Mikkola tila on Pihlajamäellä, nykyisin Pikkarainen. Rantonen, Kuusela, Ohra-aho, Juureisenaho ja Koivula ovat Pikkaraisen mailla. Myös Ykshonka on kuulunut alun perin Pikkaraiseen.

Mikkolan tilalle tulivat siis Henric Pickaraisen perhe. Pikkaraisten historia lähtee liikkeelle 1500-luvun Kainuusta. Vanhin tunnettu Lapinsalon sukuhaaraan kuuluva Pikkarainen on noin 1580 syntynyt Michel.

Hänelle syntyi poika Anders ja sitten Anders sai pojan Michel Paltamon Kiehimänsuussa noin vuonna 1640. Kiehimäjoen suulla on nykyinen Paltamon pitäjä.

Michelille syntyi poika Anders noin 1665 Kiehimänsuussa, ja tälle Thomas Manamansalon Haatajalassa 1690, ja Thomakselle poika Johan Haatajalassa 9.2.1729.

Johan Pikkarainen meni naimisiin Maria Carppinen os. Keränen kanssa. Ja heille syntyi poika Henric Paltamon Paltaniemessä 1752, ja tämän Henricin perhe on tullut Paltamon Käkilahdesta 1796 tänne Mikkolan tilalle.

Henric Pickarain meni naimisiin Juliana Heikittären (Heikkinen) kanssa 28 toukokuuta 1775, ja he asuivat Paltamossa 1700-luvun lopulla, missä Henric Pickarain oli sotilaana.

Henric on syntynyt vuonna 1752 Paltamon Paltaniemessä ja Juliana Heikkinen on syntynyt 12.7.1735 Suomussalmi Vuokki 24 Karvola nimisessä paikassa. Julianan isä oli Johan Heikkinen (1704-1780) ja äiti Karin Säkkinen (1713-1765).

Paltamosta perhe muutti Wuolijoen Käkilahteen ennen Mikkolan tilalle tuloa. Mikkolan tilalle muuttivat mukana heidän pojat Eric ja hänen vaimo Carin Hataja sekä Johan ja hänen vaimo Elin Kämäräin. Käkilahdessa oli myös Mikkolan naapuriin, Päätaloon, muuttaneen Abraham Lämsän synnyinkoti, joten olivatko Lämsät ja Pikkaraiset sieltä kautta tuttuja. Ainakin Lapinsalossa he tekivät paljon yhteistyötä.

Eric ja Johan Pikkarainen saivat Kuninkaalliselta Huoneenhallituksen Seuralta kullatun hopeapikarin vuonna 1804 erinomaisesta viljelyksestä.

Kruunun tekemä Mikkois-tilan katselmus vuonna 1803 (suluissa minun tekemiä selvennyksiä)

Vuonna 1803, syyskuun 6. päivänä, allekirjoittanut yhdessä lautamies Anders Hyvärinen ja vakinaisen lautamiehen Lars Niskasen kanssa suoritti taloudellisen katselmuksen Mickas-nimisessä kruunun uudistilassa, joka sijaitsee Salomen kylässä ja Iisalmen pitäjässä ja koostuu ½ manttaalin verosta.

Tässä uudistilassa asuvat Henric Pikaraisen kaksi poikaa, Eric ja Johan Pikaraiset, ovat yhdessä perustaneet sen

7. helmikuuta 1797. Vuosittaiset viljelyvelvoitteet on asetettu 8 kapanalan pellolle ja 2 kuormanalan niitylle, ja uudistilan verovapaus päättyy vuonna 1808.

Mitä edellä mainituista asiakirjoista voidaan päätellä, Olof Huckanen sai jo 7. marraskuuta 1788 luvan perustaa tähän kruunun uudistilan, mutta koska Huckanen ei ollut aloittanut mitään uudistilatoimintaa tai hyödyntänyt saamiaan lupia, niin käynnissä olevan Isojaon aikana Michell Hataja on 11. heinäkuuta 1794 saanut tämän tilan hallintaansa ja saanut 15 vapaavuotta, jotka on laskettu vuodesta 1794 alkaen.

Heinäkuun 6. päivänä 1796 Hataja on saanut 155 Riikintaaleria 2 killinkiä 8 riksiä ylittävän summan ja luopunut asuinpaikkaoikeudestaan asukkaalle Henric Pickaraiselle. Tämän jälkeen hänen edellä mainitut poikansa ovat saanut tilan isänsä päätöksellä.

