoli 79-vuotaana 7.1.1931.

Vilhelm Nuutisen muistokirjoituksia voit lukea täältä.

Haapala 1900-luvun alussa. Vasemman puoleinen asuinrakennus siirrettiin Pajulaan.        Haapalan väkeä.

Oikean  puoleinen uusi puoli otettiin käyttöön noin vuonna 1923                                            Keskellä istumassa Vilhelm ja Agatta Nuutinen.

Takaa vasemmalta Pekka, Aku Pekkala, Lassi Hyvönen, Ville Vartiainen,                                 Vilhelm ja Agatta Nuutinen

Albinus, Jussi, Riitta sylissä ?? , hänen edessä Kerttu (Pekka),  Johanna,

Miina (Pekan vaimo), Esteri Vartiainen (Karoliina), Aukusti,

Vilhelmiina (Aukustin vaimo), sylissä Irja, heidän edessä Aino Piippo (Kristiina), Karoliina

edessä vasemmalta Samppa (Pekka), Vilho (Pekka), Veikko Vartiainen (Karoliina),

Veikko Hyvönen (Riitta), Olavi Piippo (Kristiina), ??, Eeva Vartiainen (Karoliina),

Taimi Vartiainen (Karoliina), Kirsti (Aukusti), Agatta sylissä Aili (Aukusti),

Vilhelm, sylissä Kalle (Pekka)

(kuva väritetty)                                                        

Vilhelm ja Agatta Nuutinen (keskellä)                                                              Vilhelm Nuutinen vuonna 1924, takana Vilho ja Kerttu, sylissä Kalle ja

                                                                                                                                oikealla Samppa (Pekan lapsia),

                                                                                                                                vaalea essiset Aili ja Kirsti (Aukustin lapset)

Vilhemin ja Agatan häät olivat tanssihäät, mutta herännäisyys, joka oli voimakasta Lapinsalossa 1800-luvun lopulla, kosketti myös tätä perhettä. Körttiläisyydestä tuli elämän sisältö ja suunta kaikelle tekemiselle. Seurakunta, seurat ja Jumalaan luottaminen sekä muiden ihmisten auttaminen olivat tärkeintä ja läsnä jokaisena päivänä.

Vilhelm oli hyvin seurallinen, ja nautti siitä, kun vieraita tuli kylään. Niinpä Haapalassa yöpyikin usein pappeja ja viranhoitajia. Haapala oli silloin hyvin menestyvä tila ja Vilhelm osallistui moneen kunnalliseen ja seurakunnalliseen toimintaan ja ympäristönsä hengelliseen ja valistukselliseen vaalintaan. Lapset haluttiin kouluttaa, niinpä pojat pääsivät Kiuruveden kansakouluun ja sitten kaikki nuorimmat lapset jo Lapinsalon kansakouluun. Nuorina myös tytötkin kävivät kansanopiston. Kolme lapsista Vilhelm, Kristiina ja Albinus kävivät seminaarin ja heistä tuli opettajia.

Vilhemille ja Agatalle syntyi kaikkiaan 12 lasta.

     Vilhelm Knuutisen ja Agatta Kumpulaisen perhe:

     Vilhelm Knuutinen              5.1.1853           7.1.1931
     Agatta Kumpulainen          16.1.1860         29.4.1929

                        vihitty                 30.6.1877

     Lapset:
     Johan Felix                           28.8.1878         9.4.1879       syntynyt Ojalassa nro 4
     Anna                                     11.2.1880         8.1.1887
     Johanna                                31.1.1882
     Pietari                                   28.5.1884
     Agatha Karoliina                 1.7.1886
     Brita Kaisa                            5.10.1888
     Vilhelm                                  11.1.1891         22.2.1818     kaatui vapaussodassa Varkaudessa
     Johannes                               21.9.1892
     Kristiina                                 10.2.1895
     Samuel                                  21.4.1897         28.4.1818     kaatui vapaussodassa Viipurissa
     August                                   16.4.1899
     Albinus                                  15.8.1902

Lapsista Johan Felix ehti syntyä Ojalaan, hän kuoli kuitenkin heti Haapalaan muuton jälkeen puolen vuoden ikäisenä. Anna syntyi jo Haapalaan, mutta hänkin kuoli 7-vuotiaana.

Johanna meni naimisiin Juusolaan Augusti Pekkalan kanssa. He viljelivät Juusolan tilaa. Heille syntyi tyttö Aino Anna Agatta 18.6.1924. Johanna kuoli 47-vuotiaana 23.2.1929. Heidän tyttö Aino meni naimisiin autonkuljettaja Antti Mikkosen kanssa, ja he asuivat Rapakkojoella.