Katselmuksessa ilmeni, että täällä Pickaraisen on käyttöoikeus seuraavasti: (kyynärä = 59,34 cm)

 Michell Hatajan rakennuttama talo

 1 vanha kellari, lukee ja koostuu

 1 talli, jossa on heinäsuoja ja parvi, 4 kyynärää pitkä ja 6 1/2 kyynärää leveä, jossa on tarpeelliset sisustukset.

 Pikaraisilta rakennettu talo:

1 asuintupa, 12 kyynärää neliössä, melko hyvässä kunnossa, 30.

1 tilava etutupa, jossa on toimisto tai maitohuone – 9

1 vilja-aitta, 8 kyynärää neliössä, hyvässä kunnossa - 12

1 täysin uusi navetta, 15 kyynärää pitkä ja 11 kyynärää leveä - 30.

1 navetta, 9 kyynärää neliössä. 

1 Rehulato on myös nyt 14 kyynärää pitkä, 11 kyynärää leveä ja 7 kyynärää korkea - 25.

1 vanhempi rehulato, 11 kyynärää pitkä ja 10 kyynärää leveä - 6,32.

1 suoja, 8 kyynärää neliössä - 10.

1 saunatupa, 6 1/2 kyynärää neliössä - 10.

1 sarani, 6 kyynärää välikäytävässä - 5. (sarani= heinälato tai vaja)

Yhteenveto:

On huomattava, että kaikki nämä talot on rakennettu uudesta puusta ja katettu päreillä, lukuun ottamatta sarania, joka on katettu laudoilla. Nämä ovat myös paljon parempia kuin mitä maassa tavallisesti käytetään, hirsirakenteisia ja kunnollisesti rakennettuja.

Pelto: (Yksi tynnyrinala on Wikipedian mukaan noin 0,49 hehtaaria ja 32 kapanalaa. Eli kapanala noin 1,5 aaria.)

Pikaraisilla on ollut pääsy kahteen Tuomeland-alueeseen (Tunneland?) viljakylvöön, mutta nyt peltojen on arvioitu sisältävän 15 tynnyriä 8 kapanalaa myös viljakylvöön, ja ne on havaittu hoidettavan hyvin ja harkitusti; tässä yhteydessä on otettu huomioon Tuomelandin uusi pelto, joka on osittain kivistä hiekkaa.

Niitty:

Pickaraiset ovat hankkineet karkeista soista vähintään 20 kuormanalaa, minkä lisäksi 40–50 kuormaa saraheinää kerätään vuosittain laajojen, tässä alla sijaitsevien tasaisten soiden alueelta, jotka lähellä sijaitsevan Päätalon kruunun uudisasukas Abram Lämsä on aidannut noin 1/4 mailin pituudelta.

Minkä lisäksi:

Aidat:

Pelloilla ja niityillä oli hyvässä kunnossa, ja ojia oli runsaasti kaivettu niin pelloille kuin niityille, samoin osalle matalia soita.

Asukkaasta on syytä mainita, että hän ei ole liiallisesti polttanut ja vahingoittanut metsää, vaan on saanut siitä kaikki muut tilan tarpeet lukuun ottamatta mäntypuutavaraa, joita näiltä alueilta ei enää löydy.

Tämän uudistilan sijainti on yksi vaikeimmista erämaista maassa. Alueen ympärillä olevat matalat suot ovat pakottaneet asukkaan rakentamaan yhdessä naapurinsa Abram Lämsän kanssa useita kapulasiltoja (pitkospuita?) tällaisten soiden yli saadakseen karjalleen laidumaata.

Täällä ei ole kalavesiä eikä muita etuja. Metsämaata on, jos ei se ole vähiten hedelmällistä, ainakin yksi vähiten hedelmällisistä alueista maassa. Sen on todistanut ahkera työ, jonka Pickarainen on todellakin osoittanut, että tilat täällä voivat saavuttaa tason, jossa niiden tuotto voi ajan myötä antaa asukkaalle riittävän toimeentulon.

Ja koska katselmusmies oli nyt myös tilaisuudessa havaita kiitettävää taloudellista hallintoa ja että puunkaatopaikat olivat hyvällä järjestyksellä, oli kaikki edellä mainittu täällä selvästi nähtävissä. Koska maanviljely on niin harvinaista, ja ei ole voitu saada muuta tietoa kuin että muiden asukkaiden maine on hyvä ja kiitettävä; myös mainittiin, että Pikarainen jatkaa yhtä kiitettävää elämää, jolloin hän voisi  olla suuresti tyytyväinen siihen, että hän on ollut hyödyllinen ja velvollisuutensa täyttävä kansalainen, eikä hän ole jättänyt allekirjoittamatta kunnioitettua päämiestä, maaherrana ja ritarina, jaloherra

Ol Wibeliusta, ilmoittaakseen asukkaana rehellisenä työntekijänä ja nykyisenä kruunun uudistalon rakentajana

Fedosin syyn mukaan.  ??

Katselmushenkilöiden puolesta

Luettu ja oikeaksi todettu asianomaisilta 20. Marraskuuta 1803. M. J. Lyra.

****************

Herra maaherra ja ritari Wibelius on raportoinut että Kuninkaallisen HuoneenhallitustenSeuran talollisille Eric ja Johan Pikkaraiselle myöntämät palkitsemiset on heille annettu Iisalmen kirkossa 1. kesäkuuta 1805.

Tämän suoritti teologian tohtori, kontrahtirovasti ja Kuninkaallisen Pohjantähden ritarikunnan jäsen, herra Johan Lagus

                                                                                                                         Alkuperäisestä asiakirjasta suomentanut Sakari Svärd

Ensimmäinen merkintä Kiuruveden kirkonkirjoissa on Kiuruvesi syntyneet: ”Nyb. Eric Pickarain ja Catharina Haataja 30.5.1802 Juljana”. Rippikirjojen mukaan Pikkaraiset olisivat tulleet vuonna 1803.

Henrik Pikkarainen ja Juliana Heikkinen on ensimmäisen kerran merkitty 1799 rippikirjaan ja kirjattu tilallisiksi, joten Mikkolan tilalla oli jo heidän tullessaan talo ja rakennuksia valmiina. Mikkolan tila on verolle pantu 20.6.1795, eli tila perustettu, ja verovapaus päättyi 1808. Henrik ja Juliana ovat vuodesta 1796 asuneet tilalla. Henrik kuoli 81-vuotiaana 26.12.1820 ja Juliana 82-vuotiaana 5.11.1822.

Poikien Erik ja Johan perheet asuivat myös Mikkolassa. He olivat menneet naimisiin ennen Lapinsaloon tuloa. Erikille ja Carin Haatajalle syntyi seitsemän lasta. Esikoinen Henrik ehti syntyä ennen Lapinsaloon tuloa, seuraava Juljana ainakin kastettiin Kiuruvedellä.

Erik Pikkaraisen ja Carin Haatajan perhe:

Erik Pikkarainen       5.12.1775      16.5.1837

Carin Haataja           13.1.1774      12.3.1845

Lapset:

Henrik                       1799                                              naimisiin 3.7.1825 Christina Ruotsalainen Iisalmi Wiando

Juljana                       30.5.1802                                     naimisiin 24.6.1828 Petter Kaikkoin Kiuruvedeltä, toinen mies Henrik Forss

Katriina                     1804               10.10.1866           naimisiin 8.7.1827 Simon Lämsä, asuivat Päätalo nro 9, Muuttivat Niemisjärvelle

Christina                   18.2.1807                                     muuttanut 1834, naimisiin Henrik Kleemola, asuivat Oulujoki

Eric                            12.5.1809       23.7.1809

Anna Greta              24.7.1811       29.4.1812

Simon Johan            1813                8.11.1866             naimisiin 5.4.1837 Liisa Kristina Glad, Heinämäki nro 1, asuivat täällä Mikkolan tilalla

Lapsista Anna Greta ja Eric kuolivat pienenä. Katriina meni naimisiin naapuriin Päätalon pojan Simon Lämsän kanssa 8.7.1827. Heidän perhe muutti Päätalosta Niemisjärvelle Laajalahti tilalle 1856. Juljana on mennyt naimisiin Petter Kaikkosen kanssa Kiuruvedelle 24.6.1828. Christiina on muuttanut pois vuonna 1834.