Pietari (Pekka) kävi kansakoulun Kiuruveden kirkonkylällä, toimi Lapinsalon Osuuskassan hallituksen puheenjohtajana ja myöhemmin Kiuruveden Osuuskassan hallintoneuvostossa, vuosikymmenet Kiuruveden kirkkovaltuuston- ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän oli huoltolautakunnan jäsenenä, sota-aikaan huoltotoimikunnan jäsen, viljelyspäällikkö sekä siirtolaisten sijoitus- ja huoltotoimikunnan jäsen. Hän oli myös aktiivinen seuratupa yhdistyksen jäsen ja Lapinsalon seuratuvan perustaja jäsen.
Pekka meni naimisiin Vilhelmiina (Miina) Kärkkäisen kanssa 5.10.1915. Miina oli kotoisin Heinäperän Kiikkulasta. Heille syntyi kuusi lasta Vilho, Kerttu, Samuel, Kalle, Rauni ja Aino. Pekan perhe jatkoi viljelyä Haapalassa aluksi Augusti-veljen perheen kanssa ja Haapalan jakamisen jälkeen Pekan ja Miinan perhe jäi Haapalaan.

Pekan ja Miinan perheen elämästä Haapalassa on heidän lapsista Kerttu kirjoittanut muistelun Haapalan tilan vaiheita ja voit lukea kirjoituksen tästä. (Haapalan vaiheita)

Pekka kuoli 85-vuotiaana 27.1.1969 ja Miina kuoli 92-vuotiaana 9.10.1992.

Agatha Karoliina (Karoliina) meni naimisiin naapuriin Vartialaan Ville Vartiaisen kanssa 10 lokakuuta 1912. Hän kävi kansanopiston lisäksi käsityö koulun ja toimi Vartialan emännyyden ohella Lapinsalon kansakoulussa tyttöjen käsityön opettajana aina siihen saakka, kun koulusta tuli kaksiopettajainen. Lapsia heille syntyi viisi Esteri Kyllikki, Ensio, Veikko, Taimi ja Eeva. Perheestä kerrotaan enemmän kohdassa Lapinsalo/tilat/Vartiala. Karoliina kuoli 84-vuotiaana 3.3.1970.

Brita Kaisa (Riitta) meni naimisiin Lars Vilhelm Hyvösen kanssa 12.9.1917. Lassi Hyvönen on syntynyt Luupuveden Rätylässä 15.4.1891, mistä muutti perheen mukana 1915 Kalliojärvi nro12 Aittomäkeen. Aittomäestä perhe muutti 19 Helmikuuta 1916 Haapajärvelle Oksavaan. Riitta ja Lassi olivat Haapajärven Kontiola tilalla, jossa Riitta oli niniänä vuoteen 1924 asti. Sieltä he muuttivat rakentamaansa taloon 1/10 osaan Kontiolan tilasta lohkaistulle Kivikko nimiselle tilalle. Vuonna 1933 he ostivat lisämaaksi Pakola nimisen tilan, jolloin Kivikolla oli peltoa 23 hehtaaria ja metsämaata 38 hehtaaria. Lapsia heille syntyi kuusi, Lauri Samuel, Veikko Robert, Rauha Anna-Liisa, Hilja Agatta, Vilho Johannes ja Riitta Esteri. Riitta kuoli 87-vuotiaana 4.10.1975.

Vilhelm (Ville) aloitti kansakoulun Kiuruveden kirkonkylässä, sai ensimmäisenä päästötodistuksen 1904 perustetusta Lapinsalon kansakoulusta. Valmistui kansakoulun opettajaksi 1914 Kajaanin seminaarista. Opettajana Ruokolahden Kemppilän ja Suomussalmen Kiannanniemen kouluissa molemmissa vuoden ja valittiin 1917 Lapinsalon kansakoulun opettajaksi. Vapaussodan alettua lähti vapaaehtoisena valkoisten rintamalle. Lähtiessään kotoaan rintamalle hän on sanonut: ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Isänmaan kutsu oli kuitenkin voimakas.

Haavoittui vaikeasti Varkaudessa ja kuoli sairaalassa 22.2.1918. Viimeiset sanansa kotiväelle olivat olleet: ”menen edeltä odottamaan”. Häneltä jäi kihlattu morsian Liisa Kämäräinen. Haudattiin ensimmäisenä vapaussoturien yhteishautaan.

Johannes (Jussi) osti Piippolasta Tiiton talon yhdessä veljensä Samuelin kanssa,

mutta he peruivat kaupan koska "siellä oli liian kylmä".

Jussi kokeili monenlaisia tehtäviä, muunmuassa osti ensimmäisen

traktorin Kiuruvedellä, ja tarkoituksena oli ajaa puutavaraa ja rahtia kylän

kauppiaille. Yritys epäonnistui huonojen tieolosuhteiden vuoksi.

Hän osti Vesala nimisen talon Arvi Vartiaiselta Lapinsalossa, siirsi sen

Luupuvedelle Patvinperälle Salahmin tien varteen kaupparakennukseksi,

Luupuvesi Vesalan kauppakartano 23:31. Kauppa meni konkurssiin samana

vuonna, ja huutokaupasta kaupan ostivat Salon veljekset, missä kauppaa piti

Niilo Salo ja sen jälkeen Olavi Kämäräinen ja uudessa kaupassa Esa Juntunen ja

Mikko Juntunen.

Jussi harjoitti sitten maataloutta Luupuvesi 22 Pienlehto, ja oli

metsätyönjohtajana kuolemaansa asti.

Jussi oli ensin kihloissa Juusolan tytön Hilma Pekkalan kanssa ja sitten kihloissa

Anna Piipon kanssa. Anna Piippo oli Lamun kylältä Kristiina siskon miehen,

Janne Piipon sisko.                                                                                                                          Iisalmen Sanomat 28.5.1935

Kihlaukset kuitenkin purkautuivat ja Jussi meni naimisiin Edith Sofia Forsin

kanssa vuonna 1937. Edith Fors on syntynyt 19.12.1915 Iisalmi Valkiamäki 27

Riitasuo nimisellä paikalla. Heillä ei ollut lapsia.

Jussi on ollut hyvin körttihenkinen ja usein on Pienlehdossa pidetty seuroja.

Johannes kuoli 59-vuotiaana 30.4.1951 nielusyöpään.

Edith on kuollut 23 syyskuuta 2000 Kiuruvedellä.

Kristiina (Kirsti) kävi kansakoulun juuri perustetussa Lapinsalon kansakoulussa. Valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1917. Oli opettajana samana vuonna 1917 perustetussa Piippolan Lamun kylän kansakoulussa kaikkiaan 39 vuotta. Kristiina meni naimisiin Juho Heikki (Janne) Piipon kanssa 17.8.1919. Janne viljeli Piippolan Lamunkylän Piippo nimistä tilaa, missä perhe asui. Heille syntyi neljä lasta, Olavi Johannes, Aino Anna Agatta, Ville Kalevi ja Heikki Päiviö. Kristiina kuoli 78-vuotiaana 21.1.1973.

Samuel (Samppa) kävi Lapinsalon kansakoulun. Suunnitteli Johannes-veljen kanssa muuttoa Piippolan Leskelään Tiiton taloon, mutta veljekset olivat peruneet kaupan. Lähti vapaussotaan todennäköisesti veljensä Villen innoittamana. Vapaussodassa Samppa oli rintamalla helmikuusta sodan loppuun, kaatui Viipurin valloituksessa 28.4.1918 Viipurin Kolikkomäellä. Hänet on haudattu Ville veljen rinnalle vapaussoturien hautaan.

August (Aukusti) oli lähdössä myös Vapaussotaan, mutta veli Samppa oli sanonut, että sinä jäät kotiin ja minä menen.

Aukusti meni naimisiin Vilhelmiina Lappalaisen kanssa 17.8.1919. Häät olivat kaksoishäät Aukustin Kristiina siskon kanssa Haapalassa. Vilhelmiina on syntynyt Turhalan saarisuon reunalla olleessa Paavolan torpassa, ja Lappalaiset tulivat Mäkelän paikalle 1907. Aukusti ja Vilhelmiin jatkoivat tilanpitoa Haapalassa yhdessä Pekan perheen kanssa. Haapala jaettiin 1931 ja Aukusti ja Vilhelmiina muuttivat ja rakensivat Pajulan tilan.

Albinus on käynyt kansakoulun ja valmistunut kansakoulun opettajaksi Kajaanin seminaarista 1924. Oli opettajana Aittojärven koululla1929 lähtien ja Lapinsalon koululla 1960 lähtien, josta jäi eläkkeelle 1963. Albinus meni naimisiin Aili Lappalaisen kanssa, joka on syntynyt Mäkelässä. Aili oli Ville Lappalaisen ja Saara Marinin tyttö.

He asuivat eläkepäivät Kiuruveden kirkonkylässä ja heillä ei ollut lapsia.