Henrik meni naimisiin Christiina Ruotsalaisen kanssa 3.7.1825. Christiina on kotoisin Iisalmi Wiando nimisestä paikasta. Nuorin veljeksistä Simon Johan meni naimisiin Lisa Kristiina Gladin kanssa. Lisa Kristiina on kotoisin Heinämäestä ja on Johan Gladin ja Helena Knuutisen tyttö.

Toisen veljeksen Johanin perhe asui myös Mikkolassa. Heille syntyi kolme lasta. Elin kuoli kuitenkin nuorena 32-vuotiaana 1812 ja Johan 45-vuotiaana 1821.

Johan Pikkaraisen ja Elin Kämäräisen perhe

Johan Pikkarainen    2.6.1777         31.12.1821

Elin Kämäräinen       13.11.1780    1.8.1812

Lapset:

Henrik                        26.11.1804                                 muutti Niemisjärvelle 1835, vihitty 25.3.1841 Anna Sara Räisäin, Hilappa tila

Johannes                   1806                25.3.1836

Erik                             16.4.1809                                    muutti 1845 Niemisjärvi Hilappa

Lapsista Johannes kuoli 30-vuotiaana. Henrik muutti 1835 Niemisjärvelle ilmeisesti rengiksi ja meni naimisiin siellä 25.3.1841 Anna Sara Räisäsen kanssa, ja muutti Anna Saran kotiin Niemisjärven Hilappa tilalle. Erik muutti 1845 myös Hilappa tilalle, joten Johanin ja Elinin perheen omistus Mikkolan tilasta päättyi.

Pojat Henrik ja Erik möivät osuutensa sedän pojille Henrik ja Simon Pikkaraiselle 17 helmikuuta 1845, 185 ruplalla hopeassa. (Kauppakirjoja)

Vuonna 1835 Mikkolassa pidettiin niinsanottu ”suuri kirkolliskokous”, johon osallistui Paavo Ruotsalainen ja Niilo Kustaa Malmberg Pohjanmaalta. Nuo 1835 seurat pidettiin mikkelinpäivän seutuun 27.syyskuuta. Useissa kirjoituksissa kerrotaan, että ne olivat surujuhlat eli hautajaisseurat. Markkinaseurat ja hautajaiskokoontumiset olivat silloin ainoita tilaisuuksia, joita ns. Konventikkeliplakaatti ei kyennyt estämää/kieltämään. Tässä kokoontumisessa pohdittiin ainakin suhdetta polvirukoukseen. Tästä ajankohdasta puuttuu vain vainaja, joten olisiko seurat olleet muistoseurat tai sitten vain kokoonnuttiin surujuhlan nimissä.

Vanha isäntä Erik Pikkarainen kuoli toukokuussa 1837, eli olisiko sitten seurat pidetty pari vuotta myöhemmin eli syksyllä 1837.

Näistä seuroista voit lukea lehtikirjoituksen tästä.

Paavo Ruotsalainen kävi kymmeniä kertoja Mikkolassa, ilmeisesti paikka oli sopivasti Oulun markkinaseurojen matkan varrella, missä Paavo ahkerasti kävi.

Uusi herätys aalto alkoi Anna Pauliina Roivaisen kokemuksesta Mikkolan pellolla. Hän oli piikana Mikkolassa 1880- luvulla. Tästä herätys aallosta kirjoittaa piispa Olavi Kares, että se vaikutti Lapinsalossa niin, että vain muutama talo jäi koskemattomaksi.

Toisen veljeksen Erikin ja Carinin pojat, Henrik ja Simon Johan jatkoivat perheineen tilanpitoa Mikkolassa. He ostivat sisarusten osuudet Juliana Pikkaraiselta ja Henrik Forssilta 18 joulukuuta 1857, 20 Riks taalaria rahassa ja Catharina Pikkaraiselta ja Simon Lämsältä 9 huhtikuuta 1838, 20 Riks taalaria rahassa sekä Christiina Pikkaraiselta ja Henrik Kleemolalta 19 helmikuuta 1855, 7 ruplaa hopeassa. (Kauppakirjoja)

Henrik Erikin poika Pikkaraisen ja Christiina Ruotsalaisen perhe:

Henrik Pikkarainen           1799

Christiina Ruotsalainen   2.1.1800             30.11.1848

Lapset:

Erik                                     14.5.1826            31.1.1852

Pehr                                   20.12.1827                                          naimisiin 8.10.1854 Elsa Greta Nissinen, Marttisenjärvi

Catharina                          20.1.1830            3.2.1855

Johan                                 2.6.1832                                               naimisiin 15.4.1855 Sara Tikkanen Niemisjärvi,muutti pois

Henrik                               2.2.1837

Anders                              25.4.1839                                             naimisiin 2.10.1859 Sofia Makkonen Salahmi, muuttanut 30.71859 Pirttimäki Niilola

Henrik oli Mikkolassa isäntänä ja veli Simon toisena osakkaana. Henrikin vaimo Christiina kuoli 48-vuotiaana 30.11.1848. Lapsista Erik ja Catharina kuolivat nuorina, hieman yli kaksikymppisinä. Pojista Johan muutti pois ja meni naimisiin Sara Tikkasen kanssa Niemisjärveltä.

Anders meni naimisiin Sofia Makkosen kanssa Salahmilta ja lähti pois Mikkolasta 30.7.1859, nykyisin Nissilän Pirttimäki eli Niilola paikalle. Kirjoitustaitoisena kirjoitti useita kauppakirjoja, sekä kirjoituksia sanomalehteen "Pirttimäen ukon" nimellä. Muutti sieltä 1918 poikansa kanssa Piippolaan.

Pehr meni naimisiin Elsa Greta Nissisen kanssa ja he asuivat aluksi Mikkolassa. Elsa Greta oli kotoisin Marttisenjärveltä.

Vuoden 1862 lopulla Mikkola jakaantui kahtia, kun Henrik myi oman osuutensa, eli puolet tilasta, David Makkoselle ja Hedvig Laakolle, ja tämä perhe tuli Mikkolaan 22.11.1862 Iisalmesta, todennäköisesti Salahmilta. Isä Henrik Pikkarainen, poika Pehrin perhe sekä toinen poika Henrik muuttivat Frantsilaan maaliskuussa 1863.

David ja Hedvig olivat Mikkolassa 7 vuotta, ja möivät sitten osuutensa naapuriin Päätalon Vilhelm Kumpulaiselle, sekä muuttivat takaisin Iisalmeen vuoden 1869 lopulla. Missä sitten David Makkosen perheen asuinpaikka oli Mikkolassa ollessa, siitä minulla ei ole tietoa. Heille syntyi täällä ollessa lapsia Anders, Vilhelm, Olga ja Jenny.

Toista puoliskoa Mikkolasta hallitsi Simon Pikkarainen ja Lisa Kristina Glad. Lisa Kristina Glad oli kotoisin Heinämäestä, ja oli Johan Gladin ja Helena Knuutisen vanhin lapsi. Heille syntyi seitsemän lasta.

Simon Pikkaraisen ja Lisa Kristinan Gladin perhe:

Simon Pikkarainen        1813                        8.11.1866

Lisa Kristina Glad           1811                        17.2.1887

Lapset:

Catharina                        17.4.1838                13.3.1851

Johan                               10.1.1840                14.12.1866                kuoli 26-vuotiaana

Kristina                            1.7.1842                                                     naimisiin 18.6.1865 Petter Kumpulainen Iisalmi Valkiamäki 26

Johanna                           11.3.1844                23.3.1878                 naimisiin 6.6.1862 Johan Svärd Yrjölä nro 13

Elisabeth                         26.1.1846                                                   naimisiin 10.11.1867 Emmanuel Svärd Yrjölä nro 13

Vilhelmina                       30.5.1848                8.3.1868

Simon                              14.1.1851                6.11.1855

Kaisa Maria                    10.6.1853                 23.10.1855

Lapsista Catharina kuoli 12-vuotiaana ja Simon ja Kaisa Maria kuolivat ihan pieninä. Tytöistä Johanna meni naimisiin Johan Svärdin kanssa 6.6.1862 ja muutti Yrjölän tilalle emännäksi. Kristiina meni naimisiin Valkeismäelle Petter Kumpulaisen kanssa 18.6.1865.

Sitten kuoli 53-vuotiaana talon isäntä Simon Pikkarainen 8. marraskuuta 1866 ja seuraavalla kuulla ainoa elossa oleva poika Johan 14.12.1866. Taloon jäi äiti Lisa Kristina Glad ja kaksi tyttöä Elisabeth ja Vilhelmina.