Albinus kuoli 85-vuotiaana 23.5.1987 ja Aili kuoli 2.6.1988.

Vuonna 1931 Vilhemin kuoleman jälkeen veljekset jakoivat tilan, ja Pekka jäi perheineen Haapalaan ja Aukustin perhe muutti ja rakensi Pajulan tilan. Pajulan tilan vaiheista voi lukea enemmän kohdassa Pajula/Historia.

opettaja Ville Nuutinen (taulu)                                 Samuel Nuutinen (taulu)                             Samuel Nuutinen                                   Albinus Nuutinen ja

1891 - 1918                                                                  1897 - 1818                                                                                                                      Kirsti Piippo os. Nuutinen

Haapala vuonna 1932

Kylä                   Lapinsalo

Tilan nimi         Haapala

Tilannevuosi    1932

Omistaja           Pekka Nuutinen , Aug. Nuutinen , Miina o.s. Kärkkäinen , Vilhelmiina o.s. Lappalainen

Haapala, 32 km Kiuruveden asemalta ja 80 km Iisalmesta. Omistajat v:sta 1925 Pekka ja Aug. Nuutinen sekä edellisen puoliso Miina (o. s. Kärkkäinen) ja jälkimmäisen Vilhelmiina (o. s. Lappalainen). Ollut isäntien suvulla 60 v. Erotettu 30 ha:n suuruinen torppa.

Pinta-ala 700 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 25, luonnoniittyä 6, laidunta 50, metsämaata 343,77 ja joutomaata 275,21 ha. Pellot länteen ja itään viettäviä hiekka-, suo- ja multamaita.

Viljelysjärjestys: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kauraa. Juurikasvit ja suomaat vapaassa viljelyksessä.

V. 1930 oli 1 ha ruista, 2,5 kauraa, 2 ohraa, 0,5 perunaa, 0,05 pellavaa, 0,05 juurikasveja, 17,9 heinää ja 1 ha kesantoa.

Talouskeskus viljelysten keskellä. Kaikki rakennukset puusta. Navetassa vesijohto ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 4 kanaa. Karja ISK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa osuusmeijeriin ja lihaa paikkakunnalle.

Sekametsästä myyty saha- ja paperipuita. Omistajat ovat Lapinsalonkylän osuuskassan ja puimakoneyhtymän jäseniä.

LähdeSuomen maatilat, IV osa

Haapalan sukua

Jussi Nuutinen, Albinus Nuutinen, Ville Vartiainen, Janne Piippo, Augusti Nuutinen, Ville Hyvönen, Augusti Pekkala, Pekka Nuutinen

                                            Lauri Hyvönen, Ensio Vartiainen, Vilho Nuutinen, Esteri Vartiainen

Miina Nuutinen, Karoliina Vartiainen, Kristiina Piippo, Vilhelm Nuutinen, Agatta Nuutinen, Riitta Hyvönen, Johanna Pekkala, Vilhelmiina Nuutinen 

                                                                  Kalevi Piippo sylissä                                                          Hilja Hyvönen sylissä                       Irja Nuutinen sylissä

Veikko             Samppa         Olavi        Veikko         Kalle              Kirsti                   Eevi                     Rauha              Aino                  Taimi                     Kerttu                        Aili

Vartiainen       Nuutinen      Piippo      Hyvönen     Nuutinen      Nuutinen           Vartiainen          Hyvönen          Piippo              Vartiainen            Nuutinen                  Nuutinen

Haapala                                                                                                                                 Pekka ja Miina Nuutinen

Pekka ja Miina Nuutisen perhettä                                                                                          Rauni, Pekka, Kerttu, Miina ja Aino Haapalan kartanolla

Vilho, Pekka, sylissä Samuel, Miina, sylissä Kalle ja Kerttu

Pekka ja Miina jatkoivat tilanpitoa Haapalassa.

     Pekka ja Miina Nuutisen perhe:

     Pekka Nuutinen                   28.5.1884

     Miina os.Kärkkäinen            9.10.1882

                  vihitty                        5.10.1915

     Lapset:

     Vilho Antero                          13.7.1916

     Kerttu Agatta                        13.7.1918

     Samuel Henrik                      17.6.1920               13.8.1941             Kaatui jatkosodassa, Helylä

     Kalle Pekka                            17.7.1922                22.6.1944            Kaatui jatkosodassa, Karhumäki

     Rauni Maria                           24.4.1928

     Aino Kristiina                         27.4.1930

Vilho Antero käynyt Portaanpään kansanopiston. Maanviljelijänä kotitilallaan Haapalassa. Sesonkitöinä huoneiden sisustus-, maalaus- ja rakennustöissä. Harrastuksina metsästys, soitto ja kuorolaulu. Puoliso Aune Hellin os. Martikainen (1941). Lapsia Lauri Samuel, Kalle Pentti Petteri ja Vilho Juhani.