Simon Pikkaraisen perunkirjasta selviää, että heillä oli silloin 1 tamma hevonen, 7 vuotias ruuna, 8 lehmää ja 1 hieho, 1 härkä, 5 lammasta ja 1 sika.

Elisabeth menikin naimisiin Emmanuel Svärdin kanssa 10.11.1867, kotoisin Yrjölästä, ja hän oli Johan Svärdin veli, jonka kanssa Elisabetin sisko Johanna meni naimisiin. Emmanuel ja Elisabeth ostivat Mikkolan tilan itselleen hieman ennen häitä 15.7.1867 anopilta ja äidiltä Lisa Kristina Gladilta. Ja kaupassahan oli kyseessä puolet Mikkolan tilasta, eli Simon Pikkaraisen osuus.

KAUPPAKIRJA

Tänä päivänä tapahtuneessa mikkolan perintö tilan kaupassa kauppasummaa vastaan mänemme me alle kirjoitetut näitten

elatus ehtoin maksuun anopilleni ja äitilleni yhteisesti Liisa stina glaatille mikkolan perintö tilalta n: 10 lapinsalon kylässä

Kiuruvein pitäjäässä ja elatus aikaa tästä päivästä, ja kestää kuolemaan asti ja on kuin seuraa

1 seksi

3 kolme tynnyriä jyviä kahtia, ohria ja rukkiita

3 kolme tynnyriä Pottuja

½ lehmää lahattu nahkan kanssa

1 yksi lehmä Hyvästi ruokkia ja lypsää valmiiksi

2 kaksi leiviskää sijan lihaa

2 kaksi leiviskää kaloja

8 kaheksan kappaa suoloja

1 yksi leiviskä kahfia

15 yksi kymmentä viisi naulaa sokeria

2 seksi

2 paitaa, 1 palttinen ja 1 hurstinen

1 Hame ja 1 nuttu villasta tehty

1 sukat 2 huivia, 1 karttuuni ja 1 pumpulinen

1 lämmin kamari asuva puhtaan ja kaiken hoijon kanssa ja yksi ruoka huone lukon kanssa ja omat pito ja makuu vaatteesa

   sängyn ja kaapin saapi pitää itse hallituksessaan

3 seksi

10 kymmenen markkaa rahaa aina vuotessa kymmenenä vuonna. vain nämä muut eillä määrätyt maksut on joka vuosi

     erittäin maksettava aina kuolemaan asti ja kuoltuva kunnialla Hautaan saatto.

             Lapinsalossa ja 15 päivä Heinäkuuta 1867

Maksajat

             Immanuel Sveenti            Liisa Pikkarainen

                    I:             S:                       L:         P:       

                                                                                                                            Kauppakirja kirjoitettu lehtileikkeestä  ELÄKELIITTO     

Kun seuraavana vuonna kuoli talon tytöistä Vilhelmina, Mikkolaan jäi vain Emmanuel Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe sekä äiti Lisa Kristiina.  Nälkävuodet ja sitä seuranneet taudit varmaan koskettivat myös Mikkolan asukkaita. Pikkarainen sukunimenä hävisi Lapinsalosta, mutta tämän paikan nimenä on nykyisin Pikkarainen. Pikkaraisista on jäänyt elämään yksi tarina, missä laukkuryssä, eli rättikauppias, oli kerran tullut Päätaloon Mikkolasta ja sanonut, että pikkaraisiksi heitä kutsutaan, mutta isoja miehiä ollaan.

Seuraavia vuosikymmeniä Mikkolaa hallitsivat Svärdit. Emmanuel ja Elisabeth hankkivat kauppakirjalla omistukseensa myös toisen puolen Mikkolan tilasta  18 helmikuuta 1877. 

Emmanuel Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe

Emmanuel Svärd            30.2.1845       14.6.1880

Elisabeth Pikkarainen    26.1.1846

Lapset:

Sylvester                          26.7.1869

Kaisa                                 26.7.1869        15.6.1897

Saara                                30.4.1874        19.1.1900

Robert                              18.10.1876      29.4.1877

Emmanuel Svärd ehti olla isäntänä 13 vuotta ja kuoli 35-vuotiaana 14.6.1880. Heille syntyi neljä lasta, kaksoset Sylvester ja Kaisa, sitten Saara ja Robert. Robert kuoli pienenä ja Kaisa 28-vuotiaana sekä Saara 26-vuotiaana. Aikuiseksi varttui ainoastaan poika Sylvester. Hänestä tuli osakas Mikkolan tilalle.