Kerttu Agatta käynyt Portaanpään kansanopiston. Valmistunut sairaanhoitajaksi Oulun Diakonissalaitokselta, terveyssisar. Toimipaikat Oulussa, Kiuruvedellä, Valkeakoskella ja Hämeenlinnassa. Oulun keskussairaalan ylihoitaja vuodesta 1964.

Samuel Henrik käynyt Portaanpään kansanopiston. Maanviljelijänä kotiperheen kanssa Haapalassa. Jatkosodassa Samppa Nuutisen joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 2, 2. komppania, ryhmänjohtajana. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti.  Taistelupaikkoja olivat Nuijamaa, Kuurnanpohja, Arilanjoki, Taivollantti, Urkjärvi ja Hiitola, missä hän kaatui.

Kaatui rintamalla Helylässä 17.8.1941. Haudattu Kiuruveden sankarihautaan.

Samuelilla oli hyvin vakaa aikomus pyrkiä sodan jälkeen opettajaseminaariin setänsä ja tätinsä esimerkin mukaan. Samppa oli seurallinen ja avoin. Hänellä oli hyvä lauluääni. Tarvittaessa hän myös piti järjestystä nuoremmalle Kalle-veljelleen, joka oli leikeissään joskus muita sisaruksia vilkkaampi.

Kalle Pekka käynyt Portaanpään kansanopiston. Jatkosodassa Kalle Nuutinen palveli Jalkaväkirykmentti 33:ssa panssarintorjuntamiehenä ja kiväärimiehenä Jalkaväkirykmentti 33:ssa. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Taistelupaikkoja olivat Krivi, Perälahti, Äänisniemi, Salmijoki, Poventsa, Karhumäki.

Kaatui rintamalla Karhumäen taistelussa 23.5.1944. Haudattu Kiuruveden sankarihautaan.

Kalle oli luonteeltaan vilkas ja leikkisä. Kallella oli hyvä lauluääni. Vanhemman veljensä tavoin ilmoitti vakaaksi aikomuksekseen hakeutua opettajaseminaariin. Tämä kuvaa sitä, että sotilailla oli vakaa usko, että isänmaa saadaan pidetyksi itsenäisenä ja elämä jatkuu sitten joskus sodan jälkeen.

Rauni Maria käynyt Portaanpään kansanopiston ja käsityökursseja. Harrastus seinävaatteiden ja mattojen kudonta. Puoliso Antti Veikko Korhola (1948). Asuivat Lappeenrannassa. Lapsia Pekka Antero, Leena Marjatta ja Päivi Sisko.

Aino Kristiina käynyt Portaanpään kansanopiston ja kursseja Järvenpään Seurakuntaopistossa. Valmistunut kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista ja toimi opettajana Lappeenrannassa.

Haapalan serkkuja Kiuruveden kirkon rappusilla 1977

Vasemmalta Veikko Hyvönen, Aili Knuutinen os.Nuutinen, Aino Mikkonen os.Pekkala, Ensio Vartiainen, hänen takana Aino Nuutinen, Alpo Nuutinen, Kirsti Nuutinen, Hilja Pajari os. Hyvönen, hänen takana Veikko Vartiainen, Olavi Piippo, Taimi Hämäläinen os.Vartiainen, Kerttu Nuutinen, takana Kalevi Piippo, hänen edessä Vilho Nuutinen, Aino Laaksonen os.Piippo

Edessä Albinus Nuutinen, Aili Nuutinen os.Lappalainen, Aukusti Nuutinen

Haapalan serkkuja Pajulan kartanolla 1995

Edessä vasemmalta Aino Laaksonen os.Piippo, Rauni Korhola os.Nuutinen, Aili Knuutinen os.Nuutinen, Aune Nuutinen os.Martikainen, Bertta Vartiainen os.Remes, Kirsti Nuutinen, Irja Piippo os.Hirvasaho

takana vasemmalta Veikko Korhola, Aino Nuutinen, Jussi Hyvönen, hänen takana Aarne Knuutinen, Pentti Rönkä, Kalevi Piippo, Kerttu Nuutinen, Ensio Vartiainen, Alpo Nuutinen, Hilja Pajari os.Hyvönen, Anna-Liisa Nuutinen os.Pekkala, Kaisa Rönkä os. Nuutinen