Emmanuelin perunkirjasta käy selville, että 1877 ostettu toinen puoli Mikkolan tilasta oli vielä velkana, Antti Piipolle 600 mk, Vilhelm Kumpulaiselle 1970 markkaa ja Julius Svärdille 900 markkaa. Koko Mikkolan tilan arvoksi oli arvioitu 6000 markkaa.

Mikkolassa oli silloin eläimiä: 2 tamma hevosta, 14 lypsävää lehmää, 6 hiehoa, 1 sonni, 3 vasikkaa, 25 lammasta ja 3 sikaa.

Emmanuelin aikaan oli tullut Mikkolan tilalle rengiksi Emmanuelin velipuoli Julius Svärd Yrjölästä. Julius ja leski Elisabeth Pikkarainen menivätkin sitten naimisiin 2.10.1881, ja Juliuksesta tuli Mikkolan isäntä. Kiinnekirjat Mikkolan tilaan on saatu 11.9.1882. 

Julius Svärdin ja Elisabeth Pikkaraisen perhe

Julius Svärd                     5.9.1855

Elisabeth Pikkarainen   26.1.1846

Lapset:

Vilhelm                            6.4.1882

Vilhelmina                      28.2.1884

Vilhelmina meni naimisiin 11.1.1911 Ville Kumpulaisen kanssa Iisalmen Valkiamäestä. He olivat

talollisia Iisalmessa. Ville Kumpulaisen isä oli Petter Kumpulainen ja äiti Kristiina Pikkarainen,

syntynyt täällä Mikkolan tilalla, Simon Pikkaraisen ja Liisa Kristiina Gladin tyttö.

Vilhelm meni naimisiin 6.7.1909 Reeta Liisa Huttusen kanssa. Reeta on syntynyt 22.10.1881

Iisalmessa. Vilhelm oli Mikkolan tilalla toinen osakas Sylvesterin kanssa. Hänestä kerrotaan

myöhemmin enemmän.  

Vanha emäntä Lisa Kristina Glad kuoli 76-vuotiaana 17.3.1887.

                                                                                                                                        Julius Svärd

                         ********************************

                   *********************************

Takana Arvi Svärd, sylissä Hilma, heidän edessä Onni, Kaisa os. Lappalainen, sylissä Erkki, Marjatta (tuleva Eskelinen), Rauha (tuleva Suhonen, August, Aili os. Tikkanen, Hannes Korolainen, Aarne, Liisa Korolainen.

Edessä Kirsti Mirjami, Alvar, Hilma os.Kumpulainen, sylissä Aune, Liisa, Sylvester, sylissä Anja, Väinö, Hugo, Maila,

Maria, sylissä Anna

Sylvester Svärdin ja Hilma Kumpulaisen perhe

Sylvester Svärd           26.7.1869               14.4.1934

Hilma Kumpulainen   22.2.1871               29.3.1932

Lapset:

Arvid Emmanuel          16.3.1894               2.6.1965            vihitty 9.4.1915 Kaisa Lappalainen, Mäkelä Otto ja Kristiina Lappalaisen tyttö

August Vilhelm             29.5.1895               31.10.1967        vihitty 23.3.1920 Aili Helena Tikkanen

Väinö Julius                   1.4.1897                 24.12.1959        vihitty 16.4.1918 Aino Maria Niskanen

Liisa Stina                      22.1.1899               5.1.1965            vihitty 31.3.1920 Arvi Hannes Korolainen

Kaisa                              22.6.1901               2.5.1917

Martta Vilhelmiina       7.2.1903                 7.2.1908

Uuno Albinus               12.12.1904             3.2.1908

Heikki                             9.2.1907                14.8.1914

Rauha Maria                 15.5.1909                                            vihitty Yrjö Henrik Suhonen

Martta Marjatta            8.7.1911                19.4.2000            vihitty 19.4.1929 Väinö Henrik Eskelinen

Onni Sylvester              10.12,1913                                          vihitty  Tyyne Maria Ryyti

Arvid Emmanuel (Arvi) meni naimisiin Kaisa Johanna Lappalaisen kanssa. Kaisa on syntynyt Luupuvesi nro 14 Suontaus, ja muutti pienenä lapsena perheen mukana Mäkelään. Hän on Otto Lappalaisen ja Kristiina Svärdin tyttö (Suvut/Lappalaiset). Asuivat aluksi Mikkolan tilalla ja sitten maanviljelijänä Luupuveden Alapihassa ja Hakalassa. Oli sota-aikana elintarvikelautakunnan virkailijana ja myöhemmin Kiuruveden kunnantalon vahtimestarina.

August Vilhelm meni naimisiin Aili Helena Tikkasen kanssa, ja he olivat maanviljelijöitä Kiuruveden Koskenjoen Suoharju tilalla. Osallistui talvisotaan 1939-1940.

Väinö Julius meni naimisiin Aino Maria Niskasen kanssa. Väinö muutti nuorukaisena Luupuveden Alapihaan ja sieltä1929 perheineen Aittojärven Pellonpäähän. Maanviljelystyön ohella toimi monissa yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä,mm. kunnanvaltuustossa. Osallistui vapaaehtoisena vapaussotaan, sekä myöhemmin talvi- ja jatkosotaan.

Liisa Stiina meni naimisiin Arvi Hannes Korolaisen kanssa. Olivat maanviljelijöitä Kiuruvedellä.

Kaisa, Martta Vilhelmina, Uuno Albinus ja Heikki kuolivat pieninä.

Rauha Maria meni naimisiin Yrjö Henrik Suhosen kanssa, joka oli syntynyt Joroisissa. Rauha on käynyt nuorena Joroisissa karjakkokoulun ja jäänyt sinne karjakoksi. Avioiduttuaan asunut ensin Leppämäessä ja sitten Joroisten Maaveden Kiekassa, jossa perheen lisäksi hoitanut 21-vuotta valtion puhelinkeskusta.

Onni Sylvester meni naimisiin Tyyne Maria Ryytin kanssa. Onni on käynyt 1932 Peltosalmen maamieskoulun. Tilanhoitajana Iitin Suokannan kartanossa1937, Perniön Hämeenkylän kartanossa 1938-1948, Joroisten Torstilan kartanossa 1948-1954 ja Kuopion Haminalahdessa 1954-1956. Vuodesta 1956 asunut Haapaveden Mieluskylässä pienviljelijänä. Osallistunut talvisotaan tulenjohtajana ja jatkosotaan IT-tykistössä ja Lappeenrannan järjestelykeskuksen vastaanotto upseerina. Sotilasarvo Ylivääpeli.

_ _ _ _

Mikkolan tilan toinen osakas oli Vilhelm Svärd. Hän meni naimisiin 6.heinäkuuta 1909 Reeta Liisa Huttusen kanssa, joka oli syntynyt 22.10.1881 Iisalmessa. Heillä ei ollut lapsia.

Vilhelm ja Reeta asuivat Mikkolassa vielä Sylvester Svärdin perheen muuton jälkeen ja muuttivat vuonna 1936 sukunimeksi Mikkola.

Villellä oli lisänimi Nuuka-Ville.

Vanha emäntä Elisabet Pikkarainen kuoli 15.2.1926. Hautajaisissa pappi oli todennut, että Elisabet oli ollut harvinaisen viisas nais-ihminen. Vanha isäntä Julius Svärd kuoli 5.10.1939 Lapinsalon Mikkolassa.

Mikkolan tilan Vilhelm ja Reeta myivät 20.helmikuuta 1950 Tyyne Johanna Blom´ille 2 300 000 markan hinnasta, ja tässä vaiheessa tilan nimi muuttui Pikkaraiseksi.

Vilhelm ja Reeta muuttivat asumaan Kiuruveden Kirkonkylään.

Pikkaraisen päärakennus on tehty tähän muotoon vuonna 1908. Tuvan hirret ovat peräisin samassa pihapiirissä olleesta pihanpäärakennuksesta. Kattohirressä on vuosiluku 1854. Tuvan uuni on vuodelta 1908.

Iltapuhde Pikkaraisen pirtissä, Hannes ja Tyyne Blom.                                                     Tyyne Blom Pikkaraisen kartanolla

Kuva Kiuruvesi-lehti 1961